Professorit: Suomi sähkön tuotantovajeessa edelleen vuonna 2030 – tuuli ja aurinko eivät yksin riitä
10.11.2025 06:07:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten Suomen sähköjärjestelmä muuttuu vuoteen 2030 mennessä ja kuinka uusiutuvan energian kasvu muuttaa tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Tutkimus perustuu Fingridin avoimeen tuntiaineistoon ja tulevaisuuden kapasiteettiennusteisiin.
Tutkijat hyödynsivät vuoden 2023 tuntikohtaista tuotanto- ja kulutusdataa, jonka perusteella laadittiin tuntitason arvio vuodelle 2030. Menetelmässä käytettiin vuoden 2023 toteutuneita kapasiteettikertoimia, joita sovellettiin Fingridin ennusteeseen vuoden 2030 tuotantokapasiteeteista. Näin saatiin kuva siitä, milloin ja kuinka usein kotimainen sähköntuotanto riittää kattamaan kulutuksen eri vuodenaikoina.
”Yleisen käsityksen mukaan Suomi on jo lähes sähköomavarainen, mutta näin ei ole, varsinkaan kun asiaa tarkastellaan konkreettisella tuntitasolla. Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista vuoteen 2030 mennessä”, täsmentää Oulun yliopiston vetytutkimusta johtava professori Marko Huttula.
Tutkimuksen keskeiset havainnot:
- Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat rajusti, niiden yhteenlaskettu osuus sähköntuotannosta nousee 19 prosentista (2023) yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
- Sähkön tuotantovaje jatkuu: mallinnuksen mukaan Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista, ja vuotuinen alijäämä on noin 10 TWh
- Kovatuulisina päivinä sähkön markkinahinta oli keskimäärin hieman alempi kuin vähätuulisina päivinä.
- Sesonkivaihtelu on merkittävä: talvella esiintyy suuria vajeita ja kesällä ylituotantoa, mikä korostaa varastoinnin ja joustavan kulutuksen tarvetta.
Tieteellisessä AIMS Energy -lehdessä lokakuussa 2025 julkaistu tutkimus osoittaa, että vaikka uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeasti, Suomi ei nykyisillä kehityspoluilla saavuta sähköomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä.
”Omavaraisuuteen viitattaessa tarkoitetaan usein vuositasapainoa. Tutkimuksemme tuo esiin, että yleinen vuositasapaino ei poista tarkempia, tuntikohtaisen omavaraisuuden puutteita”, huomauttaa Oulun yliopiston tuotantotalouden professori Harri Haapasalo. ”Tutkimus tarjoaa päättäjille ja energiasektorin toimijoille tarkkaa tuntitason tietoa siitä, missä ja milloin sähkövajetta syntyy, ja millaisin ratkaisuin se voidaan korvata tulevaisuudessa.”
Ratkaisuksi ehdotetaan laajaa investointiohjelmaa energiavarastoihin, kulutusjoustoon, älykkääseen verkonhallintaan ja vetytalouteen.
”Tähän pitäisi nyt nopeasti herätä”, Huttula pohtii. ”Lähitulevaisuudessa kaikki teknologiat tulee huomioida, erityisesti energiaresilienssin ja -varmuuden kannalta tarkasteltuna. On syytä panostaa myös jatkuvan tuotannon ratkaisuihin kuten ydinvoimaan ja tulevaisuuden energiaratkaisuihin kuten vaihtoehtoisiin vedyntuotantomenetelmiin.”
”Energiaratkaisujen toteutusta pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena, jotta investointien toteutus saataisiin tehtyä riittävän nopeasti ja kaikkien osapuolten näkökulmat huomioiden. Nykymallilla toteutettavat suunnittelu-, luvitus- ja toteutusprosessit kestävät yksinkertaisesti liian pitkään, jopa yli kymmenen vuotta”, Haapasalo toteaa.
Lue uusi tutkimus: Jaakko Schroderus, Pekka Tervonen, Harri Haapasalo, Marko Huttula. Renewable energy analysis for 2023 and estimate for 2030 in Finland. AIMS Energy, 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Marko Huttula, 0400 566 218, Marko.Huttula@oulu.fi, Oulun yliopisto, nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö
Professori Harri Haapasalo, 040 518 2275, harri.haapasalo@oulu.fi, Oulun yliopisto, tuotantotalouden tutkimusyksikkö
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, vety-, teräs- ja vesitutkimus
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Kokeellinen lääke tuo uutta toivoa keliakian hoitoon – suojaa koko elimistöä gluteenin haitoilta28.4.2026 05:45:00 EEST | Tiedote
Kokeellinen lääke voi tulevaisuudessa tarjota uudenlaista suojaa keliakiaa sairastaville. Oulun ja Tampereen yliopistojen johtaman kansainvälisen tutkimuksen mukaan lääke vaimentaa gluteenin haitallisia vaikutuksia paitsi suolistossa myös laajasti koko elimistössä.
Tekoälyinnovaatiot ja käyttäjälähtöinen suunnittelu vauhdittavat digitaalisen suunterveydenhuollon kehitystä23.4.2026 07:07:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston koordinoima DSS Oral –hanke esitteli verkkoseminaarissaan merkittäviä edistysaskeleita digitaalisten ja tekoälyavusteisten ratkaisujen kehittämisessä suunterveydenhuollon tueksi. Hankekumppaneiden tutkijoiden esityksissä käsiteltiin muun muassa suunterveyden riskinarvioinnin kehitystä, syväoppimiseen perustuvia seulontamenetelmiä älypuhelinkuvien avulla, automaattista hampaiden tunnistusta sekä uusia lähestymistapoja luotettavien ennustemallien rakentamiseen rajallisen aineiston pohjalta.
Tutkijat etsivät uusia keinoja HPV-seulontaan ja varhaiseen syöpäriskin tunnistamiseen22.4.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Papilloomaviruksiin (HPV) liittyvien syöpien ennaltaehkäisy on muutoksessa. HPV-rokotukset ovat jo vähentäneet merkittävästi kohdunkaulan syöpää eniten aiheuttavien virustyyppien esiintyvyyttä ja kohdunkaulan syövän esiasteita nuorissa ikäluokissa, mutta samaan aikaan osa muista papilloomaviruksiin liittyvistä syövistä, kuten suunielusyövät, ovat yleistyneet erityisesti rokottamattomassa aikuisväestössä.
Uusia satamatyökoneita Oulun yliopiston raskaan sarjan automaatiolaboratorioon22.4.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston raskaan sarjan laboratorio OuluZonessa vahvistuu myös satamalogistiikan tutkimus- ja koulutusympäristöksi. Konttien nostotyökone ja ohjaushytitön terminaalitraktori ovat esimerkkejä, joissa kuljettajan korvaavat automaatio ja etäohjaus. Uusien työkonehankintojen ja tutkimuksen avulla Oulussa tehdään suuri siirto satamalogistiikan automatisaatiossa. Kyseessä on osa laajempaa Port Automation -investointihanketta, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen ensimmäinen avoin ja kokeellisen tutkimus-, kehitys- ja koulutusympäristö merikonttien käsittelyyn, varastointiin, purkamiseen ja kuormaukseen automaattisesti ohjatuilla työkoneilla.
Oulun yliopisto rakentaa Suomeen johtavaa autonomisten työkoneiden tutkimusympäristöä - häiriönsietotestaus yhtenä kärkenä22.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Autonomiset työkoneet ja järjestelmät ovat tulossa työmaille. Miten ne toimivat, jos paikannus tai tiedonsiirto häiriintyy? Oulun yliopisto on käynnistänyt itsenäisiin työkoneisiin liittyvän hankkeen, jonka tavoitteena on parantaa autonomisten laitteiden häiriönsietokykyä ja toimintavarmuutta vaativissa ja häiriöherkissä olosuhteissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme