Professorit: Suomi sähkön tuotantovajeessa edelleen vuonna 2030 – tuuli ja aurinko eivät yksin riitä
10.11.2025 06:07:00 EET | Oulun yliopisto | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, miten Suomen sähköjärjestelmä muuttuu vuoteen 2030 mennessä ja kuinka uusiutuvan energian kasvu muuttaa tuotannon ja kulutuksen välistä tasapainoa. Tutkimus perustuu Fingridin avoimeen tuntiaineistoon ja tulevaisuuden kapasiteettiennusteisiin.
Tutkijat hyödynsivät vuoden 2023 tuntikohtaista tuotanto- ja kulutusdataa, jonka perusteella laadittiin tuntitason arvio vuodelle 2030. Menetelmässä käytettiin vuoden 2023 toteutuneita kapasiteettikertoimia, joita sovellettiin Fingridin ennusteeseen vuoden 2030 tuotantokapasiteeteista. Näin saatiin kuva siitä, milloin ja kuinka usein kotimainen sähköntuotanto riittää kattamaan kulutuksen eri vuodenaikoina.
”Yleisen käsityksen mukaan Suomi on jo lähes sähköomavarainen, mutta näin ei ole, varsinkaan kun asiaa tarkastellaan konkreettisella tuntitasolla. Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista vuoteen 2030 mennessä”, täsmentää Oulun yliopiston vetytutkimusta johtava professori Marko Huttula.
Tutkimuksen keskeiset havainnot:
- Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat rajusti, niiden yhteenlaskettu osuus sähköntuotannosta nousee 19 prosentista (2023) yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä
- Sähkön tuotantovaje jatkuu: mallinnuksen mukaan Suomi on edelleen sähkönegatiivinen 61 % vuoden tunneista, ja vuotuinen alijäämä on noin 10 TWh
- Kovatuulisina päivinä sähkön markkinahinta oli keskimäärin hieman alempi kuin vähätuulisina päivinä.
- Sesonkivaihtelu on merkittävä: talvella esiintyy suuria vajeita ja kesällä ylituotantoa, mikä korostaa varastoinnin ja joustavan kulutuksen tarvetta.
Tieteellisessä AIMS Energy -lehdessä lokakuussa 2025 julkaistu tutkimus osoittaa, että vaikka uusiutuvan energian osuus kasvaa nopeasti, Suomi ei nykyisillä kehityspoluilla saavuta sähköomavaraisuutta vuoteen 2030 mennessä.
”Omavaraisuuteen viitattaessa tarkoitetaan usein vuositasapainoa. Tutkimuksemme tuo esiin, että yleinen vuositasapaino ei poista tarkempia, tuntikohtaisen omavaraisuuden puutteita”, huomauttaa Oulun yliopiston tuotantotalouden professori Harri Haapasalo. ”Tutkimus tarjoaa päättäjille ja energiasektorin toimijoille tarkkaa tuntitason tietoa siitä, missä ja milloin sähkövajetta syntyy, ja millaisin ratkaisuin se voidaan korvata tulevaisuudessa.”
Ratkaisuksi ehdotetaan laajaa investointiohjelmaa energiavarastoihin, kulutusjoustoon, älykkääseen verkonhallintaan ja vetytalouteen.
”Tähän pitäisi nyt nopeasti herätä”, Huttula pohtii. ”Lähitulevaisuudessa kaikki teknologiat tulee huomioida, erityisesti energiaresilienssin ja -varmuuden kannalta tarkasteltuna. On syytä panostaa myös jatkuvan tuotannon ratkaisuihin kuten ydinvoimaan ja tulevaisuuden energiaratkaisuihin kuten vaihtoehtoisiin vedyntuotantomenetelmiin.”
”Energiaratkaisujen toteutusta pitää pystyä tarkastelemaan kokonaisuutena, jotta investointien toteutus saataisiin tehtyä riittävän nopeasti ja kaikkien osapuolten näkökulmat huomioiden. Nykymallilla toteutettavat suunnittelu-, luvitus- ja toteutusprosessit kestävät yksinkertaisesti liian pitkään, jopa yli kymmenen vuotta”, Haapasalo toteaa.
Lue uusi tutkimus: Jaakko Schroderus, Pekka Tervonen, Harri Haapasalo, Marko Huttula. Renewable energy analysis for 2023 and estimate for 2030 in Finland. AIMS Energy, 2025.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Marko Huttula, 0400 566 218, Marko.Huttula@oulu.fi, Oulun yliopisto, nano- ja molekyylisysteemien tutkimusyksikkö
Professori Harri Haapasalo, 040 518 2275, harri.haapasalo@oulu.fi, Oulun yliopisto, tuotantotalouden tutkimusyksikkö
Kaisu KoivumäkiViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: luonnontieteet, vety-, teräs- ja vesitutkimus
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun normaalikoulun uudisrakennuksen rakennustyöt aloitetaan elokuussa14.8.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Oulun normaalikoulun uudisrakennushanke etenee suunnitellusti kohti toteutusta. Hankkeen kannalta keskeiset investointipäätökset on nyt hyväksytty kahdessa erillisessä hallituskäsittelyssä: Oulun yliopiston hallitus hyväksyi investointikustannukset ja vuokrauspäätöksen 26.5., ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK) hallitus teki investointi- ja vuokrauspäätöksen 3.7.
Kahvinjuonti yhteydessä kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaan – miehillä havaittiin myös yhteys testosteroniin13.8.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Kahvia enemmän juovilla suomalaisilla oli tutkimuksessa vähemmän kehon kokonaisrasvaa ja sisäelinrasvaa sekä enemmän lihasmassaa kuin vähemmän kahvia juovilla. Oulun yliopiston tutkimuksessa havaittiin lisäksi yhteyksiä kahvinjuonnin ja sukupuolihormonien välillä. Yhteydet olivat erilaisia miehillä ja naisilla.
Ilmastonmuutos näkyy vesissä – asiantuntijat koolle etsimään ratkaisuja vesivarojen hallintaan12.8.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Vesi on yksi ilmastonmuutoksen näkyvimmistä vaikutuskanavista. Sään ääri-ilmiöt, vesihuollon turvallisuus ja veden riittävyys vaikuttavat kuntiin, yrityksiin ja kansalaisiin. Miten tekoäly voi tukea vesivarojen kestävää hallintaa? Miten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin voidaan varautua entistä paremmin? Näitä kysymyksiä tarkastellaan Nordic Hydrological Conference 2026 -konferenssissa, jonka teemana on Digital Solutions in Hydrology and Sustainable Water Management. Konferenssin järjestävät Oulun yliopiston Digitaaliset vedet -lippulaiva ja The Nordic Association for Hydrology (NHF).
Voimakas immuunivaste voi kertoa ärhäkästä rintasyövästä – uusi suomalaistutkimus auttaa tunnistamaan riskipotilaat ja kohdistamaan hoidot tarkemmin5.8.2026 07:06:00 EEST | Tiedote
Rintasyöpäkasvaimen biologisen käyttäytymisen mittaaminen auttaa tunnistamaan jo varhaisessa vaiheessa ne potilaat, joiden sairaus on erityisen aggressiivinen. Oulun yliopiston tutkimus tarjoaa pohjan uudenlaiselle biomarkkeripaneelille, jonka avulla tehokkaimmat hoidot voidaan kohdentaa oikealle potilaalle oikeaan aikaan.
Yllättävä perhoslöytö – Euroopassa lähes tuntematon laji löytyi Suomesta10.7.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen Bromarvista on löytynyt Suomelle uusi ja erittäin odottamaton perhoslaji. Kyseessä on todennäköisesti Cuprina fuscella, jota on Euroopassa tavattu aiemmin vain Itävallasta. Löytö on poikkeuksellinen, sillä laji kuuluu alaheimoon, jota ei ole aiemmin havaittu Suomessa eikä muuallakaan Pohjois-Euroopassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme