STTK vähimmäispalkkadirektiivistä: Tuomiostuimen päätös vahvistaa työehtosopimusten tärkeän roolin
Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan.
Euroopan unionin tuomioistuin antoi tänään (11.11.) päätöksen vähimmäispalkkadirektiivistä. Suurin osa direktiivistä pidetään voimassa, mutta sen kaksi osaa kumottiin. Tuomioistuin katsoi, että unionin toimivalta oli ylitetty lakisääteisiä vähimmäispalkkoja koskevien tiettyjen kriteerien määrittelyn ja palkkojen indeksointia koskevien säännösten kohdalla.
– Suomen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että työehtosopimusneuvottelujen edistämistä koskevat osiot direktiivistä jäivät voimaan. Nyt on vahvasti tunnustettu työehtosopimusten tärkeä rooli palkkaköyhyyden torjumisessa, STTK:n juristi Sanna Rantala sanoo.
Vähimmäispalkkadirektiivin tavoite on varmistaa, että kaikissa EU:n jäsenvaltioissa otetaan käyttöön riittävä vähimmäispalkka, joka takaa työntekijöille kohtuullisen elintason. Tanska ja Ruotsi vastustivat vähimmäispalkkadirektiiviä ja lähtivät vuonna 2023 EU-tuomioistuimeen testaamaan, ylittääkö direktiivi EU:n toimivallan rajat. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan palkat jäävät unionin toimivallan ulkopuolelle.
Suomessa palkansaajakeskusjärjestöt tukevat vähimmäispalkkadirektiiviä. Direktiivi tukee työehtosopimusneuvotteluja: sen mukaan jäsenvaltion on laadittava toimintasuunnitelma työehtosopimusneuvottelujen edistämiseksi, jos työehtosopimusten kattavuus on alle 80 prosenttia.
– Vaikka Suomessa työehtosopimusten kattavuus on vielä yli 80 prosenttia, tilanne voi tulevaisuudessa muuttua tällä hallituskaudella tehtyjen ja tekeillä olevien kansallisten työlainsäädäntömuutosten vuoksi, Rantala sanoo.
STTK tukee Euroopan ammatillisen yhteisjärjestö ETUC:n vaatimusta siitä, että komissio esittäisi välittömästi suosituksen direktiivin toimeenpanosta jäsenmaissa. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön määräajassa. Kumotuilla kohdilla ei ole suoria vaikutuksia Suomeen, jossa ei ole käytössä lakisääteistä vähimmäispalkkaa, vaan palkat määritellään työehtosopimuksessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanna Rantalajuristi
Puh:040 646 9864sanna.rantala@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK-Opiskelijat: Nuorisotyöttömyyden hätähuutoon on vastattava – näennäiset toimet eivät riitä11.12.2025 09:07:30 EET | Tiedote
Nuorisotyöttömyys jatkaa kasvuaan, eikä edes korkeakoulutus takaa enää työllistymistä. Erityisen huolestuttavaa on nuorten pitkäaikaistyöttömien määrän nopea kasvu. Määrä on yli kymmenkertaistunut viimeisen 20 vuoden aikana.
STTK:n hallitus: Leikkaukset SASK:n toimintaan vaarantavat työelämän perusoikeuksien edistämisen8.12.2025 15:00:26 EET | Tiedote
Ammattiyhdistysliiketaustaisen kehitysyhteistyöjärjestö SASK:n valtionavusta on ilmoitettu leikattavan noin 40 prosenttia. Poliittinen vastuu päätöksestä on ministeri Ville Taviolla (perus.), joka toimi vastoin virkahenkilöstön esitystä. STTK:n hallitus pitää rajua leikkausta täysin epäoikeudenmukaisena ja monin tavoin haitallisena. - SASK:n hankkeilla on yhteistyössä muiden eurooppalaisen palkansaajajärjestöjen kanssa parannettu työntekijöiden asemaa ja perusoikeuksia monissa kehittyvissä maissa. Aikana, jolloin globaaleja pelisääntöjä koetellaan ja kehittyvien talouksien merkitys nousee, leikkauksilla on haitallinen vaikutus paitsi tärkeälle työlle työelämän perusoikeuksien puolesta, myös Suomen maineelle, puheenjohtaja Antti Palola toteaa. STTK:n hallituksen mielestä ministerin päätös sivuuttaa virkahenkilöstön perusteltu esitys on viesti puhtaasta AY-vihamielisyydestä. - Siihen on nykyisen hallituksen aikana ollut tottuminen, mutta sitä on mahdoton ymmärtää, saati hyväksyä, Palola
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Yrittäjien eläkkeiden alivakuuttamisen ongelma on kitkettävä5.12.2025 12:05:42 EET | Tiedote
Hallitus asetti selvityshenkilön arvioimaan yrittäjien eläkejärjestelmän (YEL) ongelmia, vaihtoehtoisia toteuttamistapoja ja kehitystarpeita. Selvityshenkilö Jukka Rantala on saanut työnsä valmiiksi. Hän ehdottaa useita toimenpiteitä YEL-järjestelmän kehittämiseksi. STTK:n mielestä selvitys on tarpeellinen ja järjestelmän uudistaminen välttämätöntä, koska liian usein yrittäjät alivakuuttavat työtulonsa. - Siitä seuraa, että monella yrittäjällä on riittämätön sosiaaliturva. YEL-työtulon määrä vaikuttaa eläkkeen ohella muun muassa perhevapaaetuuksien, sairauspäivärahan ja työttömyysturvan tasoon. Alivakuuttaminen on ongelma myös julkiselle taloudelle, kun yrittäjien eläkkeitä kompensoidaan verovaroin vuosi vuodelta enemmän. Lisäksi alivakuuttaminen aiheuttaa häiriöitä työmarkkinoiden toimintaan: jos yrittäjän työtä vakuutetaan jatkuvasti työntekijän vastaavaa vakuuttamista alhaisemmalla tasolla, se ohjaa työn kysyntää epätasa-arvoisesti yrittäjätyöhön palkkatyön sijaan, puheenjohtaja Ant
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola: Työntekijöiden oikeudet historiallisen heikolla tasolla2.12.2025 13:04:35 EET | Tiedote
ITUC on ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö, joka tekee työtä ihmisoikeuksien ja reilun työelämän puolesta koko maailmassa. Järjestö edustaa 191 miljoonaa palkansaajaa yli 169 maassa ja sillä on noin 340 jäsenjärjestöä. ITUC:n hallituksen kokous järjestetään 2.–4.12. Addis Abebassa, Etiopiassa. Järjestön strategian ja uudistamistyön pohjalta linjataan maailmanjärjestön tulevien vuosien toiminnan painotuksia. Kokouksen ytimessä on ITUC:n rooli työelämän rajussa muutoksessa, työntekijöiden oikeudet sekä turvallisuus, rauha ja demokratiakehitys koko maailmassa. ITUC:n tavoite on edistää työlainsäädännön kehitystä kansainvälisen työjärjestö ILOn puitteissa ja osallistua aktiivisesti globaaliin keskusteluun, joka liittyy yhteistyöhön johtavien teollisuusmaiden, YK:n, Maailman kauppajärjestö WTO:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n välillä. ITUC myös koordinoi palkansaajajärjestöjen apua vaikeissa oloissa perusoikeuksia puolustaville ammattiliitoille. STTK:n puheenj
STTK:n hallitus: Työterveyshuollon heikentäminen johtaisi vakuutuspohjaiseen järjestelmään10.11.2025 13:11:21 EET | Tiedote
Työnantajan järjestämän työterveyshuollon piirissä on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Vuonna 2022 työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä yli kuusi miljoonaa. STTK:n hallitus korostaa, että lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu kaikille työssä käyville eikä tätä perusperiaatetta saa rikkoa. - Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ennalta ehkäiseminen sekä työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työterveyshuolto on parhaimmillaan työpaikkojen tärkeä kumppani työolojen, työkyvyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä. Jos työterveyshuoltoa alettaisiin nakertaa, samalla saataisiin heittää hyvästit työntekijöiden toimintakyvylle ja sen myötä pidemmille työurille, puheenjohtaja Antti Palola korostaa. Työterveyshuoltoon tehtävät heikennykset merkitsisivät STTK:n hallituksen mielestä todennäköisesti siirtymistä kohti vakuutuspohjaista järjestelmää. - Siinä voittajia olisivat vain yksityinen terveysbisnes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme