6G-professori Mehdi Bennis nimetty maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon jo kuudetta vuotta peräkkäin
Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen professori Mehdi Bennis on nimetty Highly Cited Researchers -listalle jo kuudetta vuotta peräkkäin. Tämä tarkoittaa, että hän on alansa huippututkijoiden joukossa, yhden prosentin kärkiryhmässä, kun lasketaan tutkimusjulkaisujen viittausmäärät.

Mehdi Bennisin pääsy listalle korostaa hänen pitkäaikaista vaikutustaan langattoman tietoliikenteen tutkimuksessa, erityisesti tulevaisuuden mobiiliviestinnän parissa. Viimeisen vuosikymmenen aikana hänen työnsä on ollut keskeisessä roolissa 5G- ja 6G-järjestelmien kehittämisessä. Bennis korostaa, että tunnustus ei ole vain henkilökohtainen hänen työnsä arvostus.
”Tuntuu hienolta, mutta tämä on ennen kaikkea osoitus ryhmäni, yhteistyökumppaneideni ja perheeni tuesta”, hän sanoo.
Vaikka Bennisin tutkimus kattaa laajan aihealueen, hän nostaa esiin erityisesti vuoden 2021 julkaisunsa semanttisesta viestinnästä. Lähestymistapa siinä keskittyy merkityksen välittämiseen raakadatan sijaan, mikä voi mullistaa verkkojen toimintatavan – erityisesti ympäristöissä, joissa nopeus, relevanssi ja tehokkuus ovat kriittisiä. Juuri ne ovat 6G-teknologioissa keskeisiä.
”Semanttinen viestintä vähentää viivettä ja energiankulutusta keskittymällä olennaiseen”, Bennis selittää.
Hän näkee semanttisen viestinnän osana laajempaa muutosta, joka alalla tulisi tehdä. Sen sijaan, että jatketaan vanhoilla oletuksilla, pitäisi kysyä, olemmeko ratkaisseet vääriä ongelmia. Olemmeko optimoineet tiedon toimitusta kysymättä, onko tieto itsessään hyödyllistä? Tällainen ajattelutavan muutos on hänen mukaansa välttämätön, jotta tulevaisuuden verkot olisivat nopeampia, tehokkaampia ja aidosti älykkäitä. Bennis ei pelkää kyseenalaistaa ja ajatella rohkeasti.
Bennis peräänkuuluttaa hitaampaa ja perustavanlaatuisempaa tiedettä. Hän uskoo, että merkittävät läpimurrot syntyvät vain, kun uskalletaan kyseenalaistaa vakiintuneet lähestymistavat ja alan perusoletukset. Tieteelle pitäisi hänen mielestään sallia myös hitaus, joka kuuluu perustutkimukseen ja uuden etsimiseen.
”Nykyisessä tutkimuskulttuurissa läpimurrot ovat vaikeita. Nuoret tutkijat kokevat valmistumispaineita, jolloin riskinotto ja totutun ajattelun haastaminen vähenee”, hän toteaa.
Tieteen kehittyminen Suomessa
Kysyttäessä, miten hän itse vie alaa eteenpäin, Bennis nostaa esiin ajatuksen, joka saattaa kuulostaa ristiriitaiselta omaa isoa ryhmää johtavalta akateemiselta keulakuvalta, joka julkaisee paljon.
”Pitäisi tehdä hitaampaa. Alallamme painotetaan nopeaa julkaisua ja välittömiä tuloksia, koska teollinen soveltaminen on niin nopeaa. Todellinen edistys syntyy ehkä kuitenkin vasta, kun otetaan aikaa syvällisille kysymyksille ilman painetta pysyä tutussa ja turvallisessa.”
Bennis johtaa ICON-tutkimusryhmää Oulun yliopiston langattoman tietoliikenteen keskuksessa. Ryhmä keskittyy langattomien järjestelmien peruskysymyksiin ja uusiin haasteisiin, kuten koneoppimiseen, reunalaskentaan ja järjestelmien koostettavuuteen. Hänellä on myös keskeinen rooli Oulun yliopiston 6G Flagship -tutkimuskokonaisuudessa.
Mehdi Bennisin lähes pysyvältä vaikuttava nousu Highly Cited Researchers -listalle vahvistaa entisestään Oulun asemaa langattoman viestinnän huippuosaamiskeskuksena.
Vaikka hänen työnsä vaikuttaa maailmanlaajuisesti, hän korostaa, että tieteellinen panos on myös syvästi paikallista. Nykyisessä geopoliittisessa ilmapiirissä hän pitää tärkeänä tuoda esiin kansainvälisten tutkijoiden roolia suomalaisessa tiedeyhteisössä.
”Juuri nyt meidän tulisi korostaa, miten tutkijat eri puolilta maailmaa rakentavat ja kehittävät Suomessa tehtävää tiedettä ja suomalaisuutta”, hän sanoo.
Maailman viitatuimpien tutkijoiden listalle pääsee, kun tutkijalla on useampi artikkeli, joka sijoittuu viittausten määrässä yhden prosentin parhaimmistoon omalla tieteenalallaan. Listaus tehdään Web of Science -viittaustietokannasta aina kymmenen edellisen vuoden ajalta. Suomessa työskenteleviä tutkijoita löytyy listalta tänä vuonna 18 henkeä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville WittenbergViestintäasiantuntija
Tiedeviestintä: tekniikan alat, tieto- ja sähkötekniikka, 6G Flagship
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkijat: Suomen vesihuolto putkirempan edessä – putkien pettäessä esiin nousevat korjausvelka, turvallisuus ja kuntatalous29.12.2025 06:35:00 EET | Tiedote
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan 1.1.2026, ja Oulun yliopiston asiantuntijat ovat haastateltavissa. Suomalainen hanavesi on yhä huippua, mutta vesihuolto ei ole itsestäänselvyys. Heikot kohdat astuvat valokeilaan, kun 1960–1970‑luvuilla rakennetut, yli 50 vuotta vanhat putkistot ja laitokset kaipaavat remonttia. Vesi- ja jätevesimaksuihin kohdistuu lähivuosina nousupaineita korjausvelan, ilmastonmuutoksen ja huoltovarmuuden turvaamisen takia.
“Emme halua Tornionlaaksosta seuraavaa Rovaniemeä” - paikalliset näkökulmat otettiin mukaan matkailuhankkeeseen19.12.2025 15:06:18 EET | Artikkeli
Lapin matkailun ykköskohteeksi kasvaneen Rovaniemen kapasiteetti alkaa olla viritetty tällä hetkellä huippuunsa. Nyt onkin alettu katsella seuraavia Lapin matkailun nousevia kohteita. Sellainen on löytynyt Ruotsin rajalta Tornionlaaksosta, jolla on pitkä, mutta pääosin unohdettu matkailuhistoria. Oulun yliopiston johtamassa hankkeessa paikallisille asukkaille annetaan ääni, jotta yliturismin haasteet voitaisiin välttää.
Oulun yliopistossa kehitetään geeniterapiaa, joka voi estää keskosten yleisimmän silmäsairauden18.12.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa kehitetään uutta geeniterapiaa, joka voisi ennaltaehkäistä keskosvauvojen yleisimmän silmäsairauden, retinopatian, kehittymisen. Sairaus voi johtaa vakavaan näkövammaan tai sokeutumiseen.
Aistiyliherkkyys voi olla varhainen merkki lapsen kehityksen muista haasteista17.12.2025 06:54:00 EET | Tiedote
Aistiyliherkkyydet liitetään yleensä autismikirjoon ja yhä useammin myös ADHD:hen. Oulun yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että aistiyliherkkyydet liittyvät huomattavasti laajempaan joukkoon neurokehityksellisiä haasteita.
Onko lapsellasi seurustelukumppani, joka onkin tekoäly? – Vanhemmat ja opettajat yllättyivät varhaisteinien ahkerasta tekoälyn käytöstä16.12.2025 06:42:00 EET | Tiedote
10–12-vuotiaat lapset hyödyntävät tekoälyä monipuolisesti oppimisen tukena ja tiedonhaussa ja muodostavat sen kanssa jopa vahvoja ystävyyssuhteita. Oulun yliopiston tutkijoiden mukaan vanhemmille ja opettajille oli yllätys, että lapset keskustelevat ahkerasti tekoälyn kanssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme