Työeläkevakuuttajilta keskustelunavaus työkykyä palauttavan kuntoutuspolun korjaamiseksi
Liian moni jää kuntoutuksen ja muiden palveluiden ulkopuolelle, kun työkyky horjuu. Lisäksi sairaus- ja työkyvyttömyysetuudet ovat melko passivoivia. Tämä kaikki voi pahimmillaan johtaa syvempään sairastumiseen ja työkyvyttömyyteen. Siksi työeläkevakuuttajat näkevät tarpeen muuttaa palveluita ja etuuksia tukemaan tehokasta työelämään paluuta ja tarjoavat siihen joukon keinoja Terve taas, vai sairas? -tavoitepaperissaan.
Työkyvyttömyyden kustannukset ovat merkittävät Suomen kansantaloudelle, laskentatavasta riippuen kolmesta miljardista jopa viiteen miljardiin euroon vuositasolla.
– Hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan väestön ikääntyessä kehittää vain, jos mahdollisimman moni jaksaa ja jatkaa töissä. Nyt on korkea aika muuttaa sairaus- ja työkyvyttömyysperusteisia etuuksia sekä palveluita siten, että ne tukevat tehokasta työhön paluuta ja pitävät yhä useamman mukana rakentamassa yhteiskuntaa työkykynsä mukaisesti, toteaa Telan erityisasiantuntija Turkka Sinisalo.
Tela on yhdessä työeläkevakuuttajien asiantuntijoiden kanssa koonnut ehdotuksia, jotka mahdollistaisivat sujuvamman paluun työelämään palveluiden avulla sekä aiempaa aktivoivammat sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyysetuuskaudet. Terve taas, vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -tavoitepaperiin on koottu keskustelunavaus kolmesta kattoteemasta: etuuskauden aktivointi, työeläkekuntoutukseen ohjaamisen ja kuntoutuskeinojen parantaminen sekä työkyvyn ongelmista kärsivien työttömien tilanteen parantaminen.
Sairausperusteisten etuuksien aikana tarjottava työkykyä palauttavia palveluita
Sinisalon mukaan sairausperusteisten etuuksien ongelmana on nykyisin melko pitkät etuuskaudet ilman velvoitteita tai edes mahdollisuuksia osallistua palveluihin. Näitä etuuksia ovat sairauspäivärahakausi ja kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke, joiden aikana työkykyä palauttavan kuntoutuksen pitäisi käynnistyä.
– Etuus- ja palvelujärjestelmä yhdessä pahimmillaan syrjäyttävät ihmisiä syvempään sairastumiseen ja työkyvyttömyyteen. Ihmisellä voi olla työhalua, vaikka työkykyä olisi tilapäisesti tai pysyvästikin jäljellä vain osittain. Näiden ihmisten potentiaalille ei tunnu löytyvän sijaa yhteiskunnassamme, Sinisalo harmittelee.
Työeläkevakuuttajat ehdottavat siksi erilaisten työkykyä tukevien ja palauttavien palveluiden kytkemistä vahvemmin osaksi sairauspäivärahakautta ja jo olemassa olevia sairauspäivärahan tarkistuspisteitä. Tarkistuspisteitä on 230 päivään asti.
– Työhön paluun tukemiseksi Kela tulisi velvoittaa tiedottamaan työntekijää ja työnantajaa osasairauspäivärahan mahdollisuudesta 60 sairauspäivärahan kohdalla. Työterveyshuollon työkokeilua tulisi hyödyntää paljon nykyistä laajemmin. Lakia täytyisi päivittää, jotta työterveyshuollon työkokeilussa voisi kokeilla omaa työtään ilman vaatimusta työtehtävien olennaisesta muuttamisesta tai erityisjärjestelyistä. Parhaimmillaan työterveyshuollon työkokeilusta voisi muodostua aidosti toimiva varhaisen vaiheen ammatillinen kuntoutusmuoto, joka ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä ja tukee työelämään palaamista, Sinisalo mainitsee esimerkkeinä.
Työeläkekuntoutukseen ohjaamista ja sen keinoja on parannettava
Työeläkevakuuttajien järjestämän ammatillisen kuntoutuksen eli työeläkekuntouksen tavoitteena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa työnteon mahdollisuuksia silloin, kun henkilö ei terveydentilansa vuoksi voi jatkaa entisessä työssään.
Työeläkekuntoutukselle on laissa säädetty useampia kriteereitä, joista yksi koskee työkyvyttömyyden uhkaa. Määritelmää pitäisi työeläkevakuuttajien mielestä tarkentaa.
– Työeläkekuntoutuksen pitäisi olla aiempaa paremmin mahdollista myös nuoremmille ikäluokille yleisemmissä työkyvyn ongelmissa, eli ennen kaikkea mielenterveyden sairauksissa, Sinisalo kuvaa.
– Nykymääritelmän mukaan uhan tulee kohdistua yleiseen työkyvyttömyyden uhkaan, eli kyvyttömyyteen tehdä mitään työtä. Uhan määritelmää olisi mielestämme tarkoituksenmukaista tarkentaa niin, että kuntoutus edellyttäisi todennäköistä ammatillista työkyvyttömyyden uhkaa. Tällöin työkyvyttömyyttä peilattaisiin siis nimenomaan hakijan omaan ammattiin, Sinisalo kertoo.
Työeläkekuntoutuksen myöntämiskriteerin muuttamisen lisäksi on syytä kehittää kuntoutuksen keinoja. Kuntoutuksen nykyistä tehokkaampi onnistuminen vaatii, että työnantajalle voidaan asettaa aiempaa suurempi vastuu kuntouttamisesta.
– Käytännössä työnantajien tulisi voida järjestää enemmän oppisopimuksia, työkokeiluja, osa-aikatyötä sekä muokattua työtä kuntoutujan tarpeiden mukaiseksi, Sinisalo luettelee.
Työkyvyn ongelmista kärsivien työttömien tilanteeseen tartuttava
Suomessa on vähintään tuhansia ihmisiä, joiden sairauspäivärahakausi on päättynyt, mutta joilla on työkyvyn alenemaa. Sitä ei kuitenkaan ole riittävästi, jotta heille muodostuisi oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
– Näiden henkilöiden etuudet ja palvelut eivät nykyisellään toimi riittävän hyvin, jotta työkykyä päästäisiin palauttamaan tai olemassa olevaa työkykyä hyödyntämään edes osittain, Sinisalo toteaa.
Työeläkevakuuttajien ja työllisyyspalveluiden tulisi tiivistää keskinäistä yhteistyötään ja tiedonvaihtoaan, jotta palvelupolut sujuisivat paremmin.
– Työeläkekuntoutuksen päättyessä työttömän työnhakijan kuntoutussuunnitelma pitäisi pystyä välittämään työllisyyspalveluille, jotta heidän olisi mahdollista huomioida se henkilön työllistämisedellytyksiä tarkasteltaessa, Sinisalo mainitsee.
Lakimuutosten kautta tavoitteita kohti
Telan ja työeläkevakuuttajien yhdessä laatima Terve taas, vai sairas? -tavoitepaperi sisältää kokonaisuudessaan noin 30 tavoitetta, joiden avulla olisi mahdollista tehostaa paluuta työelämään. Valtaosa tavoitteista edellyttää muutoksia lainsäädäntöön, esimerkiksi työeläkkeitä koskeviin lakeihin.
– Seuraavan hallituskauden keskeisin sosiaaliturvaa koskeva uudistustarve on työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvän etuus- ja palvelujärjestelmän uudistaminen ja yhteensovittaminen. Ammatillisen kuntoutuksen roolia tulee tässä uudistustyössä selkeyttää ja vahvistaa, Sinisalo toteaa.
Terve taas, vai sairas? Tehokkaasti takaisin työelämään -tavoitepaperista on laadittu sekä lyhyt tiivistelmä keskeisistä tavoitteista että pidempi aineisto, jossa on kuvattu kaikki tavoitteet.
Turkka Sinisalo tiivistää tavoitepaperin keskeiset teemat myös YouTube-videolla.
***
Toimittajat ovat tervetulleita seuraamaan keskiviikkona 19.11. klo 9.00–10.15 järjestettävää webinaaria, jossa esitellään työeläkevakuuttajien ehdotukset työkykyä palauttavan etuus- ja palvelujärjestelmän korjaamiseksi sekä kuullaan työmarkkinajärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden paneeli, jossa keskustellaan osatyökykyisyydestä ja työurien pidentämisen keinoista. Ilmoittautumiset joko verkossa tai Telan viestinnän asiantuntija Marjut Vanha-aholle, marjut.vanha-aho@tela.fi, puh. 050 303 9651.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Turkka Sinisaloerityisasiantuntija
Puh:044 493 1882turkka.sinisalo@tela.fiMarjut Vanha-ahoviestinnän asiantuntija
Puh:050 303 9651marjut.vanha-aho@tela.fiLiitteet
Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Telan blogi: Yrittäjäeläkkeiden haasteita ei voida enää siirtää tuleville päättäjille10.11.2025 15:16:39 EET | Blogi
YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan työ valmistuu marraskuussa. Sen jälkeen maan hallituksella on mahdollisuus korjata yrittäjien eläkejärjestelmää pitkään vaivanneita ongelmia. Yrittäjät odottavat erityisesti nykyisen, jäykän YEL-työtulon uudistamista. Pidemmällä aikavälillä myös julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aloittamalla yrittäjien työeläkkeiden rahastointi.
Kutsu toimituksille: Mitä työkykyä palauttavalle etuus- ja palvelujärjestelmälle pitäisi tehdä ja miten työuria pidennetään? Työeläkevakuuttajien tavoitepaperi ja webinaari pureutuvat kysymykseen 19.11.202510.11.2025 13:10:11 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan, kun Työeläkevakuuttajat Tela esittelee työeläkevakuuttajien ehdotukset työkykyä palauttavan etuus- ja palvelujärjestelmän korjaamiseksi. Työurien pidentäminen – unohdettu haaste? -webinaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 9.00–10.15 kuullaan myös työmarkkinajärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden paneeli, jossa keskustellaan osatyökykyisyydestä ja työurien pidentämisen keinoista.
Hallinnon luotettavuus pitää Suomen vertailun kärkimaiden joukossa, Merceriltä painava viesti eläkevarojen poliittista ohjausta vastaan21.10.2025 08:05:00 EEST | Blogi
Suomi sijoittui Mercerin Global Pension Index -vertailussa tänä vuonna 8. sijalle. Mercerin selvitys on maailman kattavin eläkejärjestelmävertailu. Vuonna 2025 arviossa oli mukana 52 maata, jotka kattavat globaalisti ison osan maailman väestöstä, BKT:sta sekä kehittyneistä eläkejärjestelmistä.
Suvi-Anne Siimes jättää tehtävänsä Telan toimitusjohtajana8.10.2025 16:08:28 EEST | Tiedote
”Haluan elää vähemmän aikataulutettua elämää”, Siimes sanoo.
Kevytyrittäjät eivät tarvitse omaa eläkejärjestelmää, mutta YEL kaipaa laajempaa uudistamista15.9.2025 13:31:37 EEST | Tiedote
Työeläkeala kannattaa, että YEL-työtulo perustuisi todellisiin ansioihin ja että vakuuttamisen alarajaa laskettaisiin. Näin myös piiloon jäävät yrittäjätulot tulisivat eläkevakuutuksen piiriin samalla tavalla kuin palkkatulot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme