Tampereen yliopisto

Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen

Jaa

Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.

Kaksi ihmismäistä robottia: vasemmalla olevalla on silmät, oikealla ei silmiä.
Silmällinen ja silmätön versio humanoidirobotin kuvasta, jonka tutkijat tuottivat tekoälyllä. (Tekoälykuvat: Dennis Küster)

Sanotaan, että silmät ovat sielun peili. Silmät ja katseen suunta ohjaavat huomiota, herättävät tunteita ja aktivoivat aivojen sosiaalisen havaitsemisen mekanismeja. 

Tampereen yliopiston ja Bremenin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin, kuinka ihmiset havaitsevat humanoidirobottien mieltä. Mielen havaitsemisella tarkoitetaan sitä, miten ihmiset havaitsevat ja päättelevät toisilla ihmisillä, olennoilla tai jopa esineillä olevan tietoisuutta, tunteita ja kognitiivisia tiloja. 

Mielen havaitsemisessa erotellaan usein toimijuus ja kokemuksellisuus. Toimijuus viittaa esimerkiksi sellaisiin kykyihin kuin ajattelu, itsehillintä ja tekojen seurausten arviointi. Kokemuksellisuus puolestaan pitää sisällään muun muassa kyvyn tuntea erilaisia tunteita. Ihmisillä on voimakas taipumus tulkita tällaisia mielen ominaisuuksia monenlaisille ilmiöille ja esineille, esimerkiksi ruokaroboteille. Kaikilla markkinoilla olevilla humanoidiroboteilla ei kuitenkaan ole kasvojen alueella silmiksi tulkittavia osia. 

Tutkimuksessa tehdyt kokeet osoittivat, että roboteilla tulkittiin olevan enemmän toimijuutta ja kokemuksellisuutta, jos niillä oli silmät.

Tulokset hyödyttävät humanoidirobottien suunnittelijoita

Tutkimuksessa luotiin ensin tekoälyn avulla suuri joukko erilaisia realistisen näköisiä humanoidirobotteja. Jokaisesta robotista muokattiin kaksi versiota: silmällinen ja silmätön. Näiden robottien kuvia esitettiin kahdessa eri kokeessa suurelle joukolle tutkittavia.

Olivatpa robotit lapsen tai aikuisen näköisiä, tai esitettiinpä silmät robotin kasvoina olevalla näytöllä tai suoraan kasvojen rakenteeseen upotettuina, silmällisillä roboteilla arvioitiin aina olevan enemmän toimijuutta ja kokemuksellisuutta.

Tutkimusta johtanut Tampereen yliopiston psykologian professori Jari Hietanen nostaa huomionarvoiseksi sen, että silmien vaikutus näkyi myös kokeessa, joka ei perustunut tietoisten itsearviointien tekemiseen. Tulos viittaa siihen, että silmien läsnäolo lisäsi mielen havaitsemista varhaisella esitietoisen tiedonkäsittelyn tasolla.

– Tutkimus osoittaa, että silmät eivät ole pelkkä esteettinen yksityiskohta, vaan ne voivat muokata ihmisten suhtautumista robottien sosiaaliseen ja moraaliseen asemaan. Tämä on merkittävää, sillä mielentilan havaitseminen vaikuttaa empatiaan, yhteistyöhalukkuuteen ja jopa siihen, miten ihmiset kohtelevat teknologiaa eettisesti. Tuloksilla on näin ollen suora merkitys humanoidirobottien suunnitteluun, professori Hietanen toteaa.

Tutkimusta tuki Suomen Akatemia.

Tutkimusartikkeli

Hietanen, J. K., Linnunsalo, S., & Küster, D. (2026). The impact of eyes on attributions of agency and experience in humanoid robots. Consciousness and Cognition, 137: 103963. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Jari Hietanen, jari.hietanen@tuni.fi, 040 190 1384

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote

Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.

Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote

Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye