Kuntaliiton ja MDI:n selvitys: Taloushaasteista huolimatta kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen valtuustokauteen luottavaisesti

Kuntaliitto, Keva ja MDI toteuttivat tänä syksynä ensimmäistä kertaa yhteistyössä Kuntapäättäjäkyselyn. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikkien Manner-Suomen kuntien valtuustojen jäsenet sekä johtavat viranhaltijat.

Kyselyyn tuli yhteensä 2567 vastausta, ja vastauksia saatiin jokaisesta Manner-Suomen kunnasta. Kysely tarjoaa kattavan ja ajantasaisen kuvan Suomen kuntien nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä.

Kyselyn ensimmäiset tulokset avaavat kiinnostavia näkymiä viime kesäkuussa alkaneeseen valtuustokauteen. Ne käsittelevät valtuustojen jäsenien ja johtavien viranhaltijoiden luottamusta valtuustokauteen ja arvioita kehitysnäkymistä sekä toimintaedellytyksistä. Lisäksi tuloksista ilmenee, mihin asioihin vastaajat aikovat tulevalla kaudella keskittyä.

Kyselyn tuloksia julkaistaan lisää tulevina kuukausina. Keva julkaisee myöhemmin tuloksia kunnan työvoiman riittävyyteen sekä kunnan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työkykyyn liittyen.

Kuntapäättäjät suhtautuvat tulevaan luottavaisesti ja varovaisen optimistisesti  

Kyselyn vastaajat suhtautuvat kuluneen vuoden kesäkuussa alkaneeseen valtuustokauteen varsin luottavaisesti: 71 prosenttia vastanneista ilmoitti suhtautuvansa uuteen kauteen jokseenkin tai erittäin luottavaisesti.

Kuntien luottamushenkilöt suhtautuvat uuteen kauteen selvästi luottavaisemmin kuin viranhaltijat. Nuorimmat, alle 30-vuotiaat vastaajat suhtautuvat uuteen valtuustokauteen luottavaisimmin ja vanhimmat eli yli 70-vuotiaat epäluottavaisimmin.

Reilu neljännes kyselyn vastaajista arvioi kuntansa kehitysnäkymien olevan puolen vuoden päästä nykyistä paremmat, 44 prosenttia uskoi niiden pysyvän ennallaan ja 29 prosenttia arvioi kuntansa kehitysnäkymien heikkenevän puolen vuoden kuluessa.

Lähes puolet vastaajista arvioi kuntansa kehitysnäkymien olevan 3–5 vuoden kuluttua nykyistä paremmalla tolalla. Kaupunkimaisissa kunnissa oman kunnan kehitysnäkymät nähdään selvästi valoisimpina ja maaseutumaisissa kunnissa heikoimpina.

Kuntien luottamushenkilöiden enemmistö katsoo kuntansa kehitysnäkymien kohenevan keskipitkällä aikavälillä.

Suuri enemmistö kuntapäättäjistä on huolestunut valtiontalouden tilasta

Peräti 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kuntapäättäjistä arvioi, että Suomen talouden kehitys vaikuttaa oman kunnan toimintaedellytyksiin kuluvalla valtuustokaudella. Yhtä huolestuneita vastaajat olivat oman kuntansa talouskehityksestä.

– Kuntapäättäjien vastauksissa korostui kunta- ja valtiontalouden keskinäinen riippuvuus. Kuntien taloustilanteeseen vaikuttaa työllisyystilanne sekä leikkaukset, mutta myös kuntalaisten epävarma suhtautuminen tulevaisuuteen. Suuri enemmistö kuntapäättäjistä kokee, että taloustilanne on tällä hetkellä sekä valtakunnan tasolla että kunnissa huolestuttava, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kommentoi tulosta.

Myös väestönmurros vaikuttaa kuntien toimintaedellytyksiin jo nyt. Kaikkiaan 82 prosenttia vastanneista tunnistaa väestörakenteen muutosten haasteen.

– Kunnat ja kaupungit ovat keskenään hyvin erilaisissa tilanteissa. Kasvukeskuksissa kamppaillaan investointipaineiden ja nopeasti lisääntyvän palvelutarpeen kanssa, kun taas monilla muilla alueilla huolena on ikääntyminen ja väestökato.

Työllisyyspalvelut ovat kunnille uusi, toivottu tehtävä. Kyselyyn vastanneista 81 prosenttia kuntapäättäjistä arvioi tämän uuden tehtävän vaikuttavan merkittävästi oman kunnan toimintaedellytyksiin kuluvan valtuustokauden aikana. Merkitys on kasvanut TE-uudistuksen toteutumisen myötä.

Kaiken kokoisissa kaupungeissa ja kunnissa vastaavat ovat samoilla linjoilla sen suhteen, mitkä asiat vaikuttavat eniten toimintaedellytyksiin. Viiden keskeisimmän kuntiin vaikuttavan tekijän joukossa on poikkeuksetta oman kunnan talouskehitys, Suomen talouden kehitys, paikallisen elinkeinoelämän kehitys sekä sittemmin kaatunut valtionosuusuudistus. Myös kaikissa maakunnissa näkemykset ovat yhteneväisiä talouden suuren merkityksen osalta.

– Monet vastaajat ovat kommentoineet hyvinvointialueen palvelujen karsimisen negatiivisesta vaikutuksesta kunnan toimintaan. Osa näkee, että jopa kunnan olemassaolo on osin riippuvainen hyvinvointialueen päätöksistä, toteaa Pekola-Sjöblom.

Tulevalla valtuustokaudella keskitytään talouteen ja hyvinvointiin

Kyselyyn vastanneet listasivat asioita, joihin aikovat valtuustokaudella keskittyä. Näistä tärkeimmiksi nousivat talous, palvelut ja palveluverkko sekä elinvoima ja hyvinvointi.

– Vastauksissa korostuivat talouden tasapainottamisen ja elinvoiman vahvistamisen lisäksi hyvinvointiin ja erityisesti lapsiin ja nuoriin liittyvät kysymykset, mikä heijastaa väestökehityksen haasteita sekä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen roolin korostumista kuntien nykytilanteessa, tähdentää MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen

Tärkeimmiksi listatut asiat vaihtelevat myös kuntien koon mukaan. Pienissä kunnissa keskitytään kylien elinvoimaan ja arjen palveluiden sekä lapsiperheiden hyvinvoinnin takaamiseen. Keskisuurissa kunnissa sen sijaan talouden tasapaino ja palveluverkon sekä kuntaorganisaation uudistaminen nousevat tärkeimpien asioiden joukkoon.

– Suurissa kunnissa valtuustokauden prioriteeteiksi nousevat investointien priorisointi, strateginen uudistuminen ja kaupunkikehitys. Elinvoiman ja työllisyyden lisäksi huomiota kiinnitetään myös segregaation torjuntaan ja ilmastokysymyksiin, esittää Laasonen.

Tervetuloa tuloswebinaariin

Kuntapäättäjäkyselyn tuloksia esitellään kaikille kiinnostuneille webinaarissa torstaina 29.1. kello 15–16.30. Tilaisuuteen tulee ilmoittautua etukäteen.
 

Lisätietoja

Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö, Kuntaliitto
p. 050 337 5634, marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi

Valtteri Laasonen, johtava asiantuntija, MDI
p. 050 533 0604, valtteri.laasonen@mdi.fi