Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Iranin osuus maailman öljyntuotannosta on noin neljä prosenttia, eli noin nelinkertainen Venezuelaan verrattuna. Molempien maiden öljynvienti on lännen pakotteiden alaista ja suuntautuu lähinnä Kiinaan. Maantieteellinen sijainti kuitenkin korostaa Iranin merkitystä laajemminkin kuin vain öljymarkkinoiden näkökulmasta.
Kun uutisointi vuoden alussa leimahtaneesta vakavasta poliittisesta liikehdinnästä Iranissa kasvoi, öljyn maailmanmarkkinahinta nousi viitisen prosenttia. Tämä todennäköisesti johtui levottomuuksien vaikutuksiin liittyvästä epävarmuudesta. Varsinaiseen öljyntuotantoon ei ilmeisesti ole ollut seurauksia. Öljyn hinta nousi lisäksi enemmänkin, kun Ukraina teki 13.1. Kazakstanin öljynvientiin vaikuttavan onnistuneen drooni-iskun Mustallamerellä. Jos levottomuus Iranissa jatkuu pidempään ja vaikuttaa tuotantoon, voi maan öljynvienti vähentyä ja maailmanmarkkinahinnat lyhyellä aikavälillä pysyvämmin jonkin verran nousta.
Jos taas maassa tapahtuisi vallanvaihdos ja se vapautuisi kansainvälisistä pakotteista, voi öljyn maailmanmarkkinahinta ajan myötä alentua. Öljyinvestointien kannattavuusraja on todennäköisesti Iranissa suhteellisen matala ja selvästi alempi kuin Venezuelassa. Viennin kasvun lisäksi poliittinen epävarmuus Persianlahden alueella voisi laskea, mikä voisi osaltaan vähentää öljyn hintaheilahtelua.
Iranissa on myös suuret maakaasuvarannot. Se, miten tilanne maassa nyt kehittyy, vaikuttaa lisäksi poliittisesti laajemminkin kuin vain Iranin väestön vapauksien ja oikeuksien sekä öljymarkkinoiden näkökulmasta.
Yhdysvaltojen sotilasoperaatio Venezuelassa tammikuun alussa voisi myös periaatteessa vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinoihin. Venezuelan öljyntuotanto on potentiaalisesti merkittävää, mutta todellisuudessa laiminlyöntien ja pakotteiden vuoksi maailmanmarkkinoiden kannalta vain marginaalista. Ilmoitetut öljyvarannot ovat periaatteessa maailman suurimmat, mutta niiden oikeasti hyödynnettävästä suuruudesta on merkittävää erimielisyyttä – joidenkin arvioiden mukaan ne olisivat vain kolmasosa ilmoitetusta, suuri määrä toki sekin.
Arvioidut varannot riippuvat olemassa olevasta tuotantoteknologiasta ja niiden hyödyntämismahdollisuudet lisäksi maailmanmarkkinahinnoista sekä muun muassa paikallisista poliittisista olosuhteista.
Venezuelan öljyntuotanto on alentunut 70 prosenttia 20 vuoden takaisesta. Jos olemassa olevan tuotantokapasiteetin käyttöastetta voidaan nostaa ja siten kasvattaa tuotantoa jonkin verran ilman merkittäviä investointeja, se ei suuremmin maailmanmarkkinoilla vielä tuntune. Tuotannon palautuminen 20 vuoden takaiselle tasolleen sen sijaan edellyttäisi merkittäviä investointeja.
Julkisuudessa olevien arvioiden mukaan öljyn hinnan kannattavuusraja investoinneille Venezuelassa on kuitenkin suhteellisen korkea, noin 80 dollaria barrelilta. Institutionaaliset riskit voivat olla merkittäviä, tuotanto-olosuhteet Orinocon alueella ovat vaikeat ja itse raakaöljy hyvinkin raskasta laatua, mikä lisää kustannuksia.
Kun öljyn maailmanmarkkinahinta on nyt noin 60 dollaria barrelilta, merkittävämmät investoinnit Venezuelan öljyntuotantoon antanevat odotuttaa itseään. Raakaöljyn hintanäkymät alkaneelle vuodelle ovat lisäksi pikemminkin jonkin verran negatiiviset globaalin ylitarjonnan vuoksi, vaikka muun muassa Iranin tilanne voi tarjoilla yllätyksiä. Siten Venezuelan vaikutus öljymarkkinoihin jäänee vähäiseksi.
Kaiken kaikkiaan öljyn merkitys on supistunut jo pitkään. Maailmantalous on kasvanut ensimmäisestä öljykriisistä 1973 lähtien nopeammin kuin raakaöljyn kulutus (ks. kuvio 1).
Vaikka öljyn hinnan heilahtelu ei ole vaimentunut, se ei siksi enää aiheuta samanlaisia ongelmia kuin puolivuosisataa sitten. Öljy on kuitenkin edelleen tärkeä raaka-aine. Maailmanmarkkinahintojen liikkeet näkyvät nopeasti liikennepolttoaineiden hinnoissa ja hiilivetyjä käytetään teollisuuden tuotannossa laajalti välituotteina.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on heilahdellut ajoittain rajusti, yleensä tarjontaan vaikuttavien poliittisten tekijöiden seurauksena. Toisaalta kysyntänäkymillä voidaan suhteellisen hyvin selittää öljyn hinnan lyhyen aikavälin vaihteluja. Uutisoinnissa viitataan aina nimellisiin hintoihin, mutta pidemmällä ajanjaksolla on syytä tarkastella myös reaalisia hintoja.
Kuviossa 2 on esitetty raakaöljyn nimellinen hinta ja lisäksi reaalinen hinta deflatoituna Yhdysvaltojen bkt:n hintaindeksillä, koska öljy noteerataan dollareissa.
Öljy oli huomattavan edullista vielä 1990-luvulla mutta kallistui sitten selvästi vuoteen 2011 asti kysynnän vahvistuessa. Sen jälkeen hinta putosi vuosina 2014–2016 ennen kaikkea tarjonnan kasvun myötä, kun teknologinen kehitys kasvatti Yhdysvaltojen öljyntuotantoa (ks. Stocker ym., 2018). Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti taas öljyn hintaa, mutta tämä vaikutus on mennyt ohitse. Reaalinen hinta oli viime vuonna keskimäärin suhteellisen matala, alle puolet vuoden 2011 huipustaan, ja on sittemmin alentunut lisää.

Lähde:
Stocker, M., J. Baffes, Y. M. Some, D. Vorisek ja C. M. Wheeler (2018): ”The 2014–16 Oil Price Collapse in Retrospect: Sources and Implications”, Policy Research Working Paper No. 8419. World Bank.
Etla julkaisee jatkossa arvioita ajankohtaisista talouden ilmiöistä ja kehityksestä myös talousennusteiden välillä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ville KaitilaVanhempi tutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiTytti SulanderViestintäjohtaja, ETLA
Puh:040-505 1241tytti.sulander@etla.fiKuvat



Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme