Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia

Jaa

Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.

Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan veronkiristysten kohdalla tulisi lähtökohtaisesti välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen tutkimuksen selkein tulos on se, että tapauksissa, joissa ansiotulojen rajaveroasteet ylittävät 55 prosenttia, verotusta kannattaa sekä verotuottojen että hyvinvoinnin näkökulmasta keventää.
Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan veronkiristysten kohdalla tulisi lähtökohtaisesti välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen tutkimuksen selkein tulos on se, että tapauksissa, joissa ansiotulojen rajaveroasteet ylittävät 55 prosenttia, verotusta kannattaa sekä verotuottojen että hyvinvoinnin näkökulmasta keventää.

Suomen julkiseen talouteen kohdistuu merkittäviä ja pitkäkestoisia rahoituspaineita muun muassa väestön ikääntymisen, eläkemenojen sekä maanpuolustuksen menolisäysten kautta. Nämä paineet pakottavat pohtimaan menojen priorisointitarpeen lisäksi sitä, miten julkista taloutta tulisi rahoittaa.

Jos julkisen talouden sopeuttamisessa joudutaan veronkorotusten tielle, on keskeistä ymmärtää, mistä veroista aiheutuu suurimpia haittoja yhteiskunnalle. Kaikki verot eivät ole yhtä kalliita yhteiskunnalle, ja veropolitiikan painopisteillä voi olla merkittäviä seurauksia hyvinvointiin. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-Muistiossa ”Verotuksen kustannukset yhteiskunnalle – politiikkasuosituksia Suomelle” (Etla Muistio 172), joka perustuu laajempaan tutkimusraporttiin “Verotuksen kustannukset yhteiskunnalle: mitä Suomessa käytettyjen verojen haitallisuudesta tiedetään” (Etla Raportti 172). Verotuksen asiantuntijan, tutkimuspäällikkö VTT Olli Ropposen laatimassa raportissa on tarkasteltu Suomessa käytössä olevia keskeisiä veromuotoja sekä niiden tuomia hyötyjä suhteessa niiden aiheuttamiin haittoihin.

Keskeinen havainto on, että verotukseen reagoidaan muuttamalla käyttäytymistä, mikä vaikuttaa suoraan veropohjaan. Mitä voimakkaammin käyttäytyminen muuttuu, sitä suurempi on yhden kerätyn veroeuron todellinen kustannus yhteiskunnalle.

─ Veronkiristysten kohdalla tulisi lähtökohtaisesti välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tutkimuksen selkein tulos on se, että tapauksissa, joissa ansiotulojen rajaveroasteet ylittävät 55 prosenttia, verotusta kannattaa sekä verotuottojen että hyvinvoinnin näkökulmasta keventää. Sen sijaan esimerkiksi arvonlisävero on keskimäärin vähemmän haitallinen, toteaa Etlan Olli Ropponen.

Ylimpien marginaaliveroasteiden (yli 55%) korottaminen tilanteessa, jossa verotuotot laskevat ja verotaakka kasvaa, on haitallista paitsi veronmaksajan, myös yhteiskunnan kannalta.

Solidaarisuusveroa ei olisi pitänyt ottaa käyttöön

Eri veromuotojen välillä on suuria eroja hyvinvointivaikutuksissa. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois pääomatuloverotuksesta kohti arvonlisäveroa parantaisi verojärjestelmän tehokkuutta ja yhteiskunnan hyvinvointia.

─ Jos verotusta joudutaan tulevaisuudessa kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita nykyisestä. Myös pääomatuloveron haitallisuus tulisi huomioida päätöksenteossa. Tulosten perusteella myöskään solidaarisuusveroa ei olisi pitänyt ottaa käyttöön vuonna 2013, sillä sen käyttöönotto laski verotuottoja, Etlan Ropponen sanoo.

Muiden verojen kohdalla sopivimman politiikkatoimen valinta palautuu Ropposen mukaan arvostamiskysymyksiin ja sen tulisi ottaa huomioon, että yksilön hyödyt poikkeavat yhteiskunnan hyödyistä.

Nyt julkaistun tutkimuksen on rahoittanut TT-säätiö.

Tutkimuksen sisältö tiivistetysti:

  • Veronkorotusten haitallisuudessa on suuria eroja: Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle.
  • Korkeat marginaaliverot ja pääomatulovero ovat kalleimpia: Erityisesti ylimpien ansiotuloveroasteiden korottaminen ja pääomatuloverotus ovat yhteiskunnalle haitallisimpia, sillä ne muuttavat talouden toimijoiden käyttäytymistä voimakkaammin kuin muut verot.
  • Jos verotusta joudutaan kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita. Ylimpien marginaaliveroasteiden (yli 55%) korottaminen tilanteessa, jossa verotuotot laskevat ja verotaakka kasvaa, on haitallista paitsi veronmaksajan, myös yhteiskunnan kannalta. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava eli niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jos verotusta joudutaan tulevaisuudessa kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita nykyisestä, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Jos verotusta joudutaan tulevaisuudessa kiristämään, sitä ei kannata tehdä ainakaan korottamalla ylimpiä marginaaliveroasteita nykyisestä, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropponen.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote

Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.

Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.

Ensi vuosi on Etlan juhlavuosi – tutkimuslaitos täyttää 80 vuotta ja katsoo Suomen tulevaisuuteen vuonna 205130.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi tuo tullessaan useita tapahtumia, kiinnostavia uusia tutkimusjulkaisuja sekä myös nostoja vuosien varrelta, Etlan tärkeimmistä taloustutkimuksista ja tutkijoista. Päätapahtuma on syyskuussa 2026 Finlandia-talossa järjestettävä juhlaseminaari, jonka yhteydessä Etla julkaisee merkkiteoksen ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä - ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii.

Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote

Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.

Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote

Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye