Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!
4.2.2026 09:57:10 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.

UUDELLEEN HUOM! KORJATTU LAUSE:
Suomen Pankin lyhyen aikavälin Nowcasting-malli ennustaa vuoden 2026 helmikuun alun tiedoilla, että Suomen talous olisi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suurempi suhteessa edelliseen neljännekseen. EI SIIS EDELLISEEN VUOTEEN KUTEN AIEMMIN LUKI.
Kolumni kokonaisuudessaan:
Suomen talouden suhdannekäännettä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt se on totta.
Työllisyys alkoi kasvaa tämän hetken tilastohistorian mukaan keväällä, mutta tuotannon käänne vasta loppuvuodesta. Kausitasoitetun trendin perusteella työtunteja tehtiin vuoden viimeisellä neljänneksellä reilu prosentti enemmän kuin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä (kuvio 1). Työllisten henkilöidenkin lukumäärä oli joitain prosentin kymmenyksiä korkeammalla vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna.

Kansantalouden tilinpidon numeroilla työllisyys kasvoi ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen välillä 16 000 henkilöllä. Vaikka työvoimatutkimuksen mukaan työllisyyden nousu ei ole kuin kaksi prosentin kymmenystä, on sekin lukumääränä yli 5 000 henkilöä.
Trendilukujen käyttö pehmentää käännettä, joten pelkillä kausitasoitetuilla luvuilla työllisyyden kasvu on haarukassa 6 000–18 000. Tuotanto sen sijaan oli vuoden viimeisellä neljänneksellä edelleen vuoden alun tasolla, vaikka loppuvuonna nähtiin nykäys ylöspäin.
Tuotannon vaimeus on yllättävää verrattuna työllisyyden paranemiseen. Toisaalta se viittaa työn tuottavuuden laskuun, koska työllisyys nousee tuotantoa enemmän.
Toisaalta se voi viitata tilastojen tarkentumiseen lähiaikoina. BKT:n käänne voi aikaistua, sillä tuotantotilastot tarkentuvat jälkikäteen pitkäänkin, mutta työllisyyden tilastot eivät. Ei olisi lainkaan ihme, että bruttokansantuotteen käänne aikaistuisi vuoden viimeiseltä neljännekseltä vuoden alkuun. Silloin tuotannon käänne ei olisi vain yhden neljänneksen varassa ja tuottavuuskehitys näyttäisi normaalimmalta.
Vaikka alkuvuoden tuotantotilastot eivät tarkentuisikaan ylöspäin, kasvu jatkuu tänä vuonna. Suomen Pankin lyhyen aikavälin Nowcasting-malli ennustaa vuoden 2026 helmikuun alun tiedoilla, että Suomen talous olisi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 0,6 prosenttia suurempi suhteessa edelliseen neljännekseen. Valtiontalouden tarkastusviraston ylläpitämä suhdannetilanteen lämpökartta povaa myös lämpenevää tälle vuodelle.
Vuoden mittaan ansiotaso nousee selvästi inflaatiota nopeammin ja korkotaso pysyy maltillisena. Kotitalouksilla on kertynyt säästöön rahaa ja työvoimaa eniten palkkaavan yrityssektorin näkymät tulevasta ovat parantuneet niin Elinkeinoelämän keskusliiton, Teollisuussijoitus Tesin kuin valtion ja Suomen Yrittäjien yhteisessä barometrissa.
EK:n ylläpitämän talouselämän luottamusindikaattorin mukaan vähittäiskaupassa ja palveluissa yritysten enemmistö uskoi tammikuun 2026 kyselyssä suhdanteiden paranevan. Teollisuudessa positiivisen ja negatiivisen näkymän vastauksia on yhtä paljon.
Vaikka rakentamisessa negatiivisuus edelleen jyllää, sielläkin positiivisten vastausten osuus on ollut kasvussa vuoden 2024 alusta alkaen.
Tesin tuoreessa kyselyssä liikevaihdon kasvuodotukset tälle vuodelle ovat viime vuotta suuremmat kaikilla muilla toimialoilla paitsi rakentamisessa. Viime syyskuussa julkaistussa valtion ja Suomen Yrittäjien pk-barometrissa pienten- ja keskisuurten yritysten kasvuodotukset olivat parantuneet kesään ja kevääseen verrattuna.
Jopa osa rekrytointeja tekevistä headhunter-toimistoista kehuu toimeksiantojen kääntyneen syksyn mittaan kasvuun, ja startup-yhteisö kehuu rahaa virtaavan vuolaasti kasvuyrityksiin.
Käänne on siis käsillä. Keskitytään seuraavaksi toimiin, jotka pitävät kasvua yllä pitkällä tähtäimellä ja toivotaan, että 2020-lukua leimanneet talouden shokit loistaisivat hetken poissaolollaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aki KangasharjuToimitusjohtaja, ETLA
Puh:050 583 8573aki.kangasharju@etla.fiKuvat

Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Etla-arvio: Kohinaa raakaöljymarkkinoilla14.1.2026 08:58:45 EET | Tiedote
Raakaöljymarkkinoita on vuoden alussa ravistellut Yhdysvaltojen isku Venezuelaan sekä merkittävä sisäinen levottomuus Iranissa. Venezuela tuskin heiluttaa raakaöljyn hintaa, mutta Iran voi vaikuttaa enemmänkin, ilmenee tuoreesta Etla-arviosta. Jos nykyisin pakotteiden alainen öljyn vienti Iranista vähenisi, voi maailmanmarkkinahinta jonkin verran nousta lyhyellä aikavälillä. Epävarmuus on jo nostanut öljyn hintaa. Jos maassa tapahtuisi vallanvaihto ja pakotteet poistettaisiin, voisivat tuotanto ja vienti kasvaa, mikä ajan myötä alentaisi raakaöljyn hintaa. Etla-arvion on laatinut vanhempi tutkija Ville Kaitila.
Etla: Kun vienti vetää, lisää se merkittävästi innovaatioiden ja patenttien määrää suomalaisyrityksissä13.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Viennin kysynnän kasvu lisää merkittävästi suomalaisten teollisuusyritysten patentointi- ja innovointitoimintaa, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Kasvun positiiviset vaikutukset kasautuvat erityisesti yrityksille, joilla on vahva tuottavuus ja taloudellinen asema. Sen sijaan taloudellisesti heikommassa asemassa olevat yritykset kohtaavat rahoitusrajoitteita, jotka estävät viennin kasvumahdollisuuksien hyödyntämistä. Vientiympäristön heikkeneminen vähentää yritysten yleistä aktiivisuutta patentointiin ja innovointiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme