Lasten hengenahdistuksen lääkehoidossa käytettävien lisälaitteiden tehoissa on suuria eroja

Akuutti vinkuna on yksi tavallisimmista pienten lasten päivystyskäynnin syistä. Suomalainen monikeskustutkimus CHAMBER osoitti, että keuhkoputkia laajentavan hengitettävän lääkkeen, salbutamolin, antamisessa käytetty tilanjatke vaikutti hoitotuloksiin merkittävästi.

Kun käytössä oli tehokkaampi tilanjatke, sairaalahoitoon joutui 20 prosenttia lapsista. Heikommin lääkettä keuhkoihin välittävän laitteen kanssa osuus oli 50 prosenttia. Paremmalla laitteella myös hengitystiheys oli hoidon jälkeen matalampi ja hapetus korkeampi.

Tilanjatke on ponnekaasuaerosoliin liitettävä putkimainen lisälaite, jonka avulla suihkemaiset lääkkeet annostellaan. Alle kolmevuotiailla tilanjatketta käytetään maskin kanssa ja isommilla lapsilla ilman maskia. Tilanjatkeet eroavat muotoilun, tilavuuden, venttiilien, sähköstaattisten ominaisuuksien ja maskin istuvuuden osalta.

– Lasten vanhemmat ja hoitavat lääkärit pitävät usein tilanjatkeita keskenään vaihtokelpoisina. Tuloksemme osoittavat, ettei näin ole. Pienillä lapsilla laitevalinta voi vaikuttaa ratkaisevasti hoidon tehoon, sanoo tutkimuksen vastuullinen johtaja, lastentautiopin dosentti Péter Csonka. Csonka toimii tutkimusryhmän johtajan Tampereen yliopistossa ja lastentautien ylilääkärinä Terveystalossa.

– Tulokset ovat suoraan sovellettavissa lasten päivystyshoitoon. Valitsemalla laitteen, joka todistetusti toimittaa enemmän lääkettä pienten lasten keuhkoihin, voidaan vähentää sairaalahoitoja ja parantaa lapsen sekä perheen vointia, sanoo lastentautiopin professori Terhi Ruuska-Loewald Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Laboratoriokokeissa on jo aiemmin todettu, että osa laitteista toimittaa selvästi vähemmän lääkettä keuhkoihin kuin toiset. Ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, että laboratoriossa mitattu suurempi lääkkeen hyötyosuus johtaa parempaan kliiniseen vasteeseen.

– Monet laboratoriotestit tehdään tasaisella virtausprofiililla tai aikuisten hengitystapaa mukaillen. Pieni, hengenahdistuksesta kärsivä lapsi hengittää nopeasti ja pinnallisesti matalalla tilavuudella, kasvomaskia ei välttämättä saada tiiviiksi ja lapsi voi itkeä tai vastustaa hoitoa. Kaikki nämä muuttavat keuhkoihin päätyvää lääkemäärää. Satunnaistettu kliininen tutkimus tarvittiin varmistamaan, muuttuuko oirekuva ja sairaalahoidon tarve myös käytännössä, Csonka huomauttaa.

CHAMBER-tutkimus vastasi tähän tärkeään kysymykseen vahvistamalla, että laboratoriossa havaitut erot laitteissa ovat kliinisesti merkityksellisiä. Tilanjatkeiden erot vaikuttavat laajasti myös muiden hengitettävien lääkkeiden perillemenoon. Tämä korostaa laitevalinnan merkitystä lasten hengityssairauksien hoidossa, mikä kannattaa huomioida tilanjatkeiden hankinnassa ja niiden käytön ohjeistuksissa.

Tutkimusartikkeli Valved Holding Chambers in Young Children With Acute Wheezing: A Randomized Clinical Trial julkaistiin JAMA Pediatrics -tiedelehdessä 23.2.2026. 

CHAMBER

• Tampereen yliopiston tutkija, dosentti Péter Csonkan johtama tutkimus tehtiin yhteistyössä Terveystalo Tampereen, Tampereen yliopistollisen sairaalan, Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa.
• Tutkimuksessa oli mukana 80 kohtalaisesta tai vaikeasta hengenahdistuksesta kärsivää lasta, jotka olivat iältään 6–48 kuukautta.
• Tutkimusta rahoitti Tampereen Tuberkuloosisäätiö ja Hengityssairauksien tutkimussäätiö.