Yrittäjiltä tukea krääsätalousaloitteelle – Myös Postin asema arvioitava

Yrittäjät jätti lausunnon talousvaliokunnalle valiokunnan pyynnöstä. Aloitteessa halutaan rajoittaa ultrapikamuodin ja krääsäkaupan mainontaa sekä selvittää verotuksellisia keinoja hillitä halpatuonnin massavirtaa.

Suomeen ”temutetaan” vuosittain kymmeniä miljoonia pikkupaketteja EU:n ulkopuolelta ilman tullimaksuja ja riittävää valvontaa. Monet tuotteista eivät täytä EU:n turvallisuus- tai ympäristövaatimuksia.

– Suomalainen yrittäjä hoitaa velvoitteet tunnollisesti, mutta samaan aikaan markkinoilla pyörii tavaraa, jota kukaan ei tarkista. Tämä ei ole reilua eikä kestävää kuluttajille, yrityksille tai ympäristölle.

Halpatuontia vauhdittaa aggressiivinen krääsänmarkkinointi.

– Nykyinen villi tilanne vääristää kilpailua niin pahasti, että tarvitaan sekä Suomen että EU:n tasoisia päätöksiä.

Postin intressit ja keräämä hyöty läpivalaistava

Yrittäjät jätti talousvaliokunnalle 13. kohdan konkreettisen listan ”temutuksen” suitsimiseksi.

Yhtenä toimena Yrittäjät esittää, että on arvioitava, miten halpatuonti ja siihen liittyvä volyymi vaikuttavat Postin ja muiden valtion ohjaamien toimijoiden asemaan ja kilpailun tasapuolisuuteen.

– On myös syytä selvittää, hyötyvätkö valtion ohjauksessa olevat kuljetusyritykset, kuten Posti, halpatuonnin pakettitulvasta, Lempiäinen sanoo.

Näin Yrittäjät puuttuisi ”temutukseen”

Yrittäjien esitykset talousvaliokunnalle:

1. EU:n ulkopuolelta tulevien pakettien 150 euron tullivapausrajan poisto on toteutettava nopeutetussa aikataulussa.
2. Otetaan kansallisesti käyttöön erillinen käsittelymaksu EU:n ulkopuolelta tuleville suoraan kuluttajille toimitettaville lähetyksille kattamaan tuotteiden valvontaan liittyvät kustannukset. Maksun tulee olla suuruudeltaan aidosti vaikuttava.
3. Tulee selvittää erillisen ympäristömaksun (”saastuttaja maksaa”) käyttöönotto EU:n ulkopuolelta tuleville lähetyksille.
4. EU:n ulkopuolisille verkkokauppa-alustoille asetetaan vastuu myymistään tuotteista ja niiden vaatimustenmukaisuudesta.
5. Velvoitetaan kaikkia EU:n markkinoilla toimivia verkkokauppoja tuomaan selkeästi esiin, missä maassa kyseinen verkkokauppa tosiasiallisesti toimii.
6. Lisätään tullin ja markkinavalvojien resursseja.
7. Kohdennetaan valvontaviranomaisten resursseja riskiperusteisesti EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden valvontaan.
8. Toteutetaan markkinavalvonnan kampanja (KKV, Tukes, Tulli).
9. Selvitetään, olisiko Ranskan mallin mukainen ultrapikamuodin mainonnan kielto toteutettavissa myös Suomessa.
10. Selvitetään suoraan kuluttajalle tapahtuvan halpatuotteiden maahantuonnin poistamista (tuonti tapahtuisi aina EU-maahantuojalle, joka kontrolloisi tuotteiden laadun ja EU-määräysten täyttymisen).
11. Arvioidaan valtion ohjauksessa olevien kuljetusyritysten mahdollinen hyötyminen halpatuonnista ja pakettitulvasta. On tarkasteltava, missä määrin Suomen Posti ja muiden unionin valtioiden ohjauksessa olevat kuljetusyritykset, kuten mm. Ruotsin PostNord, käytännössä mahdollistavat toiminnallaan suurivolyymisen halpatuonnin ja siihen liittyvät kuluttajan turvallisuusriskit. Valtion tulee varmistaa, että sen määräysvallassa olevien kuljetusyritysten toiminta tukee kansallisia ja unionin tavoitteita ongelman ratkaisemiseksi eikä ylläpidä ilmiötä.
12. Muodostetaan Pohjois-Baltia-tason yhteistyöblokki yhdessä muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa, jotta voidaan yhtäältä edistää tulliuudistusta mahdollisimman ripeästi ja toisaalta vaatia digipalvelusäädöksen (DSA) tiukkaa ja johdonmukaista täytäntöönpanoa.
13. Lisätään tiedottamista kuluttajille sekä elinkeinonharjoittajille kansainvälisen verkkokaupan riskeistä liittyen huijauksiin, tuoteturvallisuuteen ja ympäristöongelmiin.