Kunta- ja hyvinvointiala tarjoaa nuorille tänä vuonna 63 000 kesätyöpaikkaa

Kunta- ja hyvinvointialan työnantajat tarjoavat tai tukevat tänä vuonna nuorille yhteensä noin 63 000 kesätyöpaikkaa. Suurin osa, lähes 90 prosenttia, kaikista alan työnantajista tarjoaa nuorille kesätöitä.

Tiedot selviävät Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n vuosittaisesta kesätyökyselystä.

Lukumäärällisesti eniten kesätyöpaikkoja on kunta-alalla. Kunnat ja kuntayhtymät tarjoavat noin 50 900 kesätyöpaikkaa, joista suurin osa toteutuu kesätyösetelien avulla. Hyvinvointialueet ja hyvinvointiyhtymät työllistävät puolestaan noin 12 400 nuorta.

Tiukasta taloustilanteesta huolimatta kesätyöpaikkojen määrä on kasvanut kunta- ja hyvinvointialalla viime vuoteen verrattuna.

– On erittäin myönteistä, että kunta- ja hyvinvointialan työnantajat kantavat vastuuta nuorten työllistymisestä myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Kesätyö tarjoaa nuorille mahdollisuuden tutustua alan monipuolisiin uramahdollisuuksiin ja voi herättää kiinnostuksen hakeutua alalle myös tulevaisuudessa, sanoo KT:n työmarkkinatutkija Riikka Krause.

Tänä vuonna kesätyökyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa myös KT:n yritysjäsenet. Heistä 54 prosenttia kertoo tarjoavansa nuorille kesätöitä. Kesätyöpaikkoja on yrityksissä tarjolla pari tuhatta.

Kesätyö hyödyttää nuoria ja työnantajia

KT:n kyselyn mukaan kesätyö on nuorille tärkeä ensikosketus työelämään. Työnantajille se on oiva keino vahvistaa työnantajamielikuvaa ja houkutella tulevaisuuden osaajia.  

– Kesätyö tarjoaa nuorille mahdollisuuden oppia työelämätaitoja ja saada kokemusta. Työnantajille se on mahdollisuus vahvistaa alan vetovoimaa, vaikuttaa nuorten mielikuviin ja sitouttaa tulevia osaajia jo varhaisessa vaiheessa, Riikka Krause sanoo.

Koska kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, perehdytyksen merkitys korostuu. Kunta-alalla työnantajat laativat usein kesätyöntekijöille omia perehdytyssuunnitelmia, kun taas hyvinvointialalla ja yrityksissä perehdytyksessä hyödynnetään yleisimmin organisaation yleisiä perehdytyskäytäntöjä.  

– KT:n aiemmin kesätyöntekijöille tekemän kyselyn mukaan nuoret kaipaavat perusteellista perehdytystä työtehtäviin ja toivovat, että työnantajat käyttäisivät tähän kunnolla aikaa. Hyvä alku työelämässä vaikuttaa siihen, millainen kuva alasta ja työnantajasta nuorelle muodostuu, Krause sanoo.

KT:n kyselystä selviää, että kesätöiden hakijamäärät ovat suuria niin kunta- ja hyvinvointialalla kuin KT:n jäsenyrityksissä. Tästä huolimatta valtaosa organisaatioista vastaa myös niille hakijoille, joita ei valita tehtävään.

Hyvinvointialalla rekrytointiprosessi koetaan kuormittavammaksi kuin kunta-alalla ja yrityksissä.

– Hyvinvointialueilla kesätyöntekijöitä tarvitaan, jotta lakisääteiset palvelut pystytään tarjoamaan myös kesällä. Tämä lisää rekrytoinnin painetta. Kunnissa ja yrityksissä korostuu vahvemmin nuorten työllistämisen yhteiskunnallinen merkitys, Krause kuvailee.

Tarjolla monipuolisia tehtäviä

Kunta-alalla kesätyöt sijoittuvat muun muassa varhaiskasvatukseen, kulttuuri- ja nuorisopalveluihin sekä puisto- ja puutarhatehtäviin. Hyvinvointialalla työt painottuvat terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon sekä erilaisiin tukipalveluihin. Yrityksissä kesätöitä on erityisesti teknisissä tehtävissä, kunnossapidossa, siivouksessa ja toimistotöissä.

Kunta-alalla kesätyöt jakautuvat melko tasaisesti peruskoululaisten, lukiolaisten ja muiden kesätyöntekijöiden kesken. Hyvinvointialalla seitsemän kymmenestä paikasta on suunnattu ammattiin opiskeleville. KT:n jäsenyrityksissä puolet kesätyöpaikoista on suunnattu ammattiin opiskeleville ja kolmannes peruskoululaisille tai lukiolaisille.

Lisätietoa kyselystä

KT:n kesätyökysely toteutettiin tammi–helmikuussa 2026. Kyselyyn vastasi 245 kuntaa ja kuntayhtymää, 24 hyvinvointialuetta ja hyvinvointiyhtymää sekä 204 KT:n yritysjäsentä. Vastaajat edustavat kuntien henkilöstöstä 86:ta prosenttia, hyvinvointialueiden henkilöstöstä 98:aa prosenttia ja KT:n yritysjäsenten henkilöstöstä 71:tä prosenttia.