STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä

Yksityisen sektorin palkansaajan ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden välinen ero on edelleen huomattava. STTK:n tekemän vertailun mukaan palkansaajalta kuluu 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee yhden päivän aikana.

Vertailussa on käytetty Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoja. Johtajien palkat perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin.

STTK on laskenut useita vuosia niin sanotun Fat Cat Day’n. Viime vuonna palkansaajalta kului toimitusjohtajan päiväpalkan ansaitsemiseen 46 ja sitä edeltävänä vuonna 42 päivää. Laskennassa huomioidaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien varsinaiset palkat, erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika.
─ Ennen kaikkea pitkän aikavälin kehitys huolestuttaa. Pörssiyhtiöiden johdon – ja ylipäänsä huipputuloisten – tulokehitys on pysyvästi erkaantunut palkansaajan ansioista, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö muistuttaa.

Huipputuloisten erkaantunut talous huolestuttaa

Johdon ja palkansaajien ansioiden välinen ero on pysynyt vakaana. Uusimmassa laskelmassa ero on pienempi kuin edeltävänä vuonna, mutta samalla tasolla kuin sitä edeltävänä vuonna. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna johdon ansiot vaihtelevat muun muassa johtajavaihdosten ja palkitsemisjärjestelmien vaikutuksesta.
– Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia. Herää väistämättä kysymys, millä tavalla yhteiskunnan hyväosaisimmat pystyvät asettumaan tavallisen palkansaajan asemaan, Sirviö pohtii.

Laskelma tuo esiin myös sukupuolten välisen epätasapainon. Alle kymmenen prosenttia vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli naisia. Heidän palkkauksensa asettui lähelle mediaania, eivätkä he yltäneet tulokärkeen.

Eriarvoisuus otettava tarkasteluun

Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä. Se näkyy muun muassa kasvaneina varallisuuseroina ja eroina eri taustoista tulevien ihmisten elinajanodotteissa.
– Valitettavasti nykyinen hallitus on toimillaan vahvistanut Suomen eriarvoisuuskehitystä ja elinpiirien eriytymistä. Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista, Sirviö toteaa.