STTK: Palkansaaja ansaitsee toimitusjohtajan päiväpalkan 42 työpäivässä
3.3.2026 06:30:00 EET | STTK ry. | Tiedote
Pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja palkansaajien palkkakehitys kulkee eri tahtiin. STTK:n tuore laskelma kertoo, että palkansaajalta kuluu keskimäärin 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin toimitusjohtaja ansaitsee yhdessä päivässä.
Yksityisen sektorin palkansaajan ja pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ansioiden välinen ero on edelleen huomattava. STTK:n tekemän vertailun mukaan palkansaajalta kuluu 42 työpäivää ansaitakseen saman verran kuin pörssiyhtiön toimitusjohtaja ansaitsee yhden päivän aikana.
Vertailussa on käytetty Tilastokeskuksen yksityisen sektorin palkansaajan mediaanipalkkaa ja vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediaanipalkkoja. Johtajien palkat perustuvat yhtiöiden palkitsemisraportteihin.
STTK on laskenut useita vuosia niin sanotun Fat Cat Day’n. Viime vuonna palkansaajalta kului toimitusjohtajan päiväpalkan ansaitsemiseen 46 ja sitä edeltävänä vuonna 42 päivää. Laskennassa huomioidaan OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden toimitusjohtajien varsinaiset palkat, erilaiset palkitsemisjärjestelyt ja johtajien palkansaajaa pidempi työaika.
─ Ennen kaikkea pitkän aikavälin kehitys huolestuttaa. Pörssiyhtiöiden johdon – ja ylipäänsä huipputuloisten – tulokehitys on pysyvästi erkaantunut palkansaajan ansioista, STTK:n ekonomisti Tom-Henrik Sirviö muistuttaa.
Huipputuloisten erkaantunut talous huolestuttaa
Johdon ja palkansaajien ansioiden välinen ero on pysynyt vakaana. Uusimmassa laskelmassa ero on pienempi kuin edeltävänä vuonna, mutta samalla tasolla kuin sitä edeltävänä vuonna. Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna johdon ansiot vaihtelevat muun muassa johtajavaihdosten ja palkitsemisjärjestelmien vaikutuksesta.
– Huipputuloisten eriytynyt taloudellinen asema huolestuttaa erityisesti aikana, jolloin muilta vaaditaan palkkamalttia. Herää väistämättä kysymys, millä tavalla yhteiskunnan hyväosaisimmat pystyvät asettumaan tavallisen palkansaajan asemaan, Sirviö pohtii.
Laskelma tuo esiin myös sukupuolten välisen epätasapainon. Alle kymmenen prosenttia vaihdetuimpien pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista oli naisia. Heidän palkkauksensa asettui lähelle mediaania, eivätkä he yltäneet tulokärkeen.
Eriarvoisuus otettava tarkasteluun
Huipputuloisten tulokehityksen erkaantuminen muista on yksi merkki laajemmasta eriarvoisuuskehityksestä. Se näkyy muun muassa kasvaneina varallisuuseroina ja eroina eri taustoista tulevien ihmisten elinajanodotteissa.
– Valitettavasti nykyinen hallitus on toimillaan vahvistanut Suomen eriarvoisuuskehitystä ja elinpiirien eriytymistä. Seuraavan hallituksen olisi syytä ottaa eriarvoisuuskehityksen hillitseminen ohjelmaansa. Suomen tulevaisuus tarvitsee meistä jokaista, Sirviö toteaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tom-Henrik Sirviöekonomisti
Puh:040 684 2251tom-henrik.sirvio@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Olemme työssämme vastuullisia, oikeudenmukaisia ja rohkeita. Visiomme on hyvinvoiva ja menestyvä työntekijä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
STTK haluaa kehysriihestä kasvun vauhdittamista: Epäluottamusta ja eriarvoisuutta luovan talouspolitiikan on loputtava13.4.2026 10:43:30 EEST | Tiedote
Kasvun vauhdittaminen edellyttää työllisyyttä ja luottamusta vahvistavia toimia, vahvaa veropohjaa sekä panostuksia osaamiseen ja julkisiin palveluihin.
STTK: Tasa-arvolain muutosesitykset ovat sumutusta, raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimin vähene26.3.2026 14:05:07 EET | Tiedote
Hallituksen esitys tasa-arvolain muutoksista raskaus- ja perhevapaasyrjintään liittyen siirtyy tänään eduskuntakäsittelyyn. Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vähentää työelämän raskaus- ja perhevapaasyrjintää. STTK:n puheenjohtajan Else-Mai Kirvesniemen mielestä lakimuutokset ovat silkkaa sumutusta, kun samaan aikaan eduskunnassa käsitellään määräaikaisten työsuhteiden helpottamiseen tähtäävää lakiesitystä. Työsopimuslailla halutaan heikentää määräaikaisissa työsuhteissa olevien turvaa mahdollistamalla perusteettomat määräaikaiset työsopimukset vuodeksi. ─ Toisella kädellä yritetään antaa, mutta toisella otetaan, ja lopputulos jopa heikkenee nykytilaan verrattuna. Raskaus- ja perhevapaasyrjintä ei hallituksen toimenpiteillä vähene, Kirvesniemi kiteyttää. Tasa-arvolain muutosesitysten perusteella lakia täsmennettäisiin siten, että syrjintäperusteisiin lisättäisiin määräaikaisuus, vanhemmuus ja perheenhuoltovelvollisuus. Muutoksia tehtäisiin myös esimerkiksi vuokratyöt
STTK: Keski- ja pienipalkkaisten ostovoimaa tuettava keventämällä palkkaverotusta17.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Keskipalkkaisten ostovoima on edelleen heikko, vaikka reaalipalkat kasvavat tänä vuonna. STTK:n tuoreiden laskelmien mukaan keski- ja pienipalkkaisten palkkaverotusta on kevennettävä maltillisesti, jotta kotimainen kysyntä ja talouskasvu saadaan vauhtiin.
Ennusteet kävivät toteen: nuorten epävarmuus työelämään siirtymisessä jyrkässä kasvussa11.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Tänään julkaistu Nuorisobarometri vahvistaa nuorisojärjestöjen pitkään esittämät huolenaiheet: nuorten kokema epävarmuus ja turvattomuus ovat lisääntyneet voimakkaasti. 70 prosenttia nuorista kokee paineita työelämään siirtymisestä, ja yli puolet pelkää jäävänsä ilman koulutuspaikkaa. Kehityksen suunta on hälyttävä.
STTK kansainvälisen naistenpäivän aattona: Nollatoleranssi seksuaaliselle häirinnälle työelämässä, uhrille parempi oikeusturva6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Seksuaalinen häirintä ei ole kadonnut työelämästä. Kenen vastuulla häirintävapaa työelämä lopulta on? STTK järjestää tänään 6.3. ennakkoon perinteisen naisten päivän keskustelutilaisuuden, jossa pureudutaan työelämässä tapahtuvaan seksuaaliseen häirintään ilmiönä ja keinoihin sen kitkemiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme