Konekäännetyt tekstitykset toimivat tiedon siirtämiseen – laatuongelmia silti riittää

Audiovisuaalisen sisällön määrä kasvaa kovaa vauhtia. Erityisesti korona-aikana kiinnostus videomuotoista opetusmateriaalia kohtaan kasvoi, ja oppiminen monimuotoistui.  

– Vaikka opetusvideo olisi saatavilla, se ei vielä tarkoita, että se on saavutettava: videoon tarvitaan hyvä, audiovisuaalinen käännös, kertoo väitöskirjatutkija Frederike Schierl. 

Schierl tutki väitöskirjassaan ihmisen ja koneen kääntämien tekstitysten vastaanottoa opetusvideoissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko konekäännetyt tekstitykset visuaalisesti häiritsevämpiä, ovatko ne kognitiivisesti vaikeampia käsitellä ja koetaanko ne negatiivisempina kuin ammattilaisen kääntämät tekstitykset.  

Tutkimuksen päätulosten mukaan konekäännetyt tekstitykset eivät olleet häiritsevämpiä kuin ihmisten kääntämät tekstitykset. Ne eivät myöskään aiheuttaneet merkittävää eroa siinä, kuinka paljon tietoa vastaanottaja saa videosta. 

– Konekäännetyt tekstitykset toimivat, kun tavoitteena on tiedon siirtäminen. Etenkin silloin, jos muita keinoja tiedon saamiseksi ei ole saatavilla, Schierl sanoo. 

– Ihmisten kääntämät tekstitykset ovat kuitenkin suositeltavia, koska konekäännetyt tekstitykset eivät noudata yleisiä tekstitysstandardeja ja niissä esiintyy muitakin laatuongelmia. Kone kääntää tekstin kirjaimellisesti, mutta ammattikääntäjä toimii vapaammin ja luovemmin, hän jatkaa. 

Osallistujat suosivat ihmisen tuottamia tekstityksiä – oppiminen sujui myös konekäännösten avulla 

Ensimmäisen osatutkimuksen tulosten mukaan osallistujat suosivat ihmisen tuottamia tekstityksiä: he pitivät käyttäjäkokemusta ja laatua parempina, vaikka oppimistaso oli lähes samanlaatuista molemmissa tekstitysmuodoissa.  

Toinen osatutkimus vahvisti ensimmäisen osatutkimuksen tulokset käyttäjäkokemuksesta ja oppimistasosta. Katseenseurantatutkimuksen tulokset eivät vahvistaneet oletusta siitä, että konekäännetyt tekstitykset olisivat käyttäjäkokemuksen kannalta kielteisempiä kuin ihmisen tuottamat tekstitykset. 

– Tuloksista voi kuitenkin päätellä, että katsekäyttäytyminen eli huomion jakautuminen riippuu laajalti osallistujan omasta kielitaidosta. Mitä paremmin katsoja osaa kieltä, sitä enemmän hän keskittyy myös muihin videon osiin kuin tekstitykseen, Schierl sanoo. 

Konekäännöksissä on potentiaalia 

Asenteisiin ja odotuksiin liittyvien tutkimustulosten mukaan osallistujat tunnustivat konekäännettyjen tekstitysten potentiaalin. 

Toisaalta osallistujat tiedostivat konekääntämisen huonot puolet: konekäännös ei ole täydellistä, ja erityisesti raa’assa muodossa ilman ihmislähtöistä ohjausta käännöksen laatu saattaa olla heikko. 

– Konekäännetyt tekstitykset saattavat soveltua viihdetarkoitukseen, mutta arkaluonteisemmissa yhteyksissä niitä tulisi käyttää vain ihmisen muokkaamina, Schierl sanoo. 

Näin tutkimus tehtiin: 

• Frederike Schierl hyödynsi tutkimuksessaan käyttäjätestausta, kyselyjä ja katseenseurantamenetelmää. 

• Osallistujat katsoivat kaksi videoesitelmää, joista toinen oli saksaksi ja toinen suomeksi. Esitelmiin oli lisätty joko ihmisen tai koneen luomat tekstitykset.  

• Ihmisen tekstitykset tuotti audiovisuaalinen ammattikääntäjä, ja konekäännetyt tekstitykset tuotettiin Google Kääntäjän avulla. 

• Tutkimusasetelma oli sokkokoe, eivätkä osallistujat tienneet etukäteen, kummalla tekstitystavalla he katsoivat videoesityksiä. Saksankielisellä videolla tekstitys oli vain suomeksi, ja suomenkielisellä videolla tekstitykset olivat sekä saksaksi että englanniksi. 

• Ensimmäisessä tutkimuksessa (N = 40) osallistujat katsoivat kaksi videota, joista kummastakin täytettiin kysely videoiden sisällöstä. Tämän lisäksi osallistujat vastasivat kyselyyn, joka koski asenteita ja odotuksia.  

• Toisessa tutkimuksessa (N = 20) käytettiin lisäksi katseenseurantamenetelmää tarkemman katsekäyttäytymistä koskevan tiedon saamiseksi.