Väitöstutkimus: Odotusaikana luodaan pohja yhteisvanhemmuuden ensiaskelille
9.3.2026 13:11:11 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että vanhempien odotukset toimivat tärkeinä varhaisina ennusmerkkeinä siitä, millaiseksi yhteisvanhemmuus lapsen syntymän jälkeen muotoutuu. Tulokset korostavat, että perheille tulisi tarjota tukea toimivan yhteisvanhemmuuden rakentamiseen jo ennen lapsen syntymää. Yhteisvanhemmuudella viitataan tapoihin, joilla aikuiset toimivat yhdessä vanhemman rooleissaan, perhemuodosta riippumatta. KM Emmi Lindroosin väitöskirjassa tutkittiin suomalaisten pariskuntien odotuksia ja kokemuksia yhteisvanhemmuudesta vanhemmuuden alkutaipaleella.
KM Emmi Lindroosin väitöstutkimuksessa havaittiin, että äitien ja isien odotukset tulevasta yhteisvanhemmuudesta ennustivat heidän omia yhteisvanhemmuuden kokemuksiaan lapsen syntymän jälkeen. Mitä myönteisempiä odotuksia vanhemmilla oli, sitä myönteisempiä heidän kokemuksensa myös olivat. Vastaavasti kielteisemmät odotukset ennustivat kielteisempiä alkuvaiheen yhteisvanhemmuuden kokemuksia. Tutkimuksessa seurattiin ensimmäistä lastaan odottavia suomalaisia pariskuntia raskauden viimeiseltä kolmannekselta siihen saakka, kun lapsi oli noin puolivuotias.
Psyykkinen kuormitus voi muuttaa yhteisvanhemmuuden varhaista kehitystä
Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että jopa lievä, ei-kliininen psyykkinen kuormitus saattaa muuntaa yhteisvanhemmuuden varhaista kehitystä. Kun vanhemmilla oli odotusaikana enemmän psyykkistä kuormitusta, heidän odotuksensa tulevasta yhteisvanhemmuudesta olivat epätarkempia.
”Vähäinen psyykkinen kuormitus näyttäisi puolestaan mahdollistavan sen, että vanhemmat pystyvät muodostamaan tarkempia odotuksia tulevasta yhteisvanhemmuudestaan jo ennen lapsen syntymää”, Lindroos kertoo.
Yhteistyökyky tärkeämpää kuin riitojen määrä
Yhteisvanhemmuuden ensi askelten ei tarvitse olla täydellisiä, eikä toimiva yhteisvanhemmuus perustu vain riitojen vähäisyyteen. ”Tärkeää on, että vanhemmat pyrkivät tekemään yhteistyötä, kuuntelemaan toisiaan ja tukemaan toistensa askeleita”, Lindroos korostaa.
Lindroos painottaa, että perhepalveluiden, kuten äitiys- ja lastenneuvoloiden, tulisi tunnistaa yhteisvanhemmuuden merkitys jo varhaisessa vaiheessa vanhemmuutta ja tukea perheitä yhteistyökykyisen yhteisvanhemmuuden rakentamisessa arjessa. Yksi konkreettinen keino olisi jakaa vanhemmille neuvolakäynneillä yhteistyökykyyn liittyviä keskustelukysymyksiä kotona pohdittaviksi.
”Olisi tärkeää, että kahden vanhemman perheiden kohdalla molempien vanhempien osallistumista palveluihin tuettaisiin aktiivisemmin, jotta yhteisvanhemmuudesta voidaan keskustella vanhempien kanssa yhdessä”, Lindroos toteaa. Molempien vanhempien osallistuminen neuvolakäynneille olisi tärkeää myös siksi, että jatkossa voitaisiin kartoittaa laajemmin molempien vanhempien – ei vain odottavien äitien – kokemaa psyykkistä kuormitusta.
Lisätietoja
Lindroos tarkasteli väitöstutkimuksessaan varhaista yhteisvanhemmuutta suomalaispareilla keskittyen yhteisvanhemmuuden kehitykseen, päivittäiseen dynamiikkaan ja yhteisvanhemmuuden mittaamiseen vanhemmuuteen siirtymisen vaiheessa. Lisäksi hän tutki eri tekijöiden (esim. vanhempien sukupuoli ja parisuhde) roolia varhaisessa yhteisvanhemmuudessa.
Väitöstutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa hyödynnettiin suomalaisten pariskuntien kysely- ja päiväkirja-aineistoja (N = 144–157). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa kansainvälistä CopaGloba-hanketta.
KM Emmi Lindroosin kasvatustieteen väitöskirjan ”It takes two: A dyadic perspective on coparenting expectations, daily dynamics, and early development” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 14.3.2026 klo 12 Jyväskylän yliopiston Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori Sari Ahlqvist-Björkroth (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. Väitöskirja on luettavissa osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-1340-4.
Yhteystiedot
Emmi Lindroos, puh. 0406683646, emmi.k.lindroos@jyu.fi
Emmi Lindroos kirjoitti ylioppilaaksi Haukilahden lukiosta vuonna 2013. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2019. Lindroos on toiminut Jyväskylän yliopistossa väitöskirjatutkijana ja erilaisissa tutkimusprojekteissa projektitutkijana. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos, Alli Paasikiven Säätiö, Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö, Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Suomalainen Konkordia-liitto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Emmi Lindroos, puh. 0406683646, emmi.k.lindroos@jyu.fi
Kirke HassinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 462 1525kirke.m.hassinen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tutkimus: Vieraat koulukäytännöt vaikeuttavat maahanmuuttajaperheiden osallistumista8.6.2026 07:02:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajavanhemmat haluavat tehdä yhteistyötä lastensa koulujen kanssa, mutta suomalaisten käytäntöjen vieraus, kulttuuriset odotukset ja kielimuuri voivat rajoittaa heidän osallistumistaan. Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus kuvaa, miten nämä tekijät voivat heijastua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön.
Lack of familiarity with school culture can hinder cooperation between migrant families and Finnish schools8.6.2026 07:02:00 EEST | Press release
Migrant parents want to be involved in their children’s schooling in Finland, but unfamiliar school practices, cultural expectations, and language barriers may limit their participation. A new study from the University of Jyväskylä highlights how these factors affect home–school cooperation.
C. V. Åkerlundin mediasäätiöltä yli 200 000 euroa tutkimukseen journalistien ja somevaikuttajien rooleista digitaalisessa uutisympäristössä4.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
C. V. Åkerlundin mediasäätiö säätiö myönsi yli 200 000 euron rahoituksen Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen hankkeelle ”Journalistit ja somevaikuttajat digitaalisen uutisympäristön portinvartijoina”.
Voimaharjoittelu kehittää jokaista – vähintään yhdellä osa-alueella4.6.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
LitM Aapo Räntilän väitöstutkimus osoittaa, että jokainen ihminen kehittyy voimaharjoittelulla, kun harjoitusvasteita arvioidaan monipuolisesti. Tutkimukseen osallistuneista osa reagoi harjoitteluun poikkeuksellisen voimakkaasti, mutta jokainen vähintään yhdellä fyysisellä osa-alueella. Tutkija korostaa tarvetta yksilölähtöiselle harjoittelun suunnittelulle.
Suomalaisnuorten usko maailman tulevaisuudesta ennätysheikkoa - taloudellinen turva ja kokemus osallisuudesta ratkaisevaa3.6.2026 10:58:00 EEST | Tiedote
Jopa puolet suomalaisnuorista näkee maailman tulevaisuuden synkkänä. Tulos käy ilmi Nuorisobarometri-kyselystä laaditusta tutkimuksesta, johon osallistui 15–29-vuotiaita nuoria eri puolilta Suomea. Tulosten perusteella nuorten tulevaisuususkoa vahvistavat perheen taloudellinen turva, kokemus kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja poliittinen suuntautuminen. Samat tekijät selittävät osin myös nuorten ympäristömyönteistä toimintaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme