Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta

20.4.2026 00:01:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.

Suomen osa- ja komponenttituonnin riskit liittyvät erityisesti Kiinaan, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Kuva: Midjourney.
Suomen osa- ja komponenttituonnin riskit liittyvät erityisesti Kiinaan, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta. Kuva: Midjourney.

Maailmantalous on siirtymässä kiihtyvällä tahdilla kohti geotalouden aikakautta, jolle tyypillisiä ovat lisääntyneet geopoliittiset jännitteet, tuontiriippuvuuksien vähentäminen sekä protektionismin kasvu. Muutos haastaa niin Suomen kuin muidenkin Pohjoismaiden pienet ja avoimet taloudet, joille kansainvälinen kauppa on elinehto.

Kaikkien Pohjoismaiden tuonti nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta kriittisimmät haavoittuvuudet linkittyvät Euroopan ulkopuolelle eli Kiinaan ja Yhdysvaltoihin. Tämä ilmenee Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Statistics Denmarkin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta “The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities”.

Välituotteiden, eli hyödykkeiden, joita käytetään osana muiden hyödykkeiden valmistusta, tuonti muodostaa liki puolet Pohjoismaiden tavaratuonnista. Välituotteiden osuus on erityisen korkea Suomessa (57 %) ja pienin Tanskassa ja Islannissa (42 %).

Kaikkein alttiimpia kansainvälisen kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin valmius vastata häiriöihin on vahvinta. Maantieteellisesti kriittisimmät haavoittuvuudet painottuvat eri tavoin. Tanskan ja Ruotsin haavoittuvimpien tuotteiden lähde on Yhdysvallat, kun taas sekä Suomen että Islannin riippuvuudet kohdistuvat Kiinaan. Norjan haavoittuvuudet ovat jakautuneet maailmanlaajuisesti laajimmalle alueelle.

– Kun kriisitilanteessa tuonti yhdeltä alueelta tai toimittajayritykseltä Suomeen katkeaa, uusia toimittajayrityksiä on vaikea löytää nopeasti. Voimakas riippuvuus yhdestä toimittajasta tai maasta on nykyisessä maailmantilanteessa turha riski, mikä korostaa tarvetta jatkuvalle arvoketjujen seurannalle, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö.

Kuvio 1: Haavoittuvien tuotteiden osuus Pohjoismaiden osa- ja komponenttituonnista, % (2024)

Suuryritysten rooli on keskeinen - hallitsevat niin tuontia kuin vientiä

Pohjoismaiden tärkeimpiä välituotteiden maahantuojia ovat suuryritykset eli vähintään 250 hengen yritykset – ja sama koskee myös vientiä. Suomessa ja Ruotsissa suurten yritysten rooli on erityisen korostunut, kun taas Islannissa ja Norjassa pienemmillä yrityksillä on suurempi painoarvo viennissä.

– Uhka kaupan esteiden lisääntymisestä on riski Pohjoismaiden vientikohteille Atlantin toisella puolella ja sen ulkopuolella. Uudessa geotaloudessa taloudellisia työkaluja käytetään myös ulkopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tämä haastaa Pohjoismaiden perinteisen avoimen talousmallin, Jyrki Ali-Yrkkö toteaa.

Vihreään ja digitaalisen siirtymään liittyvät välttämättömät kriittiset raaka-aineet ovat niin ikään keskittyneet voimakkaasti, ja niiden hankinta riippuu suuresti Euroopan ulkopuolisista kumppaneista. Suomi ja Norja tukeutuvat näihin materiaaleihin eniten.

Kuvio 2. Mistä maista/alueilta haavoittuvia tuotteita tuodaan? % (2024)

Tutkimuksen keskeiset havainnot

  • Valtaosa Pohjoismaiden tuonnista tulee Euroopasta tai muista Pohjoismaista.
  • Häiriöille alttiimmat tuotteet tulevat kuitenkin Euroopan ulkopuolelta: Tanskan ja Ruotsin riskit liittyvät Yhdysvaltoihin, Suomen ja Islannin riskit Kiinaan.
  • Norja ja Tanska ovat alttiimpia kaupan häiriöille, kun taas Ruotsi ja Islanti ovat resilienssiltään vahvimpia.
  • Strategisten raaka-aineiden tuonti on hyvin keskittynyttä.
  • Vähintään 250 hengen yritykset hallitsevat sekä tuontia että vientiä, erityisesti Suomessa ja Ruotsissa.

Ali-Yrkkö Jyrki & Nielsen Bøergh Peter: The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Kuvio 1: Haavoittuvien tuotteiden osuus Pohjoismaiden osa- ja komponenttituonnista, % (2024)
Kuvio 1: Haavoittuvien tuotteiden osuus Pohjoismaiden osa- ja komponenttituonnista, % (2024)
Lataa
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
Tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö, Etla
Lataa
Kuvio 2. Mistä maista/alueilta haavoittuvia tuotteita tuodaan? % (2024)
Kuvio 2. Mistä maista/alueilta haavoittuvia tuotteita tuodaan? % (2024)
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye