Rahoituksen perustana olevien diagnoositietojen ongelmia selvitetty ansiokkaasti

- Raportti tukee meidän näkemyksiämme ja osoittaa, että esiin nostamamme rahoitusjärjestelmän tietopohjan ongelma on todettu tämänkin työn lopputulemana, konsernipalveluiden toimialajohtaja Lasse Leppä toteaa.

- Raportissa ei vielä otettu kantaa kevään aikana ilmenneeseen ongelmaan yksityisen palvelutuotannon suoritteiden huomioimisesta osana diagnoositietoja. Myös tämä näkökulma on tärkeä ottaa jatkotyössä huomioon, Leppä lisää.

Selvitystyössä ei sinänsä otettu kantaa näiden ongelmien vaikutukseen rahoituksessa, vaikka se on ilmeinen seuraus kuvatuista ongelmista.

- Raportissa on ansiokkaasti kuvattu diagnoositietojen käytön ongelmat ja siinä esitetään erinomaisia kehittämisehdotuksia. Nyt nämä ehdotukset on saatava myös käytäntöön, Leppä kertoo.

- Tämän lisäksi rahoituksen oikeellisuutta pitää tarkastella ja oikaista myös takautuvasti. Hyvinvointialueille tulee antaa mahdollisuus täydentää puuttuvat diagnoositiedot yhteismitallisiksi. Täydentämisen tulee tapahtua yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisella tavalla takautuvasti vuodesta 2019 alkaen, Leppä lisää.

Keski-Suomen hyvinvointialueen näkemyksenä on myös, että osana arviointimenettelyitä valtion tulee jatkossa kyetä selvittämään ja tarkistamaan luotettavalla sekä läpinäkyvällä tavalla hyvinvointialueen rahoituksen tarvetekijöiden määrityksessä käytetyn tietopohjan oikeellisuus.

- Keski-Suomen hyvinvointialueen alijäämistä noin kolmannes johtuu puutteellisesta rahoituksesta, Leppä painottaa.

Rahoitusmallin toimivuuden puutteista johtuen alueiden rahoituksen pohjana olevat palvelutarvekertoimet eivät heijasta alueiden todellista palvelutarvetta, mikä johtaa merkittäviin vääristymiin valtion rahoituksen jakautumisessa ja epätasa-arvon kasvamisessa eri alueiden välillä. Rahoituksen pohjassa olevat alueelliset erot kertaantuvat jälkikäteistarkastuksen ja vuosittain tehtävien indeksitarkastuksien vuoksi. Tällä on edelleen suora vaikutus alueiden asukkaiden saamiin palveluihin sekä henkilöstön asemaan.

Lue lisää:

• Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet: Alueet eriytyvät, koska sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin toteutus ei kohtele alueita yhdenvertaisesti (tiedote 25.2.)
  https://www.hyvaks.fi/uutiset/keski-suomen-ja-etela-pohjanmaan-hyvinvointialueet-alueet-eriytyvat-koska-sosiaali-ja
• Selvityshenkilöt: Sote-diagnoositietojen kirjaamista ja ohjausta täytyy kehittää yhteistyössä (valtiovarainministeriön tiedote 19.3.)
  https://vm.fi/-/selvityshenkilot-sote-diagnoositietojen-kirjaamista-ja-ohjausta-taytyy-kehittaa-yhteistyossa-