Liikkuva laboratorio paljasti lentokentän pienhiukkaspäästöjä yllättävän kaukaa – tarkka data parantaa ilmanlaadun seurantaa
8.4.2026 08:45:50 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkimuksen tulosten mukaan Helsinki-Vantaan lentoaseman ultrapienet hiukkaspäästöt leviävät tiedettyä laajemmalle alueelle: pitoisuudet ovat koholla jopa 15 kilometrin etäisyydellä kentästä. Ultrapienet hiukkaset jäävät usein perinteisiltä mittareilta piiloon, mutta uusilla menetelmillä niistä on nyt saatu tarkkaa dataa Suomessa. Tämä mahdollistaa ilmanlaadun entistä luotettavamman seurannan.

Tampereen yliopiston aerosolifysiikan tutkimuksen mukaan Helsinki-Vantaan lentoasema on merkittävä ultrapienten hiukkasten päästölähde.
Tutkimus osoitti, että lentokentältä peräisin olevat ultrapienet hiukkaset leviävät tuulen mukana jopa 15 kilometrin päähän. WHO:n määrittämän korkean pitoisuuden raja (20 000 #/cm³) ylittyi noin neljän kilometrin päässä kentästä, kun tuuli puhalsi kentältä päin. Vuositasolla vallitsevan tuulen suunnassa hiukkaspitoisuudet ovat vastaavalla etäisyydellä arviolta 30–50 % korkeammat kuin tyypillisessä kaupunki-ilmassa. Lähempänä lentokenttää pitoisuudet ovat vielä suurempia – jopa kaksinkertaisia. Suomessa tuulee useimmiten lännestä.
Aerosolifysiikan tutkijatohtori Teemu Lepistö Tampereen yliopistosta korostaa, että muutama kilometri lentokentältä mitatut lukemat ovat samalla tasolla kuin esimerkiksi Helsingin keskustan vilkkaasti liikennöidyillä pääkaduilla. Tieliikenteeseen verrattuna lentokenttien roolia ilmansaasteiden lähteenä ei kuitenkaan vielä osata tunnistaa yhtä hyvin.
– Tutkimuksemme tuo uutta tietoa siitä, kuinka laajalle lentokentän pienhiukkaspäästöt voivat kulkeutua ja kuinka heikosti tämä ilmiö näkyy perinteisissä mittauksissa, sanoo Lepistö.
Hän painottaa, että Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristön ilmanlaatu ei ole tulosten valossa poikkeuksellisen heikko.
– Tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, että ultrapienet hiukkaset tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon ilmanlaadun seurannassa.
Nykyiset päästörajoitukset ja ilmanlaadun seuranta perustuvat perinteisiin hiukkasmassaan ja kiinteisiin mittausasemiin pohjaaviin mittauksiin. Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa lentokentän hiukkaspäästöjä mitattiin liikkuvalla laboratoriolla, jonka mittausteknologia havaitsee ultrapienet hiukkaset (kooltaan alle 0,0001 millimetriä). Liikkuva laboratorio mahdollisti entistä kattavamman datan keräämisen joustavasti useasta paikasta.
Ultrapienet hiukkaset ovat terveysriski, mutta altistumista voi vähentää
EU:n uusi ilmanlaatudirektiivi ja WHO:n suositukset tuovat ultrapienet hiukkaset aiempaa selkeämmin osaksi virallista sääntelyä. Vaikka ultrapienten hiukkasten vaikutuksia ilmanlaatuun ja terveyteen tutkitaan aiempaa enemmän, mittausdataa on yhä vähän.
Koska ultrapienet hiukkaset ovat hyvin paikallisia, niiden terveysvaikutuksia on vaikea arvioida väestötasolla. Ultrapienet hiukkaset on tutkimuksissa yhdistetty neurologisiin ja hengityselinsairauksiin. Pitoisuudet voivat olla korkeita päästölähteiden lähellä myös maissa, joissa pienhiukkasten kokonaismäärä on yleensä alhainen, kuten Suomessa.
Lentokenttäpäästöjä voidaan vähentää ottamalla käyttöön puhtaampia polttoaineita ja edistynyttä moottoriteknologiaa. Tämä vie kuitenkin kauan, huomauttaa Lepistö.
– Nopeampi keino on vähentää päästöille altistumista kentän ympäristössä. Kaavoituksella voidaan ohjata rakennusten sijoittumista ilmansuuntien suhteen suotuisasti ja tehokkailla ilmansuodattimilla parantaa talojen sisäilmaa. Myös kasvillisuudella voi olla myönteisiä vaikutuksia, hän selvittää.
Helsinki-Vantaan tuloksista hyötyä myös kansainvälisesti
Koska lentoliikenne kasvaa maailmanlaajuisesti ja asutus leviää yhä lähemmäs suuria lentokenttiä, tutkimus tarjoaa tärkeää vertailutietoa myös kansainväliseen keskusteluun.
– Vuonna 2024 Helsinki-Vantaan lentoasema oli kaupallisten lentojen määrällä mitattuna Euroopan 32. vilkkain lentoasema, joten lentoliikenteen ilmanlaatuvaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti merkittävämmät suuremmilla lentoasemilla. Mittaustapa ja havaintomme voivat auttaa kehittämään ilmanlaadun seurantaa ja arviointia myös muualla maailmassa, Lepistö toteaa.
Lentokenttäpäästöjen mittaamisen yhteydessä tutkittiin myös kentän lähellä sijaitsevan rakennuksen sisäilmaa. Tutkimus on osa Tampereen yliopiston johtamaa monitieteistä GIANT- tutkimushanketta, joka tutkii ulkoilman päästöjen vaikutuksia sisäilmaan.
Tutkimusartikkeli Dispersion of ultrafine particle pollution from an international airport: Characteristics and short- and long-term effects in surrounding areas julkaistiin helmikuussa 2026 Environment International -tiedejulkaisussa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teemu Lepistö
teemu.lepisto@tuni.fi
040 771 7832
Kuvat


Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 23 200 opiskelijaa ja henkilöstöä noin 4 200. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Yhä useampi yli 90-vuotias asuu kotona ilman virallista hoitoa27.3.2026 10:16:56 EET | Tiedote
Tervaskannot 90+ -tutkimus käynnistää uuden aineistonkeruun huhtikuussa. Pitkään kerättyä kyselyaineistoa on vastikään hyödynnetty tarkasteltaessa pitkäaikaissairauksien yleisyyden ja toimintakyvyn kehitystä. Tulosten mukaan vanhoista vanhimpien ihmisten sairastuvuus on kasvanut, mutta heidän toimintakykynsä on pysynyt lähes ennallaan.
Älykkäiden sähköverkkojen kehitys vauhtiin miljoonarahoituksella27.3.2026 07:30:00 EET | Tiedote
Sähköverkkojen toimintavarmuutta ja häiriönsietokykyä parantava nelivuotinen tutkimushanke saa miljoonan euron rahoituksen STEK ry:ltä. Tampereen yliopiston ja Vaasan yliopiston yhteishankkeessa kehitetään älykäs kokonaisarkkitehtuuri, joka yhdistää sähköverkon reaaliaikaisen tilannekuvan, hajautetun ohjauksen ja virtualisoidun suojausautomaation. Tavoitteena on parantaa Suomen sähköjärjestelmän kykyä kestää häiriöitä ja nopeuttaa palautumista esimerkiksi myrskyjen ja kyberiskujen jälkeen.
Tampereen yliopisto kiinnosti hakijoita yhteishaussa25.3.2026 13:45:45 EET | Tiedote
Korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa Tampereen yliopistoon haki yli 34 000 hakijaa. Yhteishaun kanssa samaan aikaan järjestettiin yliopistojen avoimen väylän haku, jossa Tampereen yliopiston hakukohteisiin jätettiin 335 hakemusta. Opiskelupaikkoja syksyllä alkavaan koulutukseen on tarjolla yli 3 600.
Työuupumus näkyy aivoissa – uusi löydös luo pohjan uupumuksen objektiiviselle mittaukselle ja diagnostiikalle25.3.2026 10:20:00 EET | Tiedote
Tuore tutkimus tuo uutta tietoa siitä, mitä uupumus tarkoittaa aivojen ja kehon tasolla. Samalla se avaa mahdollisuuden uusien mittareiden ja yksilöllisten hoitomuotojen kehittämiselle.
Traumaperäisen stressihäiriön hoidon kehittäjä vierailee Tampereen yliopistossa19.3.2026 14:15:53 EET | Tiedote
Traumaperäisen stressihäiriön (PTSD) psykoterapian kehittäjä Patricia A. Resick vierailee toukokuussa Tampereella luennoimassa psykoterapeuttiopiskelijoille ja muille hoitoalan ammattilaisille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme