EK:n viestit kehysriiheen: Kasvua, vientiä ja investointeja vauhdittavat ratkaisut vietävä maaliin
13.4.2026 09:59:58 EEST | Elinkeinoelämän keskusliitto EK | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK korostaa, että hallituskauden loppusuoralla on vielä mahdollista tehdä merkittäviä kasvua tukevia päätöksiä. Muun muassa verotuksessa, vienninedistämisessä ja investointiympäristön kehittämisessä tarvitaan johdonmukaisia ratkaisuja.
Hallituskausi lähenee loppuaan, ja katse kääntyy siihen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista on vielä toteuttamatta, sekä siihen, mitä on edelleen realistista viedä maaliin kuluvan kauden aikana.
Kasvua edistävissä verotoimissa EK painottaa, että jo sovituista linjauksista on pidettävä kiinni. Kaivos- ja datakeskusverojen valmistelu tulee viedä loppuun hallitusti ja ennakoitavasti. Samalla EK suhtautuu kriittisesti uusiin pistemäisiin veroihin, kuten esimerkiksi matkailuveroon, jotka heikentävät yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta. Investointien edistämisen tulee olla keskiössä kaikessa päätöksenteossa.
“Toimintaympäristön ennakoitavuus ja kilpailukyky ovat ratkaisevia tekijöitä investointien ja kasvun kannalta. Nyt ei ole aika lisätä uusia hajanaisia veroja, vaan vahvistaa pitkäjänteisesti Suomen houkuttelevuutta”, EK:n toimitusjohtaja Minna Helle korostaa.
Viennin kasvattamiseksi tarvitaan tehokkaampia vienninedistämismalleja. EK kannattaa Pohjoismaiden tasoisia ratkaisuja, mukaan lukien maksullisten palveluiden pilotointi valituilla markkinoilla sekä yritysten kansainvälistymistä tukevien rahoitusinstrumenttien vahvistaminen.
“Suomalaisyritykset tarvitsevat nykyistä vahvempia työkaluja kansainväliseen kasvuun. Vienninedistämisen uudistaminen ja palveluiden kehittäminen ovat keskeisiä askelia kilpailukyvyn parantamiseksi”, Helle toteaa.
EK:n kehysriihiviestit
EK on koonnut keskeisimmät nostot toimista, joilla voidaan vielä vahvistaa kasvua, kilpailukykyä ja investointiympäristöä ennen vaalikauden päättymistä. Lista painottaa sekä hallitusohjelman toimeenpanon keskeneräisiä kokonaisuuksia että uusia, nopeasti edistettävissä olevia ratkaisuja.
Talous ja verotus
Kasvua vauhdittavat veroratkaisut maaliin: pidetään kiinni kevään 2025 puoliväliriihessä päätetyistä veroratkaisuista ja jatketaan kasvua vauhdittavien verotoimenpiteiden tekemistä Murron raportin ohjaamalla tiellä.
Mallit kaivos- ja datakeskusveroille: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö velvoitti hallituksen valmistelemaan uuden niin sanotun kaivosveron hybridimallin. Kokoomus puolestaan edellytti loppusyksystä 2025, että datakeskusinvestointien turvaamiseksi valmistellaan veronpalautusmalli, joka kompensoisi datakeskusten siirtoa teollisuuden sähköveroluokasta yleiseen veroluokkaan. Viedään molempien mallien valmistelu loppuun ja saatetaan voimaan. Myöskään uusia pisteveroja ei tule lanseerata.
Verotukien leikkausten vaikutusten minimointi: syksyn 2025 budjettiriihessä hallitus päätti 20 miljoonan leikkauksista yritysten verotukiin. Leikkaukset tulee kohdentaa yritysten sekä niiden kasvun ja uudistumisen kannalta kaikkein vähiten haitallisiin vaihtoehtoihin.
Tuottavuuden kasvattaminen: otetaan käyttöön AI first -periaate koko julkishallinnossa ja kiihdytetään tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden ja palveluiden laadun parantamiseksi sekä hallintoprosessien nopeuttamiseksi, ja mahdollistetaan tekoälyn täysimääräinen hyödyntäminen viranomaistoiminnassa purkamalla siihen liittyviä kansallisia sääntelyesteitä.
EU
EU-sääntelyn vaikutusten arviointia parannettava: hallitusohjelmassa hallitus linjasi, että se ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä kansallisessa sääntelyssä, vaan parantaa EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutusarviontia. Toimintatapoja ei kuitenkaan hallituskaudella olla muutettu tai arviointiin osoitettu uusia resursseja. Arviointia tulisi hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti parantaa.
EU-virkamiesohjelman käynnistäminen: hallitusohjelmassa hallitus päätti käynnistää virkamiesohjelman, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten pääsyä EU-tehtäviin sekä vahvistaa ministeriöiden EU-osaamista pitkäjänteisesti. Rahoitusta tällaiselle ohjelmalle ei ole löytynyt. Ohjelma tulisi hallitusohjelman mukaisesti käynnistää.
Yrittäjyys ja kansainvälinen kauppa
Vahvistetaan kasvuhakuisten pk-yritysten rahoitusta: kasvatetaan Finnveran suoraa luotonantoa markkinapuutetilanteissa erityisesti kasvuhakuisille ja kansainvälistyville pk-yrityksille sekä vahvistetaan yritysrahoituksen saatavuutta keventämällä kansallista finanssisääntelylisää ja vapauttamalla rahoituslaitosten pääomia pk-yritysrahoitukseen (esimerkiksi järjestelmäriskipuskuria keventämällä).
Vienninedistämisen työkalut Pohjoismaiden tasolle: toteutetaan maksullisten lisäpalveluiden pilotteja 3–4 valitulla prioriteettimarkkinalla vuonna 2026 (mm. markkinakartoitukset ja kumppanihaku) sekä tehdään korjaavat päätökset kansainvälistymistä tukeviin messuavustuksiin osana Elinvoimakeskusten rahoitusinstrumentteja tai ulkoministeriön määrärahoja.
Vahvistetaan T&K-tulosten kaupallistamista (I): käynnistetään korjausliike T&K:sta TKI-panostuksiin palauttamalla innovaatiorahoitus vuoden 2025 tasolle, suunnataan Elinvoimakeskusten T&K-pilotti pk-yritysten innovaatiotoimintaan sekä vahvistetaan kannustimia kaksinkertaistamalla T&K-verokannusteen yläraja, laajentamalla kustannuspohjaa ja siirtymällä malliin, jossa Business Finland arvioi hakemukset ja veroviranomainen tekee päätökset.
Yrityslainsäädäntö
Kilpailuneutraliteettilainsäädännön uudistaminen: julkisen toimijan markkinatoimintaa koskevat hajanaiset säännökset tulee koota yhteen lakiin ja antaa viranomaisille riittävät työkalut puuttua markkinoita vääristäviin rakenteisiin.
Tekoälyavusteiset viranomaispäätökset käyttöön: tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta eteneminen on ollut hidasta. Oikeusministeriön vasta joulukuussa 2025 käynnistämä hanke asian selvittämiseksi tulee saattaa loppuun ja tehdä toimenpanoehdotukset sen pohjalta.
Osakesäästötilin laajentaminen: osakesäästötilin maksimisäästöraja on korotettu hallitusohjelman mukaisesti 100 000 euroon. Jatkossa tulisi tarkastella myös ylärajan poistamista sekä tuotevalikoiman laajentamista muihin sijoitustuotteisiin, erityisesti rahastoihin.
Työelämä
Sote-palvelujen yksikkökustannukset julkisiksi: otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti kansallinen kustannuslaskennan malli osana alueellista tietojohtamista ja kansallista ohjausta sekä parannetaan palveluiden vertailtavuutta tekemällä yksikkökustannukset julkisiksi.
Hyvinvointialueiden tuotannon osalta riittävän oman tuotannon vaatimuksesta luopuminen: arvioidaan ja kevennetään hyvinvointialueiden omaa tuotantoa koskevaa sääntelyä hallitusohjelman mukaisesti, jotta palveluiden järjestämisessä voidaan hyödyntää joustavammin eri tuotantotapoja.
Vihreä kasvu
Investointien edistäminen: edistetään kestävien meri- ja lentopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä Suomessa polttoaineomavaraisuuden vahvistamiseksi ja hintaeron kaventamiseksi suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, käynnistetään ja nopeutetaan EU:n liikenneinfrarahoituksen kannalta kriittisten hankkeiden suunnittelua (mm. Rail Nordica), jatketaan puhtaan siirtymän verokannustinta sekä varmistetaan luvituksen sujuva toimeenpano.
Osaamisen parantaminen: puretaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiiviimmän yhteistyön esteitä sekä luodaan pysyvät resurssit ammatillisen koulutuksen rakenteelliseen työelämäyhteistyöhön.
Lisätietoja:
Nora Elers, johtaja, p. 050 574 6977, etunimi.sukunimi@ek.fi
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 20279.11.2026 15:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 9.11.2026 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi hän toimii Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy hallitusten puheenjohtajana. Cantell on ollut EK:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2025.
EK: Seuraavan hallituksen käynnistettävä peruskoulun kokonaisuudistus6.11.2026 09:00:00 EET | Tiedote
EK peräänkuuluttaa peruskoulun kokonaisvaltaista uudistusta, joka varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot ja huomioi nykyistä paremmin oppilaiden erilaiset tarpeet. Yhtenä konkreettisena ratkaisuna EK esittää, että 8. ja 9. luokat voisi tarvittaessa suorittaa nykyisen kahden vuoden sijaan kolmessa vuodessa.
Omistajanvaihdoksen tehneet yritykset kasvavat tutkitusti verrokkeja nopeammin – yrityksen jatkaja löytyy yllättävän usein omasta henkilöstöstä5.11.2026 00:00:00 EET | Tiedote
Yrityskauppa tai omistajaperheen sukupolvenvaihdos lisää yritysten kasvulukuja. Viisi vuotta omistajanvaihdoksen jälkeen yritysten liikevaihto oli 15 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia suurempi kuin verrokkiyrityksissä. Yrityskaupan myötä yrittäjiksi ryhtyneistä henkilöistä lähes puolet oli aiemmin työskennellyt ostamassaan yrityksessä. EK:n omistajanvaihdostutkimus koostuu kolmen eri tutkimusryhmän selvityksistä (ks. tiivistelmä tiedotteen perässä). Omistajanvaihdoksen eli yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen tehneet yritykset ovat kasvaneet muita vertailukelpoisia yrityksiä nopeammin, selviää Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tekemästä tilastovertailusta. Viiden vuoden jälkeen niiden liikevaihto on noin 15 prosenttia ja henkilöstömäärä 8 prosenttia suurempi kuin verrokkiryhmään kuuluneilla yrityksillä. Peräti 47 prosenttia yrityskaupan myötä yrittäjiksi ryhtyneistä henkilöistä oli aiemmin työskennellyt ostamassaan yrityksessä. Valtaosa näistä jatkajista piti omistajanvaihd
Sähköistyminen nousee YK:n ilmastokokouksen neuvottelupöytiin – EK kannattaa 35 prosentin tavoitetta sähkön osuudelle4.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto peräänkuuluttaa YK:n COP31-ilmastokokoukselta konkreettista suuntaa fossiilisten polttoaineiden alasajoon. EK kannattaa kokouspöytiin esitettyä tavoitetta, että sähkön osuutta energian maailmanlaajuisesta loppukulutuksesta kasvatettaisiin 35 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen on paikan päällä Turkissa 10.–12.11. ja johtava asiantuntija Janne Peljo 9.–15.11. YK:n ilmastokokous pidetään Turkin Antalyassa 9.–20.11.2026. EK pitää tärkeänä, että COP31 vahvistaa maailman maiden sitoutumista konkreettisiin ja uskottaviin päästövähennyksiin, erityisesti geopoliittisesti haastavana aikana. "Ilmastopolitiikan huomio pitää saada tavoitteiden toimeenpanoon ja se ratkaistaan investointien kautta. Yrityksillä on jo valtavasti päästövähennyksiä tuottavia teknologioita ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto edellyttää investointimyönteistä politiikkaa, toimivia markkinoita ja riittävää rahoitusta. Ilmastopolitiikka on siis nähtäv
Aaro Cantellille esitetään jatkoa EK:n hallituksen puheenjohtajana3.11.2026 11:38:25 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalivaliokunta esittää, että Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 2027. Valinnasta päättää EK:n edustajisto 9. marraskuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme