EK:n viestit kehysriiheen: Kasvua, vientiä ja investointeja vauhdittavat ratkaisut vietävä maaliin

Hallituskausi lähenee loppuaan, ja katse kääntyy siihen, mitä hallitusohjelmaan kirjatuista tavoitteista on vielä toteuttamatta, sekä siihen, mitä on edelleen realistista viedä maaliin kuluvan kauden aikana.

Kasvua edistävissä verotoimissa EK painottaa, että jo sovituista linjauksista on pidettävä kiinni. Kaivos- ja datakeskusverojen valmistelu tulee viedä loppuun hallitusti ja ennakoitavasti. Samalla EK suhtautuu kriittisesti uusiin pistemäisiin veroihin, kuten esimerkiksi matkailuveroon, jotka heikentävät yritysten toimintaympäristön ennustettavuutta. Investointien edistämisen tulee olla keskiössä kaikessa päätöksenteossa.

“Toimintaympäristön ennakoitavuus ja kilpailukyky ovat ratkaisevia tekijöitä investointien ja kasvun kannalta. Nyt ei ole aika lisätä uusia hajanaisia veroja, vaan vahvistaa pitkäjänteisesti Suomen houkuttelevuutta”, EK:n toimitusjohtaja Minna Helle korostaa.

Viennin kasvattamiseksi tarvitaan tehokkaampia vienninedistämismalleja. EK kannattaa Pohjoismaiden tasoisia ratkaisuja, mukaan lukien maksullisten palveluiden pilotointi valituilla markkinoilla sekä yritysten kansainvälistymistä tukevien rahoitusinstrumenttien vahvistaminen.

“Suomalaisyritykset tarvitsevat nykyistä vahvempia työkaluja kansainväliseen kasvuun. Vienninedistämisen uudistaminen ja palveluiden kehittäminen ovat keskeisiä askelia kilpailukyvyn parantamiseksi”, Helle toteaa.

EK:n kehysriihiviestit

EK on koonnut keskeisimmät nostot toimista, joilla voidaan vielä vahvistaa kasvua, kilpailukykyä ja investointiympäristöä ennen vaalikauden päättymistä. Lista painottaa sekä hallitusohjelman toimeenpanon keskeneräisiä kokonaisuuksia että uusia, nopeasti edistettävissä olevia ratkaisuja.

Talous ja verotus

Kasvua vauhdittavat veroratkaisut maaliin: pidetään kiinni kevään 2025 puoliväliriihessä päätetyistä veroratkaisuista ja jatketaan kasvua vauhdittavien verotoimenpiteiden tekemistä Murron raportin ohjaamalla tiellä.

Mallit kaivos- ja datakeskusveroille: eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietintö velvoitti hallituksen valmistelemaan uuden niin sanotun kaivosveron hybridimallin. Kokoomus puolestaan edellytti loppusyksystä 2025, että datakeskusinvestointien turvaamiseksi valmistellaan veronpalautusmalli, joka kompensoisi datakeskusten siirtoa teollisuuden sähköveroluokasta yleiseen veroluokkaan. Viedään molempien mallien valmistelu loppuun ja saatetaan voimaan. Myöskään uusia pisteveroja ei tule lanseerata.

Verotukien leikkausten vaikutusten minimointi: syksyn 2025 budjettiriihessä hallitus päätti 20 miljoonan leikkauksista yritysten verotukiin. Leikkaukset tulee kohdentaa yritysten sekä niiden kasvun ja uudistumisen kannalta kaikkein vähiten haitallisiin vaihtoehtoihin.

Tuottavuuden kasvattaminen: otetaan käyttöön AI first -periaate koko julkishallinnossa ja kiihdytetään tekoälyn hyödyntämistä tuottavuuden ja palveluiden laadun parantamiseksi sekä hallintoprosessien nopeuttamiseksi, ja mahdollistetaan tekoälyn täysimääräinen hyödyntäminen viranomaistoiminnassa purkamalla siihen liittyviä kansallisia sääntelyesteitä.

EU

EU-sääntelyn vaikutusten arviointia parannettava: hallitusohjelmassa hallitus linjasi, että se ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä kansallisessa sääntelyssä, vaan parantaa EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutusarviontia. Toimintatapoja ei kuitenkaan hallituskaudella olla muutettu tai arviointiin osoitettu uusia resursseja. Arviointia tulisi hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti parantaa.

EU-virkamiesohjelman käynnistäminen: hallitusohjelmassa hallitus päätti käynnistää virkamiesohjelman, jonka tavoitteena on edistää suomalaisten pääsyä EU-tehtäviin sekä vahvistaa ministeriöiden EU-osaamista pitkäjänteisesti. Rahoitusta tällaiselle ohjelmalle ei ole löytynyt. Ohjelma tulisi hallitusohjelman mukaisesti käynnistää.

Yrittäjyys ja kansainvälinen kauppa

Vahvistetaan kasvuhakuisten pk-yritysten rahoitusta: kasvatetaan Finnveran suoraa luotonantoa markkinapuutetilanteissa erityisesti kasvuhakuisille ja kansainvälistyville pk-yrityksille sekä vahvistetaan yritysrahoituksen saatavuutta keventämällä kansallista finanssisääntelylisää ja vapauttamalla rahoituslaitosten pääomia pk-yritysrahoitukseen (esimerkiksi järjestelmäriskipuskuria keventämällä).

Vienninedistämisen työkalut Pohjoismaiden tasolle: toteutetaan maksullisten lisäpalveluiden pilotteja 3–4 valitulla prioriteettimarkkinalla vuonna 2026 (mm. markkinakartoitukset ja kumppanihaku) sekä tehdään korjaavat päätökset kansainvälistymistä tukeviin messuavustuksiin osana Elinvoimakeskusten rahoitusinstrumentteja tai ulkoministeriön määrärahoja.

Vahvistetaan T&K-tulosten kaupallistamista (I): käynnistetään korjausliike T&K:sta TKI-panostuksiin palauttamalla innovaatiorahoitus vuoden 2025 tasolle, suunnataan Elinvoimakeskusten T&K-pilotti pk-yritysten innovaatiotoimintaan sekä vahvistetaan kannustimia kaksinkertaistamalla T&K-verokannusteen yläraja, laajentamalla kustannuspohjaa ja siirtymällä malliin, jossa Business Finland arvioi hakemukset ja veroviranomainen tekee päätökset.

Yrityslainsäädäntö

Kilpailuneutraliteettilainsäädännön uudistaminen: julkisen toimijan markkinatoimintaa koskevat hajanaiset säännökset tulee koota yhteen lakiin ja antaa viranomaisille riittävät työkalut puuttua markkinoita vääristäviin rakenteisiin.

Tekoälyavusteiset viranomaispäätökset käyttöön: tavoite on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta eteneminen on ollut hidasta. Oikeusministeriön vasta joulukuussa 2025 käynnistämä hanke asian selvittämiseksi tulee saattaa loppuun ja tehdä toimenpanoehdotukset sen pohjalta.

Osakesäästötilin laajentaminen: osakesäästötilin maksimisäästöraja on korotettu hallitusohjelman mukaisesti 100 000 euroon. Jatkossa tulisi tarkastella myös ylärajan poistamista sekä tuotevalikoiman laajentamista muihin sijoitustuotteisiin, erityisesti rahastoihin.

Työelämä

Sote-palvelujen yksikkökustannukset julkisiksi: otetaan käyttöön hallitusohjelman mukaisesti kansallinen kustannuslaskennan malli osana alueellista tietojohtamista ja kansallista ohjausta sekä parannetaan palveluiden vertailtavuutta tekemällä yksikkökustannukset julkisiksi.

Hyvinvointialueiden tuotannon osalta riittävän oman tuotannon vaatimuksesta luopuminen: arvioidaan ja kevennetään hyvinvointialueiden omaa tuotantoa koskevaa sääntelyä hallitusohjelman mukaisesti, jotta palveluiden järjestämisessä voidaan hyödyntää joustavammin eri tuotantotapoja.

Vihreä kasvu

Investointien edistäminen: edistetään kestävien meri- ja lentopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä Suomessa polttoaineomavaraisuuden vahvistamiseksi ja hintaeron kaventamiseksi suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, käynnistetään ja nopeutetaan EU:n liikenneinfrarahoituksen kannalta kriittisten hankkeiden suunnittelua (mm. Rail Nordica), jatketaan puhtaan siirtymän verokannustinta sekä varmistetaan luvituksen sujuva toimeenpano.

Osaamisen parantaminen: puretaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tiiviimmän yhteistyön esteitä sekä luodaan pysyvät resurssit ammatillisen koulutuksen rakenteelliseen työelämäyhteistyöhön.

Lisätietoja:
Nora Elers, johtaja, p. 050 574 6977, etunimi.sukunimi@ek.fi