KOVA: Suomen kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat Pohjoismaiden varautuneimpia

Pohjoismainen varautumiskysely toteutettiin syksyllä 2025 samansisältöisenä Tanskassa, Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Islannissa. Sen tavoitteena oli tunnistaa keskeiset riskit, arvioida varautumisen tasoa ja tunnistaa ne alueet, joilla tarvitaan lisää ohjausta, tukea ja yhteistyötä. Islannin vastaukset edustavat yksittäisiä toimijoita ja kuvaavat pienen mittakaavan toimintaympäristön haasteita, eivätkä ne ole suoraan verrattavissa muihin maihin. Kyselyn toteutti Housing Nordic -järjestö, jonka jäsenenä Suomesta on KOVA.

Suomessa ja Ruotsissa varautuminen on keskimäärin parempaa kuin Norjassa ja Tanskassa. Selvin ero Suomen eduksi syntyy väestönsuojissa. Suomessa suurin osa vastaajista arvioi väestönsuojien olevan käyttövalmiita. Tämä heijastaa Suomen pitkää varautumisperinnettä ja selkeää lainsäädäntöä, joka on ohjannut kiinteistönomistajia systemaattiseen varautumiseen.

Varautuminen on vahvaa, mutta ei tasaista

Tulosten perusteella kaikissa Pohjoismaissa tietoisuus riskeistä on laajaa. Kyberuhat, sähkön, veden ja lämmön toimituskatkokset sekä äärimmäiset sateet ja muut sääilmiöt tunnistetaan merkittäviksi uhkiksi. Sen sijaan valmiuden taso ja käytännön toimenpiteet vaihtelevat merkittävästi maiden ja toimijoiden välillä. Erityisesti ilmastoriskeihin, kuten rankkasateisiin ja myrskyihin, varautuminen on vielä hajanaista, vaikka nämä riskit kasvavat nopeasti myös Suomessa.

- Tutkimuksen mukaan yksi heikoimmista lenkeistä on sosiaalinen varautuminen. Asukasviestintä on kaikissa Pohjoismaissa selvästi teknistä varautumista heikommalla tasolla. Asukkaille suunnattua konkreettista ohjeistusta kriisitilanteisiin annetaan niukasti, vaikka asuminen on kriiseissä keskeinen arjen turvatekijä. Suomen osalta asuntotoimijoiden tekemään vähäiseen tiedottamiseen voi vaikuttaa se, että Suomessa viranomaisilla on vahva rooli varautumisen kansalaisviestinnästä, KOVAn tekninen johtaja Jani Pakarinen arvioi.

Enemmistön mielestä kaikissa Pohjoismaissa yhteistyötä viranomaisten kanssa tulisi vahvistaa - tämä osoittaa vahvaa motivaatiota yhteiseen kriisinhallintaan. Tarve korostuu ennen kaikkea Tanskassa ja Norjassa, joissa yhteistyö on vähemmän muodollista. Asuntotoimijat toivovat erityisesti selkeämpää ja lainsäädännöllistä ohjausta, käytännön työkaluja ja materiaalia varautumisen suunnitteluun sekä koulutusta henkilöstölle ja hallinnoille.

- Kokonaisuutena selvitys vahvistaa käsitystä, että Suomen kohtuuhintaiset asuntotoimijat ovat vahvoja ja luotettavia toimijoita kriisitilanteissa. Jotta tämä etumatka säilyy, varautumista on kehitettävä systemaattisesti, laadittava valmiussuunnitelmat, syvennettävä yhteistyötä viranomaisten kanssa ja otettava asukkaat aiempaa vahvemmin mukaan varautumisen kokonaisuuteen, Pakarinen päättää.