KOVAn ennuste: Suomen talous on lähtenyt kasvuun, mutta asuntorakentamisen käänne antaa yhä odottaa

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n vuoden 2026 kolmannen neljänneksen suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talousnäkymät ovat parantumassa: Suomen talouden kasvuvauhti on 1,6 prosenttia tänä vuonna ja 1,4 prosenttia ensi vuonna.

Vuoden 2026 toisella neljänneksellä kasvua tukivat etenkin yksityisen kulutuksen lisääntyminen sekä nettovienti ja yksityiset investoinnit. Asuinrakentaminen kokonaisuudessaan supistui kuitenkin lähes viisi prosenttia, painaen BKT:n kasvua noin 0,2 prosenttiyksikköä.

Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan keskimäärin 1,8 prosenttia vuonna 2026 ja 1,6 prosenttia vuonna 2027. Korkoympäristö pysyy ennustejaksolla haastavana, sillä 12 kuukauden euriborin arvioidaan olevan 3,0 prosentissa sekä vuoden 2026 että vuoden 2027 lopussa.

Korkojen lisäksi inflaatiota kiihdyttää energiahinnat. Työmarkkinoiden kehitys jää edelleen apeaksi: työttömyysasteen ennustetaan pysyvän keskimäärin 10,5 prosentissa vuonna 2026 ja alenevan 9,8 prosenttiin vuonna 2027.

- Suomen talous on siirtynyt kasvuun: päivittyneiden tietojen perusteella talous on kasvanut viimeiset kahdeksan neljännestä keskimäärin noin 1,3 prosentin vuositahtia. Yritysten luottamus on ollut jo pidempään hyvää ja viime kuukausina myös kuluttajien usko talouteen on parantunut. Toisaalta työmarkkinoilla on edelleen vaikeaa, vaikkakin huomattava osa työttömyyden kasvusta on johtunut työvoiman ulkopuolisten henkilöiden siirtymisestä työnhakijoiksi, KOVAn pääekonomisti Eetu Kauria arvioi.

Asuntorakentamisen kasvua ei ole vieläkään näkyvissä

Asuntomarkkinoilla selvää käännettä ei ole vielä nähtävissä. Asuntolainojen nostot ovat vähentyneet vuoden 2025 lopusta lähtien, rakentamisen aloitukset ovat pysyneet matalalla ja vanhojen asuntojen hintojen lasku on jatkunut. KOVA ennustaa vanhojen osakeasuntojen hintojen alenevan 2,5 prosenttia vuonna 2026. Vuonna 2027 hintojen odotetaan kääntyvän yhden prosentin kasvuun.

KOVA arvioi, että Suomessa aloitetaan noin 15 000 uuden asunnon rakentaminen sekä vuonna 2026 että vuonna 2027, mikä on jälleen pudotusta parin aiemman vuoden pohjalukemiin. Merkittävänä tekijänä tässä on korkotukilainavaltuuksien pienentymisestä johtuva valtion tukeman asuntotuotannon lasku: KOVA ennustaa, että vuonna 2026 aloitetaan 4 800 valtion tukemaa asuntoa, kun taas vuonna 2027 vain 2 000.

- Yleisen talouden hyvä veto ei valitettavasti näy vielä asuinrakentamisessa tai asuntomarkkinoilla ylipäätään. Erityisen huolestuttavaa on valtion tukeman asuntotuotannon nopea supistuminen samaan aikaan, kun markkinaehtoisen rakentamisen edellytykset, kuten korkotaso, energiahintojen heilunnasta johtuva epävarmuus ja orastava rakennuskustannusten nousu, ovat edelleen heikot. Se voi johtaa kasvukeskuksissa uuteen asuntotarjonnan niukkuuteen, kun kysyntä aikanaan vahvistuu, Kauria esittää.

- Ensi vuoden korkotukilainavaltuuksien ennätysalhainen taso ei ole omiaan helpottamaan asuinrakentamisen suhdannetilannetta. Vaikka 15 000 asuntoaloituksen määrä vuodelle 2027 saattaa kuulostaa masentavalta, on hyvä huomata, että kun valtion tukema tuotanto tulee romahtamaan, tarkoittaisi tämäkin yli neljänneksen kasvua vapaarahoitteiselle asuntotuotannolle. Tätä voisi näin ollen pitää jopa optimistisena arviona tämän hetken kustannus- ja asuntomarkkinanäkymiin peilaten, Kauria jatkaa.

Valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrien nousu hidastuu KOVAn ennusteen mukaan 1,5 prosenttiin vuonna 2026, mutta kiihtyy 2,0 prosenttiin vuonna 2027. Asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeiden arvioidaan nousevan kaksi prosenttia kumpanakin vuonna. Vapaarahoitteisten vuokrien nousu jää 0,5 prosenttiin vuonna 2026 ja yhteen prosenttiin vuonna 2027.

- Vuokra-asuntojen tarjontatilanne on edelleen vuokralaisen kannalta suotuisa, minkä odotan jarruttavan vapaarahoitteisten vuokrien nousua. Toisaalta omakustannusperiaatteella toimivat valtion tukemat vuokra- ja asumisoikeusasunnot kohtaavat jälleen kohonneen kustannusympäristön, eritoten aiemmin ennakoitua korkeamman korkoriskin, mikä tulee näkymään noin vuoden viiveellä myös valtion tukemissa vuokrissa ja asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeissa, Kauria ennakoi.