Onko energiakorjausten tukeminen kannattava sijoitus?

Vastaus on kyllä. Oikein kohdennettu tuki parantaa rakennuskannan kuntoa ja asumisolosuhteita, hillitsee asumiskustannuksia sekä edistää ilmastotavoitteita ja työllisyyttä.

Tukien tarvetta korostaa vaikea toimintaympäristö. Uudisrakentamisen voimakas supistuminen on saanut eniten huomiota, mutta myös korjausrakentamisen kehitys on ollut odotettua vaisumpaa. Korjausrakentaminen on perinteisesti tuonut vakautta rakennusalan suhdanteisiin, mutta investointien käynnistyminen on hidastunut myös olemassa olevan rakennuskannan osalta. Vaikka korjausrakentamisessa on vuonna 2026 nähty merkkejä elpymisestä, kasvu on jäänyt vaisuksi ja rahoitusvaikeudet jarruttavat edelleen välttämättömien korjausten käynnistämistä.

Asumiskustannusten näkökulmasta kehitys on erityisen huolestuttava. Korjauksia ei tehdä vain rakennusten kunnon ylläpitämiseksi, vaan myös asumisen kohtuuhintaisuuden turvaamiseksi. Myöhempi tai pienemmissä kokonaisuuksissa tehty korjaus voi tulla nykyistä kalliimmaksi, ja kustannukset siirtyvät lopulta asumismenoihin. Tämä voi rasittaa erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia.

Tuki ehkäisee korjausvelan kasvua ja alentaa kustannuksia

Asuinrakennusten energia-avustus tuli haettavaksi 28.9.2026. Avustukseen ja sen hallintokustannuksiin voidaan käyttää vuosina 2026–2027 yhteensä 110 miljoonaa euroa. Avustusta voidaan myöntää enintään 4 000 euroa asuntoa kohden ja enintään 50 prosenttia hyväksytyistä toteutuneista kustannuksista.

Julkinen tuki käynnistää avustusta suuremman kokonaisinvestoinnin, koska kiinteistönomistaja rahoittaa vähintään puolet kustannuksista. Kun energiatehokkuustoimet yhdistetään tarpeellisiin muihin korjauksiin, korjaukset voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja samalla ehkäistä korjausvelan kasvua.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n tekninen johtaja Jani Pakarinen pitää tärkeänä, että energiakorjauksia tarkastellaan kokonaisuutena.

- Tuki auttaa pienentämään energiankulutusta ja päästöjä, hillitsee asumiskustannuksia ja tuo työtä rakennusalalle myös syrjäisemmillä alueilla. Olennaista on kohdentaa tuki niin, että se hyödyttää eniten apua tarvitsevia, Pakarinen painottaa.

Toinen merkittävä kokonaisuus on Euroopan unionin sosiaalinen ilmastorahasto. Sen tavoitteena on tukea haavoittuvassa asemassa olevia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja liikenteen käyttäjiä. Ehdotusvaiheessa liikenteen toimenpiteisiin on osoitettu noin 303 miljoonaa euroa ja asuntojen energianeuvontaan ja energiatehokkuusavustuksiin noin 153 miljoonaa euroa.

- 153 miljoonan euron osuus kiinteistöille on ehdottomasti alakanttiin suhteessa sosiaalisen ilmastorahaston tavoitteisiin ja energiakorjausten tarpeeseen. Kiinteistöille osoitettua tukea voitaisiin kohdentaa vaikuttavammin heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien asumiseen ja energiakustannusten alentamiseen alueille ja kohteille, joissa tukea tarvitaan, Pakarinen toteaa.

- Liikenteen tukeminen voi olla perusteltua alueilla, joilla joukkoliikennettä ei ole riittävästi. Esimerkiksi auton hankintaan sidottu romutuspalkkio ei kuitenkaan välttämättä tavoita kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, koska se edellyttää auton omistamista ja kykyä rahoittaa korvaava auto, joka on monelle tavoittamatonta ylellisyyttä, Pakarinen jatkaa.

Energiakorjausten tuki ei yksin ratkaise rakennuskannan korjausvelkaa, heikoimmassa asemassa olevien arkea, työllisyyttä tai rahoitushaasteita. Se voi kuitenkin aikaistaa tarpeellisia hankkeita, estää korjaustarpeiden kasautumista, vähentää energiankulutusta ja päästöjä sekä hillitä asumiskustannuksia. Oikein kohdennettuna tuki on yhteiskunnalle perusteltu ja pitkävaikutteinen sijoitus.