Keusote ja alueen kunnat rakentavat yhteistä hyvinvointia – yhteisseminaari kokosi päättäjät Järvenpäässä

Keusotelle uusi strategia vuosille 2026–2030

Hyvinvointialuejohtaja Raija Kontio esitteli Keusoten uuden strategian, jonka perustehtävänä on ”hyvinvointia ja turvallisuutta asukkaille yhdessä”. Strategian kolme strategista tavoitetta ovat vaikuttavat ja saavutettavat palvelut, taloudellinen kestävyys sekä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.

Strategian arvot, luottamus, ihmislähtöisyys ja vastuullisuus, ohjaavat kaikkea toimintaa. Strategiset tavoitteet viedään käytäntöön vuosikohtaisilla talousarviolla, strategisilla ohjelmilla ja päivittäisjohtamisen kautta.

Merkittäviä onnistumisia ja positiivinen talousnäkymä

Keusoten vuoden 2025 tilinpäätös oli positiivinen: toiminta- ja taloustulos oli +8,3 miljoonaa euroa. Talouden suunta on kääntynyt, ja oma palvelutuotanto on vahvistunut merkittävästi. Aluehallituksen puheenjohtaja Helinä Perttu korosti, että vaikka toimintaymparistö on haastava, on paljon myös syytä toivoon.

Onnistumisiin lukeutuvat muun muassa hoitotakuun toteutuminen pääasiassa hyvin, digiasioinnin kehittäminen laadukkaiden lähipalvelujen rinnalla, aktiivinen kehittämis- ja tutkimustoiminta ja 9 miljoonan euron taloudelliset hyödyt hyvinvointialueohjelman kautta (09/2024–09/2025).

Hyvinvointialueohjelma tuotti konkreettisia tuloksia

Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen esitteli hyvinvointialueohjelman (2024–2025) loppuarvioinnin. Ohjelma toteutti Keusoten strategian kehitystoimia koordinoidusti 4 kärkiteeman, 16 alatavoitteen ja 83 toimenpiteen kautta. Toteuttajina oli yli 75 vastuuhenkilöä.

Asukkaan näkökulmasta keskeisimmät parannukset olivat matalan kynnyksen digitaalisten palveluiden lisääntyminen, hoidon saatavuuden paraneminen, asiakaskokemuksen parantuminen sekä varhaisen tuen vahvistuminen. Sairauspoissaolot ja työtapaturmista johtuvat poissaolot vähentyivät.

Keski-Uusimaa alueiden välisessä kilpailussa – vahvat lähtökohdat

Turun strategiajohtaja Timo Aro esitteli Keski-Uudenmaan elinvoimakuvan. Alueen lähtökohdat ovat erittäin mahdollistavat: Tuusula, Nurmijärvi ja Järvenpää kuuluvat koko maan TOP 25 -kuntiin elinvoimaindeksissä. Kaikki alueen kunnat sijoittuvat kuntien parhaaseen viidennekseen.

Vuosina 2010–2025 alue kasvoi yli 22 400 asukkaalla, työpaikkojen määrä lisääntyi 6 400:lla ja yrityskanta yli 3 600:lla. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan: alueelle ennustetaan yli 32 000 uutta asukasta vuoteen 2045 mennessä.

TE-palvelut ja yhteistyö työllisyyden vahvistamiseksi

Työllisyysaluejohtaja Annukka Jamisto esitteli Keski-Uudenmaan työllisyysalueen tilanteen. Alue on valinnut mallin, joka ohjaa voimakkaasti verkostoyhteistyöhön kuntien, oppilaitosten ja henkilöstön kanssa. Työllisyysalueen yhteistyö on kehittynyt erinomaisesti viimeisen vuoden aikana.

Hyte-työn merkitys korostuu työttömien työ- ja toimintakyvyn tukemisessa. Keusoten ja työllisyysalueen yhteinen KEKO-hanke (ESR, 2026–2028) kehittää hallinnon rajat ylittävää yhteistyötä työkyvyn tukemisessa.

Varautumisharjoitus vahvisti alueellista yhteistyötä

Seminaarissa kerrottiin 23.4.2026 järjestetyn alueellisen valmiusharjoituksen tuloksista. Harjoitukseen osallistui 19 eri organisaatiota: kaikki Keski-Uudenmaan kunnat, vesi- ja sähkölaitokset, ympäristöterveydenhuolto sekä Keusote. Harjoitus koettiin tarpeelliseksi ja osoitti alueellisen yhteistyön vahvuuden häiriötilanteissa.

Yhteiset tavoitteet – paneeli kokosi alueen päättäjät

Päivän päättänyt paneelikeskustelu käsitteli kysymystä: ”Miten voimme edistää hyvinvointia ja turvallisuutta asukkaille yhdessä?” Paneelissa olivat mukana edustajat Keusotesta sekä kaikista kuudesta kunnasta – Hyvinkäältä, Järvenpäästä, Mäntsälästä, Nurmijärveltä, Pornaisista ja Tuusulasta.

Yhteinen viesti oli selkeä: kukaan ei selviä yksin. Hyvinvointi syntyy luottamuksesta, yhteistyöstä ja arjen kohtaamisista – yhdessä rakennettuna.