Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Mihin vielä tarvitaan Etlaa? Juhlavuoden erikoishaastattelussa Arto Nybergin vieraana on Aki Kangasharju

18.5.2026 09:17:52 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Juhlavuosi huipentuu syyskuussa Finlandia-talossa järjestettävään seminaariin, jonka yhteydessä julkaistaan juhlakirja ”Suomi 2051”. Kirjassa eturivin taloustutkijat tarkastelevat Suomen talouden tilaa ja esittävät tutkimukseen pohjautuvat arviot siitä, miten Suomen talous saadaan kestävälle pohjalle vuoteen 2051 mennessä – ja millaisia yhteiskunnallisia valintoja se meiltä vaatii. Mihin vielä tarvitaan Etlaa, kysyy tänään julkaistussa erikoishaastattelussa toimittaja Arto Nyberg, kun haastateltavana on Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Tänään julkaistu juhlavuoden erikoishaastattelu avaa näkymiä sekä Etlan historiaan että Suomen talouden tilaan. Samalla Arto Nyberg johdattaa katsojan juhlakirjan ja juhlaseminaarin teemoihin. Koko haastattelu on katsottavissa Etlan verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla.
Tänään julkaistu juhlavuoden erikoishaastattelu avaa näkymiä sekä Etlan historiaan että Suomen talouden tilaan. Samalla Arto Nyberg johdattaa katsojan juhlakirjan ja juhlaseminaarin teemoihin. Koko haastattelu on katsottavissa Etlan verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla.

Etlaa tarvitaan edelleen. Näin tiivistää toimitusjohtaja Aki Kangasharju juhlavuoden erikoishaastattelun keskeisen viestin. Hänen mukaansa Etlan perustehtävä on pysynyt samana koko laitoksen historian ajan: tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa päätöksenteon tueksi ja vahvistaa ymmärrystä siitä, millaisilla ratkaisuilla Suomea voidaan viedä kestävästi eteenpäin.  

– Esimerkiksi kun hyvinvointia rakennetaan, niin Etlaa tarvitaan, jotta ymmärtäisimme myös yritysten roolin talouskasvulle ja huomiselle, Kangasharju sanoo. 

Kangasharjun mukaan tutkimuslaitoksen työ on vuosien saatossa muuttunut vain siinä, että perustiedon rinnalla korostuu entistä enemmän jalostettu, pureskellumpi tieto, joka auttaa päätöksentekijöitä hahmottamaan vaihtoehtoja, vaikutuksia ja suuntaa. Tavoitteena on tuoda julkiseen keskusteluun tietoa, jonka varassa voidaan tehdä parempia päätöksiä talouskasvun, hyvinvoinnin ja elintason vahvistamiseksi.  

Haastattelussa Kangasharju ottaa kantaa myös Etlan rooliin julkisessa keskustelussa. Hänen mukaansa Etla tuo tutkimuslaitoksena tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksenteon tueksi. Toiminnan ytimen muodostaa edelleen luotettava ja laadukas tiede, jota tehdään myös kansainvälisen tiedeyhteisön vaatimusten mukaisesti.  

Lobbariajatuksen Kangasharju torjuu tiukasti. 

– Tutkimuslaitokset ovat tutkimuslaitoksia. Sitten on olemassa lobbarit ja etujärjestöt erikseen, jotka ajattelevat omaa asiaansa. Ainoa asia, mitä Etla ajaa, on talouskasvu ja parempi huominen ja sen takana on helppo olla. Roolimme on ihan selvä, tuomme tietoa keskusteluun niin työnantaja- kuin työntekijäpuolelle, ja ennen kaikkea sille päätöksentekijälle siinä välissä. 

Juhlakirja ja juhlaseminaari luvassa syyskuussa 2026 

Etlan 80-vuotisjuhlavuosi huipentuu syyskuussa kahteen kokonaisuuteen: juhlakirjaan ”Suomi 2051” sekä 2.9.2026 Finlandia-talossa järjestettävään juhlaseminaariin, jossa kirjakin julkaistaan.  

Juhlakirjaa kirjoittaa parhaillaan joukko Etlan eturivin tutkijoita – niin nykyisiä kuin entisiäkin. Teos tarkastelee Suomen talouden tulevaisuutta 25 vuoden aikajänteellä ja kysyy, mitä ratkaisuja tarvitaan nyt, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla olisi vahva perusta vielä vuonna 2051.  

Keskeinen kirjan viesti on talouskasvun puute. Siihen Kangasharjun mukaan keskitytään monelta kantilta – ja tarjotaan myös ratkaisuja. 

– Tulemme sisällyttämään juhlakirjaan myös seuraavan "muistiomme hallitukselle". Toisin sanoen osa kirjasta tulee olemaan ihan lista ehdotuksia toimista, joiden avulla pian 20 vuotta jatkunut nollakasvu saataisiin lopultakin loppumaan, ja kasvu käynnistymään. 

Pystytkö tässä jo paljastamaan listaa, kysyy Arto Nyberg haastattelussa.  

Kangasharju nimeää kolme teemaa, joihin ratkaisut erityisesti liittyvät: maahanmuuttoon, osaamiseen ja kannusteisiin.  

– Eli tarvitsemme tänne ihmisiä eli maahanmuuttoa. Sen lisäksi tarvitaan osaamista, kun koulutustasomme on kääntynyt laskuun. Ja sitten tarvitaan vielä tekemisen meininki, joka on nyt meidänkin mielestämme ehkä se selkein "tuntematon jarru" talouskasvussamme, Kangasharju sanoo. 

Tänään julkaistu juhlavuoden erikoishaastattelu avaa näkymiä sekä Etlan historiaan että Suomen talouden tilaan. Samalla Arto Nyberg johdattaa katsojan juhlakirjan ja juhlaseminaarin teemoihin. Koko haastattelu on katsottavissa Etlan verkkosivuilla ja YouTube-kanavalla.  

– Tutkimus ei päätä, mutta ilman tutkimusta päätökset tehdään pimeässä. Etla on katsonut Suomea jo 80 vuotta ja nyt myös seuraavat 25 vuotta eteenpäin. Keskustelu jatkuu juhlaseminaarissa toinen syyskuuta, päättää Arto Nyberg. Hän toimii syyskuussa myös Finlandia-talossa järjestettävän juhlaseminaarin juontajana. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Etla
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote

Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.

Tuore tutkimus: Nelipäiväinen työviikko leikkaisi vientituloja miljardeilla, kiky-sopimus toi maltillista kasvua15.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Siirtyminen nelipäiväiseen työviikkoon ilman työaikaa kompensoivaa tuottavuuden kasvua leikkaisi Suomen metsä- ja terästeollisuuden vientituloja neljässä vuodessa jopa 2,4 miljardia euroa, selviää Etlan, VATTin ja Aalto-yliopiston tutkijoiden tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti pääomavaltaisessa vientiteollisuudessa lyhyemmän työajan mahdolliset tuottavuushyödyt ovat tutkijoiden mukaan epätodennäköisiä tuotantoteknologian jäykkyyden vuoksi. Sitä vastoin vuosina 2017–2019 Suomessa toteutettu kilpailukykysopimus onnistui tavoitteessaan parantaa kustannuskilpailukykyä. Kikyn arvioidaan kasvattaneen tuloja vientimarkkinoilla liki 240 miljoonaa euroa.

Konepajoille ja rakennusalalle kustannuspaineita – EU:n hiilirajamekanismin laajennus epäsuoriin päästöihin ei kuitenkaan romuta Suomen teollisuuden kilpailukykyä10.6.2026 09:01:00 EEST | Tiedote

EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) mahdollinen laajentaminen myös epäsuoriin päästöihin ei aiheuta Suomen tuontiin merkittäviä muutoksia. CBAM-laajennus vähentäisi jonkin verran tuontia päästökaupan ulkopuolisista maista. Tuonti reagoi laajennukseen voimakkaimmin alumiinisektorilla, kun taas raudan ja teräksen kohdalla vaikutukset ovat maltillisempia. Kustannuspaineet kohdistuvat Suomessa erityisesti rauta- ja terässektoriin sekä näitä hyödyntäviin toimialoihin, kuten rakennus- ja konepajateollisuuteen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye