STTK: Seuraavat eduskuntavaalit ovat mahdollisuus muuttaa politiikan suunta

Pääministeri Petteri Orpon hallituskaudella työelämän lainsäädäntöä on Suomessa heikennetty ennennäkemättömällä tavalla. Hallitus on perustellut uudistuksiaan ennen kaikkea työllisyyden parantamisella ja talouden tasapainottamisella.
─ Toisin on käynyt. Epätasapainoisesti palkansaajiin yleensä ja monin tavoin naisvaltaisille aloille ja tehtäviin kohdistetut muutokset ovat johtaneet siihen, että työttömyys on historiallisen korkealla tasolla, talouskasvu laahaa, velkavuori kasvaa ja kuluttajien luottamus on matalalla.
─ Hallitus on epäonnistunut, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi tiivistää.

Tänään Helsingissä STTK:n kevätedustajistossa puhunut Kirvesniemi totesi, että talouden tasapainottaminen ei voi perustua yksipuolisiin leikkauksiin palkansaajilta ja julkiselta sektorilta.
─ Myös yritysten ja hyväosaisimpien on kannettava vastuuta. Yrittäjien eläkejärjestelmä on uudistettava kestäväksi ilman mittavaa julkista rahoitusta. Julkista taloutta heikentävä yhteisöveron kevennys on peruttava. Varallisuuden verotusta on kiristettävä ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennusta kavennettava. Yksityistä terveydenhuoltoa suosiva yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu on peruttava ja suurituloisten verokevennykset arvioitava uudelleen.

Kirvesniemi viittasi edustajiston puheenjohtajaan, joka avauspuheenvuorossaan muistutti, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vajaa vuosi.
─ Silloin on mahdollisuus muuttaa politiikan suunta. Eikä suunta muutu, jos uusi hallitus ei kumoa monia tämän hallituksen tekemiä päätöksiä.

Vaaratilanteiden varalta tarvitaan selkeyttämistä

Suomen ajankohtainen turvallisuustilanne kytkeytyy myös työelämään.
─ Vaaratilanteessa lähityöhön joutuvien turvallisuudesta on huolehdittava. Kenellä on oikeus velvoittaa poikkeamaan siitä, miten viranomaisten määräysten takia lähityöhön velvoitettujen työmatka turvataan ja miten heidän kohonnut turvallisuusriskinsä korvataan? Näihin kysymyksiin tarvitaan vastauksia.
Työ- ja elinkeinoministeriö on kutsunut työmarkkinaosapuolet keskustelemaan asiasta.
─ On selvää, että tilanteeseen tarvitaan yhteistä näkemystä ja mahdollisesti selkeyttävää lainsäädäntöä.

Kansalaiset haluavat vahvan hyvinvointivaltion

STTK kantaa huolta hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Tuoreen kansalaiskyselyn perusteella hyvinvointivaltiolla on edelleen vahva kannatus. 88 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomessa pitää jatkossakin tarjota kattavat julkiset palvelut ja etuudet kaikille.

STTK ei kiistä talouden tasapainottamistarpeita, mutta se ei voi tapahtua vain palkansaajia kurittamalla. Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Tämä käy ilmi myös kansalaiskyselystä.
─ Valtiontaloutta halutaan mieluummin tasapainottaa kiristämällä suurituloisten ja pääomien verotusta sekä investoimalla talouskasvuun kuin leikkaamalla julkisia palveluja ja etuuksia.

Kirvesniemi on huolissaan poliitikkojen ja virkamiesten puheenvuoroista, joissa halutaan hivuttaa työeläkejärjestelmän varoja julkisen talouden paikkaamiseen. Tälle ei STTK:n kyselykään anna tukea.
─ Eläkejärjestelmässä ei ole ylimääräistä rahaa laitettavaksi muihin kuluihin. Jatkossakin järjestelmää on kehitettävä työmarkkinajärjestöjen pöydässä, jotta päivänpolitiikan päätöksillä ei romuteta hyvin hoidettua järjestelmää.

Hoitovastuussa on kyse ammattilaisten työn arvostuksesta

Sukupuolten tasa-arvo on Suomessa ollut yhteisesti jaettu tavoite jo pitkään, mutta sen toteutumiseen on vielä matkaa. Keskeiset ongelmat liittyvät muun muassa palkkaepätasa-arvoon ja hoitovastuun epätasaiseen jakautumiseen sukupuolten välillä.
─ Viime aikoina monet vallan miehet ovat julkisuudessa väläyttäneet hoitovastuun siirtämistä nykyistä enemmän yksilöille ja perheille. Mutta he ovat jättäneet kertomatta, mitä siitä seuraisi. STTK tietää, että se tarkoittaisi sitä, että yhä useampi nainen joutuisi jättämään työelämän hoitovastuiden takia. Jo nyt naiset käyttävät 80 prosenttia perhevapaista, ja omaishoitajista selkeä enemmistö on naisia. On vastuutonta ja naivia väittää, etteikö hoitovastuun siirtäminen perheille heikentäisi naisten asemaa työelämässä ja ylipäätään yhteiskunnassa, Kirvesniemi hämmästelee.

Hoitovastuussa on aina kyse myös sitä tekevien ammattilaisten työn arvostuksesta.
─ On kestämätöntä olettaa, että kodeissa pystyttäisiin selviämään vaativasta hoitotyöstä ilman ammattitaitoa.

Tasa-arvon näkökulmasta STTK:ssa huolta herättävät myös edessä olevat työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut.
─ Suomessa ei ole yhteisesti sovittua työmarkkina- tai palkkamallia. Mutta meillä on lakiin kirjattu valtakunnansovittelijan toimivaltaa kaventava ehto. Tähän STTK tavoittelee muutosta: seuraavaan hallitusohjelmaan haluamme kirjauksen, jossa sovittelijan kahleet poistetaan. Se on ainoa tehokas tapa viedä palkkatasa-arvoa eteenpäin, Else-Mai Kirvesniemi toteaa.