STTK: Työmarkkinoille tarvitaan täsmentävää sääntelyä vaaratilanteiden varalle
25.5.2026 11:17:07 EEST | STTK ry. | Tiedote
Täsmentävää sääntelyä tarvitaan, sillä yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen edellyttää työskentelyä monilla aloilla ja työtehtävissä. Turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus.

Työntekijöiden turvallisuudesta on huolehdittava kaikissa tilanteissa. Alueellinen vaaratiedote on viranomaistoimi, jota on noudatettava. Uudenmaan reilun viikon takainen drooniuhka osoitti, että varautuminen on Suomessa puutteellista. Eri viranomaisten vastuu päätöksenteossa on oltava selkeää ja tiedonkulku varmistettava. Vaaratiedotteiden lähettämisjärjestelmän uudistus on siksi toteutettava mahdollisimman nopeasti. Tapahtuma paljasti myös heikon kohdan työlainsäädännössämme. Työmarkkinaosapuolet ovat erimielisiä siitä, pitääkö maksaa palkkaa, jos työnteko estyy vaaratilanteen ja viranomaisen määräyksen vuoksi.
STTK:n mielestä työsopimuslain sääntely kattaa vaaratiedotetilanteet, joissa työskentelyä ei voi järjestää esimerkiksi etätyönä. Työnantajalla on silloin palkanmaksuvelvollisuus 14 päivän ajalta.
─ Vaaratiedote kohdistuu myös alueella oleviin työpaikkoihin ja aiheuttaa ylivoimaisen esteen työnteolle. Palkka on maksettava, koska työnteko estyy työnantajista ja työntekijöistä riippumattomista syistä, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi perustelee.
Yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen kuitenkin edellyttää työskentelyä monilla aloilla ja työtehtävissä.
─ Siksi vaaratilanteita varten työmarkkinoille tarvitaan täsmentävää sääntelyä. Lähtökohtana on oltava, että vaaratiedotteen ohjeistuksen vastaiset siirtymät työhön ja itse työskentely minimoidaan, jos sitä ei ole mahdollista täysin välttää. STTK kiittää pääministeriä siitä, että työmarkkinajärjestöt on kutsuttu nopeasti koolle ja välttämätön lainsäädännön täsmentäminen näin lähtenyt käyntiin.
Vaaratilanteissa töissä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, pelastushenkilöstö ja erilaisten infrastruktuurialojen ammattilaiset.
─ Sääntelyä on täsmennettävä esimerkiksi siltä osin, mitkä yhteiskunnan kriittiset toiminnot ovat erityissääntelyn piirissä, kuka päättää työhön kutsumisesta vaaratilanteen aikana, miten siirtyminen töihin tapahtuu ja kuka vastaa mahdollisista ylimääräisistä kustannuksista, Kirvesniemi listaa.
STTK huomauttaa, että myös työntekijöiden perheenhuoltovastuut, kuten varhaiskasvatuksessa olevien lasten hoito, on otettava huomioon.
Turvallisuusriskistä on maksettava korvaus
Erityisiä turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus.
─ Se on tehokkain tapa turvata riittävä henkilöstö kriittisiin tehtäviin. Esimerkkiä vaaran piirissä tapahtuvan työn korvaamiseen voidaan hakea esimerkiksi merenkulun sodanvaaraa koskevista sopimuksista.
Myös vakuutusturvaa on selvitettävä vaaratilanteiden varalta.
─ Esimerkiksi työtapaturma- ja ammattitautilain säännöksiä, vapaa-ajan vakuutusten korvattavuutta ja ryhmähenkivakuutuksen säännöksiä on tarpeen tarkastella, Else-Mai Kirvesniemi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Else-Mai Kirvesniemipuheenjohtaja
Puh:050 346 0847else-mai.kirvesniemi@sttk.fiTietoja julkaisijasta
STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.
Työskentelemme tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja turvallisen työelämän puolesta yhdessä jäsenliittojemme kanssa. Visiomme on oikeudenmukainen työelämä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta STTK ry.
Palkansaajakeskusjärjestöt: Hyvä arviointiväline ei korvaa palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanon puutteita3.9.2026 10:00:00 EEST | Tiedote
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. SAK, Akava ja STTK pitävät mallia tärkeänä välineenä, mutta yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.
Hallitus ei vieläkään ottanut suomalaisten arjen haasteita tosissaan1.9.2026 20:36:32 EEST | Tiedote
Hallitus kertoi viimeisessä budjettiriihessään, että Suomi on saatu jaloilleen. Työttömyyden ja toimeentulon haasteiden kanssa painiskelevien suomalaisten voi olla vaikea uskoa tätä. Valitettavasti budjettiriihen päätökset eivät tarjoa tilanteeseen helpotusta.
STTK: Työajan lyhentäminen voi parantaa jaksamista18.8.2026 06:15:00 EEST | Tiedote
Työajan lyhentäminen voi tarjota ratkaisuja työelämän vaihteleviin kuormitustilanteisiin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Näin arvioi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen STTK:lle laatimassaan selvityksessä.
Talouskasvu hyödyttämään myös palkansaajia – sopeutus veropainotteiseksi14.8.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Suomen talous kasvaa jo kolmatta vuotta. Silti työttömyys on korkealla ja julkiset palvelut ongelmissa. Ensi vaalikauden talouspolitiikan ytimessä on oltava suomalaisia laajasti hyödyttävä kasvu. Sopeutus puolestaan on tehtävä veropainotteisesti - kuten STTK:n eduskuntavaalikyselyn perusteellakin toivotaan.
STTK: Eläkejärjestelmän heikentämisen lasku lankeaisi nuorille13.8.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Huonosti hoidettua julkista taloutta ei pidä paikata hyvin hoidetun eläkejärjestelmän varoilla. Viimeisin esitys liittyy eläkemaksun alentamiseen. Se heikentäisi eläkejärjestelmän kestävyyttä ja riskit siirtyisivät nuorille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme