STTK ry.

Koulutustason nosto ei saa tapahtua laadun kustannuksella

16.6.2026 06:00:00 EEST | STTK ry. | Tiedote

Jaa

Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä herättää huolta koulutuksen laadun säilymisestä. STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.

Henkilö seisoo aidan vieressä ja katsoo korkeita rakennuksia.
STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.

Hallitus haluaa lisätä merkittävästi korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrää. Juuri julkaistussa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa linjataan, että vuoteen 2040 mennessä jopa 60 prosentista nuorista 25–34-vuotiaista suorittaisi   korkeakoulututkinnon. Nykyisin osuus on hieman alle 40 prosenttia. 

Tavoite merkitsisi suurta muutosta, joka edellyttäisi aloituspaikkojen merkittävää lisäämistä sekä koulutuksen suuntaamista erityisesti vailla tutkintoa oleville nuorille. STTK:n mukaan kehityssuunnassa on kuitenkin riskinsä. 

Koulutustason nostoa perustellaan Suomen heikentyneellä asemalla kansainvälisessä koulutustasovertailussa. STTK pitää huolestuttavana, että keskustelu keskittyy tutkintojen määrään osaamisen sijaan.  Visiossa esitetään esimerkiksi lyhyttutkintojen käyttöönoton selvittämistä sekä toiminnan tehostamista julkisen talouden paineiden vuoksi. 

–  Koulutustason nosto ei saa johtaa osaamisvaatimusten heikentymiseen. Laadun turvaamiseksi uusille koulutuspaikoille on osoitettava riittävä julkinen rahoitus, painottaa STTK:n koulutuksen ja osaamisen asiantuntija Riina Nousiainen

Jatkuvan oppimisen tarpeet tunnistettava nykyistä paremmin 

STTK:n mukaan koulutustason nostamiseen tähtäävät toimet tulee ulottaa eri elämäntilanteissa oleviin opiskelijoihin. Työuran aikana tapahtuva osaamisen kehittäminen on yhä tärkeämpää, mutta siihen liittyvät ratkaisut jäävät puutteellisiksi.  

Visiossa työikäisten kouluttautumista ohjataan tutkintoa lyhyempiin osaamiskokonaisuuksiin. Käytännössä ne ovat usein maksullisia ja korkeakoulujen liiketoimintaan perustuvia koulutuksia. 

– On riski, että maksullisen koulutuksen lisääminen kasvattaa koulutuksellista eriarvoisuutta, sillä kaikilla ei ole siihen taloudellisia mahdollisuuksia. 

STTK esittää, että seuraavalla vaalikaudella käynnistetään jatkuvan oppimisen kansallinen kehittämisstrategia. Työssä tulee määritellä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa keinot, joilla varmistetaan työntekijöille yhdenvertaiset ja saavutettavat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen. Lisäksi STTK vaatii parempia mahdollisuuksia kouluttautua työajalla, korvaavaa mallia lakkautetulle aikuiskoulutustuelle sekä toimia osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. 

Korkeakoulutusta kehitettävä duaalimallin pohjalta 

Korkeakoulujärjestelmän uudistamisessa STTK korostaa nykyisen duaalimallin vahvuuksia. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on omat, toisiaan täydentävät roolinsa. 

–  Kehittämisessä huomio tulee suunnata rakenteiden sijaan toiminnallisiin ratkaisuihin ja yhteistyöhön korkeakoulujen välillä. 

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen koulutus tarjoaa joustavia mahdollisuuksia vastata muuttuvien toimialojen osaamistarpeisiin. Samalla ne luovat selkeitä väyliä jatko-opintoihin.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

STTK on poliittisesti sitoutumaton ja moniarvoinen koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 12 jäsenliittoa ja noin 400 000 jäsentä.

Työskentelemme tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja turvallisen työelämän puolesta yhdessä jäsenliittojemme kanssa. Visiomme on oikeudenmukainen työelämä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta STTK ry.

STTK: Suomen Yrittäjiä ajaa ahneus ja röyhkeys23.6.2026 11:22:37 EEST | Tiedote

Suomen Yrittäjien juuri julkaistuissa eduskuntavaalitavoitteissa ei STTK:ta yllätä muu kuin loputon ahneus ja röyhkeä asenne säällisiä työelämän pelisääntöjä kohtaan. – Mitään rajoja ahneudella ei näytä yrittäjäjärjestössä olevan. Nykyinen hallitus on jo tehnyt mittavia heikennyksiä työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, mutta mikään ei riitä. Valitetaan ylityökorvauksista, vaaditaan pidempää työaikaa ja halutaan napsia lomia lyhyemmiksi, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi hämmästelee. Suomen Yrittäjiltä on jäänyt huomaamatta, että vaikka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmansa mukaiset heikennykset, Suomen työttömyys on ennätyskorkealla eikä talous kasva. Hallituksen toimilla ei myöskään ole pystytty vahvistamaan yritysten kilpailukykyä, vaikka sillä on heikennyksiä perusteltu. – Sen sijaan suomalaisten luottamus harjoitettuun politiikkaan on romahtanut. Talouden vaikeissa oloissa kulutusta on vähennetty, mikä osoittaa kansan viisautta. Kun ajat ovat epävakaat, ylimääräinen laiteta

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye