Julkisen talouden sopeutus ei ole yksinkertainen valinta leikkausten ja veronkorotusten välillä
16.6.2026 06:45:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomen julkisen talouden sopeutuksessa on kyse paitsi menoleikkausten ja veronkorotusten välisestä valinnasta, myös siitä, mihin julkiset resurssit kohdistetaan. Mika Malirannan tuore Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistu pääkirjoitus korostaa, että aiemmat vahvat johtopäätökset menoleikkausten paremmuudesta ovat selvästi epävarmemmalla pohjalla kuin on usein ajateltu. Talouspolitiikassa jokaisella eurolla on vaihtoehtoiskustannus: esimerkiksi perintöveron poistoa ei voi arvioida irrallaan siitä, mitä vaihtoehtoisella verotulon käytöllä tai menetyksen kattamisella saavutettaisiin.
Suomen julkinen talous on epätasapainossa, mutta sopeutuksen keinoista ei seuraa yhtä yksiselitteistä johtopäätöstä kuin julkisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Laboren johtaja Mika Maliranta tarkastelee Kansantaloudellisen aikakauskirjan pääkirjoituksessa Suomen julkisen talouden sopeutuksen vaihtoehtoja tutkimusnäytön valossa.
Kirjoitus kokoaa kansainvälistä makrotaloustieteellistä tutkimusta julkisen talouden sopeutuksesta, verotuksesta, talouskasvusta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta. Sen keskeinen viesti on, että talouspolitiikassa ei ole riittävää vertailla menoleikkauksia ja veronkorotuksia yleisellä tasolla. Olennaista on arvioida, mitä konkreettisesti leikataan, mitä verotetaan, mihin julkista rahaa käytetään ja mitä jää tekemättä.
”Julkisen talouden sopeutus ei ole pelkästään yksinkertainen valinta menoleikkausten ja veronkorotusten välillä, vaan ennen kaikkea valinta lukuisten erilaisten vaihtoehtojen välillä rajallisten resurssien maailmassa”, Maliranta sanoo.
Pääkirjoituksessa korostetaan vaihtoehtoiskustannusten merkitystä. Jokainen veronalennus, menolisäys tai leikkaus tarkoittaa samalla luopumista jostakin muusta. Siksi esimerkiksi perintöveron poistamista ei pitäisi arvioida vain sen mahdollisten kannustinvaikutusten näkökulmasta, vaan suhteessa siihen, mitä samalla rahalla voitaisiin saavuttaa muualla julkisessa taloudessa.
Malirannan mukaan myös menojen sisällöllä on ratkaiseva merkitys. Kaikki julkiset menot eivät ole samanlaisia talouskasvun tai hyvinvoinnin kannalta. Koulutus-, tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit sekä sosiaalista liikkuvuutta tukevat panostukset voivat vahvistaa pitkän aikavälin kasvua tavalla, jota pelkkä menotason tarkastelu ei tavoita.
Kirjoitus haastaa suoraviivaisen ajatuksen siitä, että menoleikkaukset olisivat julkisen talouden sopeutuksessa lähtökohtaisesti veronkorotuksia parempi vaihtoehto. Tutkimuskirjallisuuden perusteella vaikutukset riippuvat talouden tilanteesta, toimenpiteiden rakenteesta, politiikan uskottavuudesta ja siitä, mihin vaihtoehtoisiin käyttökohteisiin resurssit olisivat voineet kohdistua.
Malirannan johtopäätös on, että onnistunut julkisen talouden sopeutus edellyttää kriittistä suhdetta tutkimusnäyttöön sekä laajaa yhteiskunnallista ja poliittista sitoutumista. Sopeutuksen taloudellisia vaikutuksia ei voi arvioida irrallaan hyvinvointiseurauksista, kasvun edellytyksistä ja politiikan oikeudenmukaisuudesta.
Kirjoitus on laadittu Mika Malirannan Kansantaloudellisen aikakauskirjan toimituskunnan jäsenen roolissa.
Julkaisu: Kansantaloudellinen aikakauskirja 122. vsk., 2/2026, s. 129–133.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mika MalirantajohtajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 3/2026 | Sukupolvet9.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Yhteiskunta voi näyttää eri sukupolville hyvin erilaiselta. Millaista eri aikoina on ollut esimerkiksi astua työelämään taantumassa?
Luova tuho on kannatellut Suomen kilpailukykyä – tutkijan mukaan neuvotteluosapuolten yhteinen tilannekuva kasvattaisi jaettavaa kakkua8.10.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Laboren tutkijoiden Paolo Fornaron ja Mika Malirannan tutkimus osoittaa, että yritys- ja työpaikkarakenteiden uudistuminen eli luova tuho on vahvistanut Suomen yrityssektorin kustannuskilpailukykyä keskimäärin 0,7 prosenttiyksikköä vuodessa vuosina 1995–2024. Vaikutus on voimistunut finanssikriisin jälkeen: vuoden 2008 jälkeen yrityssektorin työn tuottavuuden kasvu – kustannuskilpailukyvyn keskeinen tukijalka – on ollut kokonaan luovan tuhon varassa. Tärkein mekanismi on työvoiman siirtyminen heikon tuottavuuden ja kannattavuuden yrityksistä korkean tuottavuuden yrityksiin. Rinnakkaisartikkelissaan Maliranta katsoo, että palkkamaltti korjaa vaurioita, mutta kestävä kilpailukyky rakentuu tuottavuudesta ja toimivista työmarkkinainstituutioista, ja ehdottaa neuvotteluosapuolten tietokuilun kaventamista Ruotsin mallin mukaan.
Hallituksen käyttämä ennuste viittaa EU:n menorajojen ylitykseen jo ensi vuonna7.10.2026 07:35:01 EEST | Tiedote
Hallituksen talousarvioesitykseen sisältyvän valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomi ylittää sille EU:n liiallisen alijäämän menettelyssä asetetut nettomenorajat jo ensi vuonna. Labore toteaa eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa myös, että yhteisöveron alennuksen epäsuorista vaikutuksista on jo melko laaja tutkimuskirjallisuus, eikä sen mukaan alennus maksa itseään edes pitkällä tähtäimellä valtiolle takaisin.
Suomalaisia koulutusmyyttejä: Perusopetuksen ongelmat ratkeavat lisärahalla?1.10.2026 06:00:00 EEST | Blogi
Heikkenevät oppimistulokset, OECD-maiden suurimmat erot oppilasryhmien välillä ja muut koulumaailman ongelmat ovat herättäneet huolta suomalaisen peruskoulun tilasta. Lääkkeeksi tarjotaan usein lisäresursseja: pienempiä ryhmäkokoja, lisää opettajia ja avustajia sekä kohdennettua lisärahoitusta.
Alustatyötä tekevät eivät ole yhtenäinen ryhmä30.9.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Alustatyö on Suomessa monimuotoinen ilmiö, jossa tekijäprofiilit, taloudellinen asema ja työmarkkinapolut vaihtelevat merkittävästi. Tutkimus osoittaa, että alustatyötä tehdään hyvin erilaisista lähtökohdista – eikä alustatyötä tekevistä voida puhua yhtenäisenä ryhmänä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme