Kuivuus pitää järvien vedenkorkeuksia alhaalla Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä

Järvien vedenkorkeuksiin vaikuttaa kesällä haihdunta ja sadanta

Kesäisin yksittäisillä sateilla ei yleensä ole merkittävästi vaikutusta järvien vedenkorkeuksiin. Kesäkuun lämpimien päivien myötä haihdunnan suuruus kasvaa ja suurimmillaan järvistä voi haihtua jopa senttimetri vettä päivässä. Järviin valuva vesimäärä pienenee, kun kasvillisuus hyödyntää vettä maaperästä ja haihduttaa siitä suuren osan. Haihdunnan seurauksena järvistä voi siis poistua enemmän vettä, kuin valunta puroista ja sadanta tuovat, mikä laskee vedenkorkeutta. Viime viikon sateet toivat tilanteeseen kuitenkin pientä helpotusta. Paikoitellen pienissä vesistöissä kuten lammissa, järvissä ja virtavesissä, vedenkorkeudet saattoivat nousta, jos vesistöjen valuma-alueille kertyi enemmän sadetta. Esimerkiksi viime viikolla 11.6.–13.6. Jokioisilla satoi noin 40 mm, Hämeenlinnassa satoi noin 37 mm, Hattulassa noin 48 mm ja Tampereella 45 mm.

Touko- ja kesäkuun sateista huolimatta säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat jäämässä kesäksi tavanomaista tasoa alemmaksi vähälumisen talven sekä aikaisen kevään seurauksena. Suurilla ja keskisuurilla säännöstelemättömillä järvillä, kuten Kitusjärvellä, Liesjärvellä, Längelmävedellä ja Tarjanteella, vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden ennätyksellisen matalia. Esimerkiksi Kitusjärven vedenkorkeus on nyt 114-vuotisen mittaushistorian alimmalla tasolla. Samoin Tarjanteen pinta on ajankohtaan nähden alimmillaan sen 162-vuotisen mittaushistoriansa aikana.

Tällä hetkellä vesitilanne on haastavin keskisuurilla säännöstellyillä latva-alueiden järvillä kuten Kangasalan Vesijärvellä, Vehkajärvellä, Loppijärvellä sekä Nuuta-, Ruta- ja Kortejärvillä. Järvillä tilanne on vaikea, koska niiden tulovirtaamat voivat olla pienempiä kuin 0 m3/s haihdunnan seurauksena. Lisäksi järvien säännöstelyluvissa voi olla asetettuna niille minimivirtaamavaatimuksia, joiden avulla pyritään turvaamaan riittävä juoksutus alapuolisiin vesistöihin.

– Osassa keskisuurissa säännöstellyissä latva-alueiden järvissä vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden niin matalalla, että järvien vedenkorkeuden mittaushistoriassa ei olla mitattu samanlaisia korkeuksia. Ilman runsaita sateita joidenkin järvien vedenkorkeuksien lasku tulee heinäkuussa jatkumaan tavanomaiseen tapaan. Loppukesän vedenkorkeuksiin vaikuttaa merkittävästi heinä- ja elokuun sademäärät. Kesäsateiden avulla myös säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet nousisivat lähemmäs keskimääräisiä vedenkorkeuden arvoja, kertoo vesitalousasiantuntija Nina Parviola Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Tavanomaiset kesän vedenkorkeudet on pystytty saavuttamaan Pirkanmaan suurilla säännöstellyillä järvillä

Pirkanmaalla suuret säännöstellyt järvet ovat pääosin saavuttaneet kesäkorkeutensa. Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä, Kyrösjärvellä sekä Rauta- ja Kulovedellä kevään vähäsateisuudesta huolimatta järvien vedenkorkeudet on pääosin saatu hyvälle tasolle virkistyskäytön näkökulmasta. Iso-Längelmävedellä vedenkorkeuden laskua on pystytty ehkäisemään Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoittamisella vesiluvan puitteissa.

– Suurten säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet on hyvin saatu nostettua lähes tavanomaisille kesäkorkeuksille kuivuudesta huolimatta. Säännöstelyn avulla järvien vedenkorkeudet ovat luonnontilaisiin järviin verrattuna korkeammalla, mikä parantaa niiden virkistyskäyttömahdollisuuksia mökeillä ja uimarannoilla, toteaa vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Vesistöjen säännöstelyllä tasataan vedenkorkeuden luontaista vaihtelua verrattuna luonnontilaisiin vesistöihin. Säännöstellyissä järvissä vedenpintaa ohjataan säännöstelyrakenteilla vesivoiman tarpeisiin sekä tulvavahinkojen vähentämiseksi. Säännöstelyssä huomioidaan myös vesiensuojelu, vesiluonnon ja vesien virkistyskäyttö. Kesäaikaan säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus voi olla huomattavasti korkeammalla verrattuna luonnontilaiseen järveen.

Taulukossa on esiteltynä Pirkanmaan säännösteltyjen (s) ja luonnontilaisten (lt) järvien havaitut vedenkorkeudet meren pinnasta 16.6.2026. Suluissa on esitetty vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1977–2020 keskimääräiseen arvoon kyseisenä päivänä. Arvot on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

Järvi	Vedenkorkeus 16.6.2026 [m]
Näsijärvi, Tampere (s)	95,78 (-0,00)
Pyhäjärvi, Näppilä (s)	77,59 (+0,07)
Vanajavesi, Toijala (s)	79,89 (-0,05)
Kyrösjärvi (s)	83,69 (-0,09)
Kukkia, Pälkäne (lt)	86,77 (-0,20)
Längelmävesi, Kaivanto (lt)	84,3 (-0,31)
Keurusselkä (lt), Mänttä	105,63 (-0,51)
Kitusjärvi, Virrat (lt)	116,36 (-0,28)
Tarjannevesi, Visuvesi (lt)	96,1 (-0,64)
Toisvesi (lt)	98,34 (-0,21)

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Vesitilanne (vesi.fi)
Vesi.fi-karttapalvelu
Vesistömallijärjestelmä (ymparisto.fi)
Vesistöjen vedenkorkeus (ymparisto.fi)
Vesistöjen pintaveden lämpötila (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

vesitalousasiantuntija
Nina Parviola
nina.parviola@elinvoimakeskus.fi
puh. 0295 036 339

vesitalousasiantuntija 
Jukka Sainio
jukka.sainio@elinvoimakeskus.fi
puh. 0295 025 064