Ilmastokriisin uhreja muistetaan 15. heinäkuuta

”Ajatuksemme ovat kaikkien niiden perheiden ja yhteisöjen luona, jotka ovat kärsineet äärimmäisistä helleaalloista, metsäpaloista, tulvista, kuivuudesta ja muista ilmastonmuutoksen aiheuttamista katastrofeista. Heidän menetyksensä muistuttavat, että jaamme yhden planeetan ja yhteisen tulevaisuuden”, ilmastosopimuslähettiläs, professori ja tutkimusjohtaja Taina Tukiainen sanoo.

Vahva tutkimusnäyttö osoittaa ilmastonmuutoksen lisäävän äärisäiden ja luonnonkatastrofien määrää sekä voimistavan niiden vaikutuksia: Maapallon keskilämpötila nousee, ja sääilmiöistä tulee entistä arvaamattomampia. Suomen ilmastolähettiläät haluavat omalla vapaaehtoistyöllään ja verkostoissaan lisätä tietoisuutta konkreettisista toimista, joilla jokainen voi osaltaan ehkäistä ilmastokatastrofeja ja varautua niiden vaikutuksiin.  

Ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja

Tukiainen muistuttaa, että vaikka Suomi on toistaiseksi välttynyt Euroopassa jo koetuilta tuhoisilta ilmastokatastrofeilta, ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja. Suomikaan ei ole suojassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta.

”Eurooppalaisina osoitamme myötätuntomme kaikille, joita ilmastokriisi on koskettanut. Vahvistamme sitoutumistamme ilmastotoimiin sekä yhteiseen vastuuseemme suojella ihmisiä ja luontoa.”

Ilmastosopimuksen lähettiläs, EU:n alueiden komitean EPP-ryhmän puheenjohtaja Sari Rautio näkee ilmastonmuutoksen torjumisen tai hidastamisen elinehtona niin ihmisille kuin eläimille.

”Nopeasti kiihtyvä muutos ja kuumenevat kesät tappavat ja tulevat paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti kalliiksi”, hän huomauttaa.

Kuluvana kesänä eurooppalaisen äärikuumuuden on laskettu tuottaneen jo ainakin 3500 lämpökuormasta aiheutunutta ylimääräistä kuolemaa.  Euroopan pitkittyneisiin helleaaltoihin liittyvä ylikuolleisuus on arvioitavissa vasta myöhemmin.

Varautumisen kustannukset pieniä verrattuina ilmastokriisin vaikutuksiin

Kasvaviin ilmastoriskeihin on varauduttava entistä paremmin, mikä edellyttää investointeja. 

”Varautumisen ja innovoinnin kustannukset ovat pieniä verrattuna siihen inhimilliseen ja taloudelliseen hintaan, jonka toimettomuus meiltä perii”,  muistuttaa ilmastolähettiläs, kiertotalouden ja energiasiirtymän innovaatioarkkitehti Pekka Niskasaari. 

Hän nostaa esiin yritystoiminnan mahdollisuudet turvata tulevaisuutta niin yksilöiden arjessa kuin koko yhteiskunnan mitassa, kunhan poliittinen ohjaus ja alueellinen koordinaatio toimivat yritysten rinnalla. 

”Yritykset ja innovaatiot ovat ilmastotyön keskeisiä turvaajia ja vauhdittajia. Kun yritys investoi ilmastonkestävyyteen, se ei ainoastaan pienennä omia riskejään, vaan rakentaa turvaa kokonaisille yhteisöille”, hän sanoo.

Päätösten muututtava teoiksi kaupungeissa ja alueilla

Ilmastosopimuksen lähettiläät Suomessa vaativat konkreettisia toimia ilmastotyöhön niin paikallisesti, kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti. 

”Ilmastotavoitteet saavutetaan vasta, kun eurooppalaiset päätökset muuttuvat näkyviksi teoiksi kaupungeissa ja alueilla”, ilmastosopimuslähettiläs ja EU:n alueiden komitean Green Deal Going Local -työryhmän puheenjohtaja Markku Markkula sanoo.

Hän on alueiden komitean täysistunnossa esittänyt aihepiiristä vastaavalle komissaari Teresa Riberalle Euroopan komission ja alueiden komitean yhteistä toimenpideohjelmaa. Näin kaupungit, alueet, kansalaiset ja yritykset saataisiin tarttumaan vaikuttaviin ilmastotoimiin kaikkialla Euroopassa ja toteuttamaan välttämättömän systeemisen muutoksen.

Elossa olevien tehtävä estää tulevat ilmastouhrit

Taina Tukiaisen mielestä Suomen puhtaiden metsien, järvien ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen on yksi konkreettinen tapa kantaa vastuuta myös Euroopan yhteisestä luonnonperinnöstä. Hän tarkentaa, ettei ilmastonkestävyys tarkoita vain omien yhteisöjemme suojelemista.

”Se tarkoittaa myös solidaarisuutta niiden kanssa, jotka ovat jo joutuneet maksamaan ilmastokriisin raskaimman hinnan. EU:n ilmastosopimuslähettiläinä uskomme, että juuri solidaarisuuden tulee ohjata sekä sanojamme että tekojamme.”

Ilmastosopimuslähettiläs ja Ilmastotieto ry:n perustaja ja puheenjohtaja Pekka Reinikainen lisää, että ilmastouhrien päivänä tulee henkensä jo menettäneiden ihmisten ohella huomioida ilmastokriisin tulevat uhrit:

"Tulevien kuolemien estäminen on osaltaan meidän, ilmastonmuutoksen keskellä elossa olevien tehtävä, oikeus ja velvollisuus." 

Ajatus maailmanlaajuisen ilmastokriisin uhreille omistetusta vuotuisesta muistopäivästä sai alkunsa laajasta nuorisoaktivismista, joka nousi Belgian ja Saksan heinäkuun 2021  tuhoisien tulvien jälkeen.  Aloite sai nopeasti vahvan tuen Euroopan komission ja parlamentin päättäjiltä.  Euroopan parlamentti päätti siitä virallisesti kesäkuussa 2023.