Kysely: Joka kolmas työssäkäyvä ei palaudu kunnolla vuosilomalla – palautuminen huonointa 25–44-vuotiailla

Vuosiloma ei riitä palautumiseen läheskään kaikilla suomalaisilla: lähes joka kolmas työssäkäyvä (32 %) kokee, ettei loma riitä palautumiseen. 25–44-vuotiaista useampi kuin neljä kymmenestä (noin 42 %) ei saa ladattua akkujaan kunnolla vuosilomalla. Vanhempien työntekijöiden tilanne on aivan toinen. 55–64-vuotiaista heikosti palautuu vain noin joka viides (19 %).

Tulokset perustuvat SD Worxin teettämään sähköiseen kyselyyn, johon vastasi toukokuussa 1000 Suomessa asuvaa yli 18-vuotiasta henkilöä. Noin 44 prosenttia vastaajista ei ole työelämässä tai ei ottanut kantaa palautumista koskeviin kysymyksiin. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä.

Merkittävä osa nuorista ei pääse lomalla irti työajatuksista

Nuorimmat aikuiset pääsevät heikosti irti työajatuksista loman aikana. 18–24-vuotiaista useampi kuin kaksi kolmesta (69 %) kokee vaikeaksi irrottautua työajatuksista. Vain reilut kaksi viidestä heistä (42 %) pystyy irrottautumaan työstä täysin.

"Yleinen oletus on, että nuoret palautuvat parhaiten ja että työ olisi kuormittavinta uran loppupuolella. Tämä tutkimus kertoo muuta, mikä on hälyttävää", sanoo Mikko Uotila, SD Worxin Suomen ja Viron toimitusjohtaja.

"25–44-vuotiaiden pitäisi olla työuransa tuottavimmassa vaiheessa, mutta juuri he kärsivät pahimmasta palautumisvajeesta. Yksi vuosiloma ei korjaa tilannetta, jos työn ja vapaa-ajan tasapaino on rikki. Kyvyttömyys palautua näkyy virheinä, sairauspoissaoloina ja vaihtuvuutena. Näiden ikäluokkien kohdalla hintalappu on korkea."

Kesäloma ei kuittaa naisten ja fyysistä työtä tekevien taakkaa

Palautumisessa on eroja sukupuolten välillä. Naisista runsas kolmannes (36 %) kokee, että vuosiloma riittää palautumiseen vain osittain tai ei ollenkaan, kun miehillä vastaava luku on noin 26 prosenttia.

Myös työn laatu vaikuttaa. Suorittavaa työtä tekevistä runsas kolmannes (noin 35 %) kertoo palautuvansa vuosilomalla heikosti, kun taas ylemmistä toimihenkilöistä samalla tavalla kokee reilu neljäsosa (noin 26 %).

"Tutkimus paljastaa rakenteellisen epätasa-arvon: edes usean viikon kesäloma ei riitä kuittaamaan sitä kuormaa, jota naiset ja suorittavan työn tekijät kantavat. Kun ihminen käy jatkuvasti ylikierroksilla jokapäiväisessä arjessa, loma on vain laastari avohaavan päällä", Uotila toteaa.

"Työnantajien pitäisi kiinnittää huomiota näihin rakenteellisiin ongelmiin. Palautuminen on ratkaistava työpaikoilla, eikä pelkästään laiturinnokassa."

Vain harva esihenkilö kannustaa pitämään lomaa

SD Worxin 16 Euroopan maassa toteutettu kansainvälinen tutkimus paljastaa toisenlaisia epäkohtia suomalaisten lomailusta. Ainoastaan noin puolet (51 %) suomalaisista kokee, että esihenkilö kannustaa lomien pitämiseen säännöllisesti. Vain noin kuusi kymmenestä (58 %) kokee voivansa pitää vapaata ilman että siitä syntyy painetta itselle tai kollegoille.

Kansainväliseen kyselyyn vastanneet suomalaiset saavat keskimäärin 26,6 palkallista lomapäivää vuodessa. Tutkimuksen mukaan suomalaisten mielestä ihannemäärä olisi 36,7 päivää eli noin kymmenen päivää enemmän kuin nykyinen lomakertymä.

SD Worx kartoitti suomalaisten kokemusta palautumisesta vuosilomalla valtakunnallisella kyselytutkimuksella toukokuussa 2026. Tutkimusyhtiö Bilendin toteuttamaan sähköiseen kyselyyn vastasi 1 000 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka ovat yli 18-vuotiaita. Otos edustaa suomalaista aikuisväestöä. Noin 44 prosenttia vastaajista ei ottanut kantaa palautumista koskeviin kysymyksiin joko siksi, ettei ole työelämässä tai ei halunnut vastata. Palautumista koskevat tulokset on laskettu vastaajista, jotka ottivat kantaa aihetta koskevaan kysymykseen.

Eurooppalaisten ajatuksia lomailusta kartoitti SD Worxin tutkimusinstituutti 27.1.–15.2.2026 kaikkiaan 16 maassa. Tutkimusta varten haastateltiin 16 500 työntekijää. Tulokset edustavat kattavasti kunkin maan työmarkkinoita.