Selvitys: Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua – muutos näkyy jo kuntien arjessa
10.8.2026 01:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua tulojensa perusteella. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan muutos on seurausta viime vuosien asiakasmaksulain muutoksista ja tulorajojen korotuksista. Samaan aikaan kuntien omat asiakasmaksukäytännöt ovat pysyneet lähes ennallaan.
Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin suuria. Etelä-Savossa asiakasmaksua ei peritty tulojen perusteella 67,3 prosentilta asiakkaista, kun Uudellamaalla vastaava osuus oli 47,4 prosenttia.

Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista ei enää maksa asiakasmaksua tulojensa perusteella. Kuntaliiton tuoreen selvityksen mukaan muutos on seurausta viime vuosien asiakasmaksulain muutoksista ja tulorajojen korotuksista. Samaan aikaan kuntien omat asiakasmaksukäytännöt ovat pysyneet lähes ennallaan.
Opetushallituksen Vipunen-tietopalvelun mukaan vuonna 2025 tulojen perusteella asiakasmaksua ei peritty 54 prosentilta varhaiskasvatuksen asiakkaista. Vuonna 2022 vastaava osuus oli noin 39 prosenttia.
Maakuntien välillä erot ovat kuitenkin suuria. Etelä-Savossa asiakasmaksua ei peritty tulojen perusteella 67,3 prosentilta asiakkaista, kun Uudellamaalla vastaava osuus oli 47,4 prosenttia.
– Yli puolet varhaiskasvatuksen asiakkaista saa palvelun jo ilman asiakasmaksua tulojensa perusteella. Se kertoo siitä, kuinka merkittävästi asiakasmaksulain muutokset ja tulorajojen korotukset ovat muuttaneet varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen kokonaisuutta viime vuosina. Samalla kuntien omissa asiakasmaksukäytännöissä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna, sanoo Kuntaliiton varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.
Kyselyn mukaan kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta tarjotaan edelleen lähes yhtä monessa kunnassa kuin vuonna 2024. Maksuttomuus on edelleen yleisintä pienissä kunnissa, vaikka asiaa pohditaan myös useissa muissa kunnissa. Suurissa kaupungeissa tilanne on erilainen. Varhaiskasvatukseen osallistuu paljon lapsia ja palvelujen järjestämiseen kohdistuu merkittäviä taloudellisia paineita, mikä näkyy myös asiakasmaksujen kokonaisuudessa.
Maksuttomuus näkyy myös palvelun käytössä
Kuntien kokemusten mukaan asiakasmaksujen muutokset näkyvät myös siinä, miten varhaiskasvatuspalveluja käytetään. Perheet varaavat aiempaa useammin kokoaikaisen varhaiskasvatuspaikan, eikä poissaoloista tai palvelun tarkemmasta päivittäisestä käytöstä ilmoiteta yhtä säännöllisesti kuin aiemmin. Samalla myös alle 3-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on kasvanut.
– Kun asiakasmaksu ei enää ohjaa palvelun käyttöä samalla tavalla kuin aiemmin, myös kuntien toimintaympäristö muuttuu. Päiväkotien henkilöstö mitoitetaan lasten ennakoidun läsnäolon perusteella, joten palvelun käytön ennakoitavuus on kunnille entistä tärkeämpää. Samalla on syytä arvioida, millaisia vaikutuksia tulorajojen korotuksilla on ollut perheiden palvelun käyttöön, Lahtinen sanoo.
Muutokset näkyvät myös yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnat ovat joutuneet arvioimaan esimerkiksi palvelusetelien arvoa ja yksityisen hoidon tuen kuntalisiä, jotta perheiden omavastuut pysyisivät kohtuullisina.
Asiakasmaksutuotot laskeneet odotettua maltillisemmin
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksutuotot ovat edelleen pienentyneet, mutta vuoden 2026 talousarvioiden perusteella kehitys on tasaantumassa. Koko maan tasolla kuntien arvioimat asiakasmaksutuotot pysyvät lähes vuoden 2025 tasolla. Ainoastaan yli 100 000 asukkaan kunnissa maksutuottojen arvioidaan kasvavan, kun muissa kuntakokoluokissa niiden ennakoidaan edelleen hieman vähenevän.
Varhaiskasvatuksen järjestämiskustannuksetkasvoivat voimakkaasti erityisesti vuosina 2022–2023. Viime vuosina kustannusten nousu on ollut maltillisempaa. Varhaiskasvatus muodostaa kuitenkin lähes viidenneksen kuntien käyttötalousmenoista, joten palvelujen kehittämisessä on huomioitava myös kuntatalouden realiteetit. Tästä näkökulmasta asiakasmaksutuotot ovat kunnille edelleen merkittävä tulonlähde.
– Asiakasmaksutuotot ovat edelleen laskeneet, mutta kehitys on ollut odotettua maltillisempaa. Kunnat ovat jo pitkälti sopeutuneet aiempien lakimuutosten vaikutuksiin, mutta samalla on tärkeää arvioida, miten nykyinen maksujärjestelmä tukee sekä perheiden tarpeita että palvelujen tarkoituksenmukaista järjestämistä, Lahtinen toteaa.
Keskustelu kannattaa siirtää osallistumisasteesta lasten arkeen
Kuntaliiton mukaan varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen muutokset herättävät myös laajemman kysymyksen siitä, miten varhaiskasvatuksen käyttöä ja vaikuttavuutta pitäisi arvioida tulevaisuudessa. Kun yhä useampi perhe saa palvelun ilman asiakasmaksua, kuntien mahdollisuudet ohjata palvelun käyttöä maksuperiaatteilla ovat vähentyneet.
Palvelun järjestäminen muuttuu aiempaa haastavammaksi, jos varhaiskasvatuspaikka varataan kokoaikaisesti, mutta lasten todellisesta läsnäolosta tai poissaoloista ei ilmoiteta etukäteen. Säännöllinen osallistuminen on kuitenkin tärkeää sekä palvelun suunnittelun että varhaiskasvatuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta.
Kyselyn mukaan 34 kuntaa tarjoaa jo kokonaan maksutonta varhaiskasvatusta, eikä määrä ole muuttunut edellisestä selvityksestä. Jos maksuttomuutta halutaan tulevaisuudessa laajentaa, on samalla arvioitava, mikä malli palvelisi parhaiten lapsia, perheitä ja kuntia. Esimerkiksi Ruotsissa kaikille yli 3-vuotiaille tarjotaan maksutta 15 tuntia varhaiskasvatusta viikossa, minkä ylittävältä osalta peritään asiakasmaksu.
– Suomalainen varhaiskasvatus on kansainvälisestikin arvostettu palvelu. Nyt on oikea aika arvioida, miten maksujärjestelmä tukee sen tärkeintä tavoitetta: sitä, että mahdollisimman moni lapsi osallistuu säännöllisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja saa siitä parhaat mahdolliset eväät kasvuun ja oppimiseen. Samalla meidän on yhdessä pohdittava, miten kannustamme perheitä säännölliseen osallistumiseen, miten palvelun käyttöä voidaan ennakoida nykyistä paremmin ja millainen maksujärjestelmä tukee parhaiten sekä perheitä että kuntia tulevaisuudessa, Lahtinen sanoo.
Tietoa selvityksestä
Kuntaliitto toteutti varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja koskevan kyselyn huhti–toukokuussa 2026. Kysely lähetettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin, ja siihen vastasivat varhaiskasvatuksesta vastaavat johtavat viranhaltijat.
Kyselyyn vastasi 219 kuntaa, mikä vastaa 75 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Selvityksessä kartoitettiin kuntien asiakasmaksuperiaatteita, maksuhyvityksiä, asiakasmaksutuottoja sekä asiakasmaksulain vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen.
Lisätietoja ja haastattelut
Jarkko Lahtinen
kehittämispäälllikkö, varhaiskasvatus
Kuntaliitto
puh. +358 50 361 4526
jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiLiitteet
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kommunikationsenkät: Kommunerna är tvungna att fylla det nyhetstomrum som de lokala medierna lämnar efter sig19.11.2026 14:50:00 EET | Pressmeddelande
Sammanlagt 73 procent av de kommuner och städer som svarade på Kommunförbundets kommunikationsenkät bedömer att förändringarna inom de lokala och regionala medierna har påverkat den egna kommunens kommunikation. När de lokala och regionala medierna förändras ökar trycket på utöka kommunernas egen kommunikation. De som besvarade enkäten uppger att förändringarna framför allt leder till att kommunens egen kommunikation i sociala medier och på webben ökar samt att det finns ett behov av att producera mer eget innehåll.
Kuntien viestinnän kysely: Kunnat joutuvat paikkaamaan paikallisen median uutistyhjiötä19.11.2026 14:50:00 EET | Tiedote
Kaikkiaan 73 prosenttia Kuntaliiton viestintäkyselyyn vastanneista kunnista ja kaupungeista arvioi, että paikallisen ja maakunnallisen median murros on vaikuttanut oman kunnan viestintään. Muutokset paikallisessa ja alueellisessa mediassa kasaavat paineita kuntien oman viestinnän lisäämiseen: kyselyyn vastanneiden mukaan paikallis- ja maakuntamedian murros merkitsee etenkin kunnan oman some- ja verkkoviestinnän kasvua sekä tarvetta tuottaa enemmän omia sisältöjä.
Kommunalskattesatsen stiger för 365 000 finländare: Datacentren och den gröna omställningen gynnar få kommuner18.11.2026 11:20:18 EET | Pressmeddelande
Kommunerna har fattat beslut om sina inkomst- och fastighetsskattesatser för 2027. Inkomstskattesatsen höjs i 29 kommuner och sänks i 11. I de kommuner som höjer inkomstskattesatsen bor sammanlagt 365 053 finländare. I 268 kommuner är inkomstskattesatsen oförändrad.
Kunnallisveroprosentti nousee 365 000 suomalaisella: Datakeskus- ja vihreän siirtymän hankkeet hyödyttävät vielä harvoja kuntia18.11.2026 10:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan vuodelle 2027. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu 365 053 suomalaista. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 268 kunnassa.
Kuntaliitto: Peruskoulun ongelmat eivät ratkea uusilla kokeilla ja rekistereillä6.11.2026 14:20:41 EET | Tiedote
Eduskunta hyväksyi perjantaina tarkastusvaliokunnan esittämät lausumat perusopetuksen oppimistulosten ja arvioinnin kehittämisestä. Kuntaliitto haastaa pohtimaan, mihin peruskoulun kehittämisen voimavarat pitäisi nyt ensisijaisesti suunnata. Uusien koe- ja rekisterijärjestelmien valmisteluun vai jo käynnissä olevien uudistusten onnistumiseen?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme