Yrityksen kokoon sidottu työnantajamaksu jarrutti kasvua – sen poistaminen maksoi itsensä takaisin
13.8.2026 07:00:00 EEST | Työn ja talouden tutkimus LABORE | Tiedote
Suomessa vuoteen 2010 asti käytössä ollut työnantajan sosiaaliturvamaksun porrastus hillitsi yritysten kasvua selvästi myös kaukana varsinaisesta verokynnyksestä, osoittaa Laboren, Tampereen yliopiston, UC Santa Barbaran ja Glasgow’n yliopiston tutkijoiden uusi tutkimus. Porrastuksen poistamisen jälkeen sen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat noin 10 prosenttia. Yritysten kasvun synnyttämät lisäverotulot olivat tutkijoiden arvion mukaan noin 2,3-kertaiset verrattuna uudistuksen välittömään verotulomenetykseen.
Suomessa yritysten työnantajan sosiaaliturvamaksu nousi aiemmin noin 2,5 prosenttiyksikköä, kun yrityksen verotuksessa tehtävät pääomapoistot ylittivät noin 50 500 euroa vuodessa.
Vastaavanlaisia yrityksen kokoon tai toiminnan laajuuteen sidottuja vero- ja sääntelykynnyksiä käytetään eri puolilla maailmaa. Niiden vaikutuksia on kuitenkin usein tutkittu lähinnä aivan kynnysarvon ympäristössä.
Labore-tutkija Sami Jysmän, Youssef Benzartin (University of California, Santa Barbara) ja Jarkko Harjun(University of Glasgow) tutkimus osoittaa, että tällaisen kynnyksen vaikutukset voivat ulottua paljon laajemmalle.
Porrastuksen voimassa ollessa yritysten määrä kynnyksen yläpuolella oli noin 18 prosenttia pienempi kuin tutkijoiden arvion mukaan olisi ollut ilman järjestelmää. Vaikutukset ulottuivat yrityksiin, joiden koko oli moninkertainen varsinaiseen kynnysarvoon nähden.
Tulokset viittaavat siihen, että sääntelyportaat voivat muodostaa yrityksille kasvun esteen, jolloin osa yrityksistä jää merkittävästi pienemmiksi kuin ne muutoin olisivat.
Portaan poistaminen kasvatti työllisyyttä, pääomakantaa ja arvonlisäystä
Työnantajamaksun porrastus poistettiin vuoden 2010 alussa. Tutkijat hyödynsivät uudistusta luonnollisena koeasetelmana ja tarkastelivat yritysten kehitystä ennen muutosta ja sen jälkeen.
Tutkimus perustuu kattaviin hallinnollisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 1996–2016. Aineisto yhdistää yritysten verotiedot, tilinpäätöstiedot, työntekijätason palkkatiedot sekä tiedot yritysten omistuksesta.
Porrastuksen kohteena olleiden yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat uudistuksen jälkeen noin 10 prosenttia.
Tulokset osoittavat, että yrityksen kokoon sidotulla äkillisellä veromuutoksella voi olla huomattavia reaalitaloudellisia vaikutuksia yritysten kasvuun, investointeihin ja työllisyyteen.
Uusi menetelmä paljasti vaikutukset, joita tavanomainen vertailu ei tavoittanut
Tutkimuksen keskeinen metodologinen havainto liittyy siihen, miten yritysten käyttäytymistä verokynnyksen ympärillä voidaan arvioida.
Tutkijat kehittivät teoreettisen mallin, joka kuvaa, miten verokynnys vaikuttaa yritysten koko jakaumaan eikä vain aivan kynnysarvon lähellä toimiviin yrityksiin. Lisäksi he kehittivät uuden tilastollisen menetelmän, joka ottaa huomioon yritysten liikkumisen verokynnyksen eri puolille.
Tavanomainen difference-in-differences-menetelmä voi tässä asetelmassa antaa vaikutuksista harhaisen ja lähes olemattoman arvion, koska yritysten kasvu muuttaa samalla sitä, mitkä yritykset kuuluvat verokynnyksen ylä- ja alapuolisiin ryhmiin.
Uusi menetelmä mahdollistaa tällaisten politiikkakynnysten vaikutusten arvioinnin tilanteissa, joissa yritykset itse muuttavat asemaansa suhteessa arvioinnissa käytettyyn rajaan.
Kasvun tuottamat verotulot ylittivät välittömän verotulomenetyksen
Työnantajamaksun porrastuksen poistaminen pienensi välittömästi niiltä yrityksiltä kerättävää työnantajamaksua, joita korkeampi maksu oli koskenut.
Samalla yritysten kasvu kuitenkin lisäsi muun muassa työstä ja yritystoiminnasta kertyviä verotuloja.
Tutkijoiden laskelman mukaan yritysten käyttäytymisreaktioiden synnyttämä verotulojen kasvu oli noin 2,3-kertainen verrattuna uudistuksen mekaaniseen verotulomenetykseen.
”Tutkimuksemme osoittaa, että yksittäinen yrityksen kokoon sidottu verokynnys voi hidastaa yritysten kasvua paljon laajemmin kuin vain aivan kynnysarvon tuntumassa. Kun porras poistettiin, yritysten työllisyys, pääomakanta ja arvonlisäys kasvoivat. Samalla kasvun synnyttämät verotulot ylittivät selvästi veromuutoksen välittömän verotulomenetyksen”, Laboren Sami Jysmä tiivistää.
Tutkimus julkaistaan nyt sekä FIT Working Paperina että rinnakkaisjulkaisuna Laboren Työpaperit-sarjassa.
Linkki julkaisuun ja sen tiivistelmään.
Taustatiedot
Tutkimus:
Sääntelykynnykset yritysten kasvun esteenä: teoriaa ja näyttöä työnantajamaksujen porrastuksesta (engl. PolicyThresholds as Growth Barriers: Theory and Evidence from a Payroll Tax Notch)
Tekijät:
Sami Jysmä, erikoistutkija, Labore ja Tampereen yliopisto
Youssef Benzarti, apulaisprofessori, University of California, Santa Barbara
Jarkko Harju, professori, University of Glasgow
Aineisto:
Kattavat hallinnolliset rekisteriaineistot Suomessa toimivista yrityksistä vuosilta 1996–2016. Aineisto sisältää yritysten verotiedot, tilinpäätöstiedot, työntekijätason palkkatiedot sekä omistajatiedot.
Rahoitus:
Suomen Akatemia (apuraha nro 346252) ja Palkansaajasäätiö (Tutkijapolku)
Julkaisu:
Tutkimus on julkaistu myös työpaperiversioina seuraavissa kansainvälisissä julkaisuissa:
NBER Working Paper: https://www.nber.org/papers/w35484
CEPR Discussion Paper: https://cepr.org/publications/dp21779
CESifo Working Paper: https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=7097830
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami JysmäerikoistutkijaJulkinen talous
Puh:+35840 940 2841sami.jysma@labore.fiLiitteet
Linkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Kansalliset kokeet voivat parantaa oppimistuloksia ja mahdollisuuksien tasa-arvoa12.8.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansainvälinen tutkimusnäyttö ei tue yksiselitteistä käsitystä siitä, että kansalliset kokeet olisivat oppilaille haitallisia. Vahvimpaan tutkimusnäyttöön perustuvat tutkimukset osoittavat, että kansallisilla kokeilla voi olla myönteisiä vaikutuksia oppimistuloksiin. Tutkimusnäyttöä kokeiden kielteisistä vaikutuksista oppilaiden hyvinvointiin on yllättävän vähän.
Vastuunoton puute rapauttaa suomalaisen yhteiskunnan luottamusta10.8.2026 10:50:59 EEST | Blogi
Suomea pidetään luottamuksen yhteiskuntana. Luottamus ei kuitenkaan synny itsestään. Se rakentuu siitä, että kansalaiset voivat uskoa poliittisten päätösten perustuvan rehelliseen valmisteluun, avoimeen tiedon käyttöön ja selkeään vastuunjakoon.
Helleaallot, pandemiat ja hintashokit paljastavat sosiaaliturvan aukot1.7.2026 08:20:30 EEST | Tiedote
Sään ääri-ilmiöt, pandemiat, inflaatio ja velkakriisit näyttävät erilaisilta kriiseiltä, mutta kotitalouksien arjessa ne voivat johtaa samaan lopputulokseen: työnteko vaikeutuu, ruoan ja energian hinta nousee ja toimeentulo joutuu äkillisesti koetukselle. Vastapainon tuoreessa Globaali sosiaalipolitiikka -teoksessa julkaistu luku "Talousshokit ja -kriisit hyvinvoinnin haasteena" tarkastelee, miten matalan ja keskitulotason maat ovat vastanneet talousshokkeihin sosiaali- ja talouspolitiikan keinoin. Laboren johtava tutkija Milla Nyyssölän yhdessä tutkijaryhmän kanssa kirjoittamassa luvussa korostetaan, että kriisinkestävyys rakennetaan ennen kriisiä: toimivat tukiohjelmat, maksujärjestelmät, veropohja ja julkiset instituutiot ratkaisevat, kuinka nopeasti toimeentuloa suojaava tuki saavuttaa tarpeessa olevat.
Tutkimus: Alustatyöntekijät eivät ole yhtenäinen ryhmä Suomessa30.6.2026 11:28:18 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus tuo kansallisesti edustavan kysely- ja rekisteriaineiston avulla tutkimustietoa siitä, ketkä tekevät alustatyötä Suomessa ja miten alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön. Tulosten mukaan alustatyön tekeminen on voimakkaasti yhteydessä ulkomaalaistaustaan, mutta paikan päällä ja verkossa tehtävän alustatyön tekijäprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Paikan päällä tehtävä alustatyö liittyy erityisesti ulkomaalaistaustaan ja kaupunkiasumiseen, kun taas verkossa tehtävä alustatyö on yhteydessä sekä korkeampaan koulutustasoon että matalampaan tulotasoon. Tutkimus osoittaa myös, että alustatyö kytkeytyy muuhun ansiotyöhön eri tavoin kuin perinteinen usean työn tekeminen.
Tarveperusteinen rahoitus ja arvioinnin haasteet23.6.2026 07:00:00 EEST | Blogi
Tarveperusteisen rahoituksen tavoitteista vallitsee Suomessa laaja yksimielisyys, mutta järjestelmän vaikuttavuuden arviointi on vaikeaa ilman tarkkaa tietoa rahojen lopullisesta kohdentumisesta. Jos emme tiedä, kuinka paljon rahoitusta yksittäiset koulut saavat ja mihin sitä käytetään, emme myöskään voi luotettavasti arvioida, kaventaako rahoitus koulutuksellisia eroja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme