Kestävä talous on aikamme vaikeimpia lapsipoliittisia kysymyksiä

Lapsiasiavaltuutettu julkaisee 4.11. teoksen Talous ja lapsen oikeudet. Laaja artikkelikokoelma herättää pohtimaan sitä, että kestävä talous on keskeinen lapsen oikeuksien toteutumisen ehto ja samalla yksi aikamme vaikeimmista lapsipoliittisista kysymyksistä. Keskeinen ja kiireellinen kysymys on, miten taloudellisen kasvun, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välinen tasapaino voidaan rakentaa lapsen oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Teoksen artikkeleissa tarkastellaan lapsia taloudellisina toimijoina, taloudellista eriarvoisuutta lasten elämässä, lasten suojelua ja sääntelyä taloudellisessa ympäristössä sekä lapsuuden kustannuksia ja julkista taloutta. Teoksessa nousee esille huoli taloudellisesta eriarvoisuudesta. Osa lapsista säästää, sijoittaa ja osallistuu aktiivisesti taloudelliseen toimintaan, kun taas osa kamppailee perustarpeidensa täyttämiseksi.

Teoksessa tarkastellaan myös lasten ja nuorten omia näkemyksiä rahan merkityksestä, eriarvoisuudesta ja köyhyydestä. Taloudelliset erot näkyvät esimerkiksi lasten mahdollisuuksissa harrastaa, osallistua yhteiskunnan toimintaan ja rakentaa tulevaisuuttaan. Teoksessa tarkasteltujen tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa lasten hyvinvointiin ja terveyteen sekä tässä hetkessä että tulevaisuudessa.

Talous mielletään usein aikuisten asiaksi, mutta todellisuudessa talous näkyy lasten elämässä päivittäin. Perheiden toimeentulo, sosiaaliturva, koulutus, terveyspalvelut, asuminen, harrastukset ja digitaalinen ympäristö määrittävät lasten mahdollisuuksia osallistua, kasvaa ja voida hyvin.

Lapsuuteen kohdistuvat talouspoliittiset valinnat määrittävät yksilön elämänkulun, hyvinvoinnin ja osallisuuden pitkälle tulevaisuuteen

Lapsen oikeuksien toteutuminen edellyttää talouspolitiikkaa, joka huomioi sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvinvoinnin. Taloudelliset resurssit ovat kuitenkin rajalliset, ja talouspoliittisessa päätöksenteossa eri ihmisryh­mien tarpeita joudutaan jatkuvasti punnitsemaan toisiaan vasten. Tässä mielessä lapsen oikeudet haastavat talouspolitiikkaa: niiden toteutuminen edellyttää lapsivaikutusten arviointia ja lasten aseman tekemistä näkyväksi myös taloudellisissa ratkaisuissa.

Teoksessa korostetaan, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa arvioimaan talouspoliittisia ratkaisuja lasten oikeuksien näkökulmasta. Käytännössä lapsen oikeuksien painoarvo näkyy siinä, miten valtion, hyvinvointialuei­den ja kuntien talousarvioissa kohdennetaan resursseja ja millaisia taloudellisia prioriteetteja poliittisessa päätöksenteossa asetetaan. Julkisen talouden läpinäky­vyys ja lapsibudjetointi ovat keskeisiä lapsen oikeuksien toteutumisen seurannan välineitä.

– Eräs lukiolainen Kurikasta tiivisti rahan merkityksen osuvasti toteamalla, että se on hyvän elämän edellytys. Lapsen oikeuksien kannalta juuri siinä on talouspolitiikan ydin. Päätöksenteossa on arvioitava, turvaavatko taloudelliset ratkaisut lasten mahdollisuudet hyvään elämään, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen kertoo.
– Hyvä lapsipolitiikka on viisasta talouspolitiikkaa: hyvä lapsuus lisää läpi elämän kestävän hyvinvoinnin ja toimintakyvyn todennäköisyyttä.

Lapsen oikeudet eivät toteudu ilman ekologisesti kestävää talousjärjestelmää

Hyvinvointivaltion rakenteet, kuten julkiset palvelut ja sosiaaliturva, nojaavat vahvasti taloudelli­seen kasvuun. Suomessa kasvun moottoreina ovat historiallisesti toimineet teollisuus ja rakentami­nen. Talouskasvun ensisijaisuus tarkoittaa kuitenkin usein sitä, että ekologinen kestävyys jää toissijaiseksi päätöksenteossa. Lyhytnäköinen talouspolitiikka voi kiihdyttää ympäristön tuhoutu­mista ja planetaarista kriisiä, jonka seuraukset kohdistuvat erityisen voimakkaasti lapsiin ja tule­viin sukupolviin.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on tunnistanut ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjunnan keskeisiksi lasten oikeuksia koskeviksi kysymyksiksi, sillä lapsen oikeus elämään, terveyteen ja kehitykseen eivät toteudu ilman ekologisesti kestävää talousjärjes­telmää. Keskeinen ja kiireellinen kysymys onkin, miten taloudellisen kasvun, sosiaalisen hyvinvoinnin ja ekologisen kestävyyden välinen tasapaino voidaan rakentaa lapsen oikeuksia kunnioittavalla tavalla.

– Talouspolitiikan onnistumista pitää arvioida siitä näkökulmasta, millaisen maailman jätämme lapsille. Yhtä lailla talouspolitiikan on turvattava lasten hyvä elämä tässä hetkessä. Lapsen oikeuksien toteutumisen on oltava yksi talouspolitiikan tärkeimmistä mittareista, Pekkarinen toteaa.

Lisätietoja

Terhi Tuukkanen, Annaleena Aira, Merike Helander & Elina Pekkarinen (toim.) (2026). Talous ja lapsen oikeudet. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2026:6. Julkaistaan 4.11.2026. Taittovedoksen voi pyytää tutustuttavaksi embargolla: annaleena.aira@oikeus.fi.

Tervetuloa Talous ja lapsen oikeudet -kirjan julkaisu­tilaisuuteen keskiviikkona 4.11. klo 10.00–11.30 etäyhteydellä.

Ilmoittaudu julkaisutilaisuuteen, niin lähetämme sinulle osallistumislinkin.

Julkaisutilaisuuden ohjelma

*******

Den 4 november publicerar barnombudsmannen verket Ekonomi och barnets rättigheter. Det är en omfattande samling artiklar som väcker tankar om att hållbar ekonomi är ett centralt villkor för att barnets rättigheter ska tillgodoses och samtidigt en av vår tids svåraste barnpolitiska frågor. En central och brådskande fråga är hur balansen mellan ekonomisk tillväxt, social välfärd och ekologisk hållbarhet kan byggas upp på ett sätt som respekterar barnets rättigheter.

I artiklarna i verket granskas barnen som ekonomiska aktörer, den ekonomiska ojämlikheten i barnens liv, skydd av barn och reglering i den ekonomiska miljön samt kostnaderna för barndom och den offentliga ekonomin. I verket framträder en oro för ekonomisk ojämlikhet. En del barn sparar, placerar och deltar aktivt i ekonomisk verksamhet, medan andra kämpar för att uppfylla sina grundläggande behov.

I verket granskas också barns och ungas egna åsikter om pengars betydelse, ojämlikhet och fattigdom. De ekonomiska skillnaderna syns till exempel i barnens möjligheter att utöva hobbyer, delta i samhällets verksamhet och bygga upp sin framtid. Enligt de studier som granskas i verket påverkar fattigdom barnens välfärd och hälsa både nu och i framtiden.

Ekonomin uppfattas ofta som en fråga för vuxna, men i verkligheten syns ekonomin dagligen i barnens liv. Familjernas utkomst, social trygghet, utbildning, hälso- och sjukvårdstjänster, boende, hobbyer och den digitala miljön definierar barnens möjligheter att delta, växa och må bra.

Ekonomisk-politiska val som rör barndomen definierar individens levnadslopp, välfärd och delaktighet långt in i framtiden

Tillgodoseendet av barnets rättigheter förutsätter en ekonomisk politik som beaktar både nuvarande och kommande generationers välfärd. De ekonomiska resurserna är dock begränsade och i det ekonomisk-politiska beslutsfattandet är man ständigt tvungen att väga olika människogruppers behov mot varandra. I detta avseende utmanar barnets rättigheter den ekonomiska politiken: för att de ska tillgodoses krävs en barnkonsekvensanalys och att barnens ställning synliggörs även i de ekonomiska lösningarna.

I verket betonas att FN:s konvention om barnets rättigheter förpliktar till att bedöma ekonomisk-politiska lösningar med tanke på barnens rättigheter. I praktiken syns vikten av barnets rättigheter i hur resurser allokeras i statens, välfärdsområdenas och kommunernas budgetar och vilka ekonomiska prioriteringar som ställs upp i det politiska beslutsfattandet. Transparens inom den offentliga ekonomin och barnbudgetering är centrala verktyg för att följa upp hur barnets rättigheter tillgodoses.

– En gymnasieelev från Kurikka sammanfattade på ett träffande sätt pengars betydelse genom att konstatera att det är en förutsättning för ett gott liv. När det gäller barnets rättigheter är det just det som är kärnan i den ekonomiska politiken. I beslutsfattandet måste man bedöma om de ekonomiska lösningarna tryggar barnens möjligheter till ett gott liv, berättar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.
– En god barnpolitik är en klok ekonomisk politik: en bra barndom ökar sannolikheten för välbefinnande och funktionsförmåga genom hela livet.

Barnets rättigheter tillgodoses inte utan ett ekologiskt hållbart ekonomiskt system

Välfärdsstatens strukturer, såsom offentliga tjänster och social trygghet, stöder sig starkt på ekonomisk tillväxt. I Finland har industrin och byggande fungerat som tillväxtmotorer historiskt sett. Prioriteringen av den ekonomiska tillväxten innebär dock ofta att den ekologiska hållbarheten förblir sekundär i beslutsfattandet. En kortsiktig ekonomisk politik kan påskynda miljöförstöringen och den planetära krisen, vars konsekvenser särskilt drabbar barn och kommande generationer.

FN:s barnrättskommitté har identifierat miljöskyddet och bekämpningen av klimatförändringarna som centrala frågor när det gäller barns rättigheter, eftersom barnets rätt till liv, hälsa och utveckling inte förverkligas utan ett ekologiskt hållbart ekonomiskt system. En central och brådskande fråga är hur balansen mellan ekonomisk tillväxt, social välfärd och ekologisk hållbarhet kan byggas upp på ett sätt som respekterar barnets rättigheter.

– Framgång inom den ekonomiska politiken måste bedömas utifrån hurdan värld vi lämnar efter oss till barnen. Likaså måste den ekonomiska politiken trygga ett gott liv för barnen i detta nu. Tillgodoseendet av barnets rättigheter måste vara en av de viktigaste indikatorerna inom den ekonomiska politiken, konstaterar Pekkarinen.

Mer information

Terhi Tuukkanen, Annaleena Aira, Merike Helander & Elina Pekkarinen (red.) (2026). Talous ja lapsen oikeudet (Ekonomi och barnets rättigheter). Barnombudsmannens byrås publikationer 2026:6. Publiceras den 4 november 2026. Ett ombrutet korrektur (på finska) kan begäras med embargo på annaleena.aira@oikeus.fi.

Välkommen till lanseringen av boken onsdagen den 4 november kl. 10.00–11.30 på distans (på finska).

Anmäl dig till lanseringen, så skickar vi en deltagarlänk till dig.

Program för lanseringen