Jane ja Aatos Erkon säätiö tukee pään ja kaulan alueen syöpien sekä keuhkofibroosin tutkimusta

Akatemiaprofessori Heikki Joensuun ja akatemiatutkija Outi Monnin tutkimushanke tähtää uusien lääkkeiden löytämiseen pään ja kaulan alueen syöpiin. Tutkimuksessa hyödynnetään ainutlaatuista solulinjakokoelmaa, jonka professori Reidar Grenman on perustanut suomalaisista potilasnäytteistä. Tutkijat testaavat yli 200 lääkeaineen tehoa näihin solulinjoihin.

– Lisäksi pystymme hyödyntämään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin pään ja kaulan alueen tuumoripankkia sekä yliopiston lääkeseulontoihin, genomiprofilointiin ja bioinformatiikkaan pystytettyä teknologiaa ja osaamista, Monni kertoo.

Suuontelon, kurkunpään ja nielun syövät ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti nuorilla aikuisilla; niihin sairastuu vuosittain yli 700 henkeä Suomessa. Riskitekijänä erityisesti nuorilla aikuisilla on ihmisen papilloomavirusinfektio (HPV). Pään ja kaulan alueen syövillä on voimakas uusiutumistaipumus, ja hoitomenetelmien kehittymisestä huolimatta kuolleisuus niihin on varsin suuri. Vaikka syöpä paranisikin, se jättää usein jälkeensä elämänlaatua heikentäviä pysyviä vaurioita.

– Uusien lääkkeiden tarve on todella suuri. Näiden syöpien perimästä tunnetaan useita yleisesti esiintyviä mutaatioita, mutta ainoat täsmälääkkeet tällä hetkellä ovat niin sanotut EGFR-estäjät, jotka nekin toimivat vain joidenkin syöpätyyppien kohdalla, Joensuu toteaa.  Aiheesta enemmän

Lisätietoja:
Akatemiatutkija Outi Monni, 09 191 25431, outi.monni (at) helsinki.fi
Akatemiaprofessori Heikki Joensuu, 09 471 73200, heikki.joensuu (at) hus.fi

Tähtäimessä tehokas hoito keuhkofibroosiin ja mesotelioomaan

Dosentti Katri Koli ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, dosentti Marjukka Myllärniemi saivat Jane ja Aatos Erkon säätiöltä 440 000 euroa keuhkofibroosia ja mesotelioomaa koskevaan tutkimukseensa. Molemmat ovat vaikeita keuhkosairauksia, joihin ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa.

Koli ja Myllärniemi löysivät joitakin vuosia sitten solutason mekanismin, joka myötävaikuttaa keuhkofibroosin kehittymiseen, ja he havaitsivat saman mekanismin olevan syynä myös siihen, että solunsalpaajat tehoavat niin huonosti asbestin aiheuttamaan keuhkopussinsyöpään, mesotelioomaan.

– Säätiön myöntämän rahoituksen avulla pystymme jatkamaan tutkimushankettamme, jonka puitteissa olemme jo tähän mennessä löytäneet yhden keuhkofibroosia estävän lääke-ehdokkaan, Koli ja Myllärniemi kertovat.  Aiheesta enemmän

Lisätietoja:
Dosentti Katri Koli, 09 191 25035, katri.koli (at) helsinki.fi
Dosentti Marjukka Myllärniemi, 040 733 0896, marjukka.myllarniemi (at) helsinki.fi

***************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, tiedottaja, Helsingin yliopisto
050 406 2043, paivi.m.lehtinen@helsinki.fi