Akava ry

Akava selvitti: Syrjäytyminen, eriarvoistuminen ja koulutusleikkaukset ovat akavalaisten mielestä sivistysyhteiskunnan pahimmat uhat

Jaa

Akavalaisten mielestä suomalaisen sivistysyhteiskunnan merkittävimmät uhat ovat syrjäytyminen, eriarvoisuuden kasvu ja koulutuksen määrärahoista leikkaaminen. Tämä käy ilmi Akavan Kantar TNS:llä teettämästä kyselystä.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista akavalaisista valitsi joko syrjäytymisen, eriarvoistumisen tai koulutusleikkaukset yhdeksi merkittävimmistä sivistysyhteiskuntaa uhkaavista tekijöistä.

– Koulutuksen resursointia pitää vahvistaa, sillä se on paras lääke eriarvoistumista vastaan. Kaikilla päätöksentekotasoilla on ymmärrettävä, että koulutusleikkausten tekeminen lisää eriarvoistumista ja syrjäytymistä, painottaa Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.

Akavan sivistyskyselyyn vastanneet pitävät tärkeimpinä sivistysyhteiskunnan piirteinä koulutukseen panostamista sekä turvallisuudesta ja perheiden hyvinvoinnista huolehtimista. Erityisesti Akavan liittojen jäsenet nostavat koulutuksen sivistysyhteiskunnan tärkeimmäksi tunnusmerkiksi.

– Suomalaisia menestystarinoita ei synny ilman laadukasta maailman luokan koulutusta ja tutkimusta. Vastikään julkaistu yliopistojen taloudellisten vaikutusten arviointi osoittaa selvästi, että korkea koulutus auttaa ihmisiä työllistymään paremmin ja olemaan tuottavampia. Tästä syntyy taas lisää työtä ja toimeentuloa, sanoo Akavan asiantuntija Ida Mielityinen.

Entä millainen on sivistynyt henkilö? Kyselyn perusteella merkittävimpinä sivistyneen henkilön piirteinä pidetään kaikkien ihmisten näkemysten kunnioittamista ja toisesta ihmisestä välittämistä. Myös tietämyksen laaja-alaisuutta ja hyviä käytöstapoja pidetään tärkeinä. Lisäksi erityisesti alle 35-vuotiaat akavalaiset pitävät sivistyneelle henkilölle ominaisena sitä, että hänellä on tahtoa vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen.

– Suomen kannalta on erittäin lupaavaa, että nuoret näkevät yhteiskunnallisen vaikuttamisen sivistystekona. Mitä useammalla on halua vaikuttaa ja olla mukana yhteisessä päätöksenteossa, sitä paremmin voimme ehkäistä syrjäytymistä ja yhteiskunnan jakautumista, Mielityinen pohtii.

Akava teetti Kantar TNS:llä kyselyn, jossa selvitettiin akavalaisten ja muiden palkansaajien käsityksiä sivistysyhteiskunnasta. Kysely tehtiin toukokuussa 2017 ja siihen vastasi 888 akavalaista ja 1201 muuta palkansaajaa. Sivistysyhteiskunta ja sivistyksen mittarit ovat esillä myös Akavan Kuoliko sivistys? -keskustelutilaisuudessa SuomiAreenalla 11. heinäkuuta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Akava ry
Akava ry
Rautatieläisenkatu 6
00520 HELSINKI

http://www.akava.fi

Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 36 jäsenliittoa. Akavan liittojen jäsenenä on sekä palkansaajia että ammatinharjoittajia ja yrittäjiä, mutta myös opiskelijoita. Akavan liittoihin liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella.

akava.fi 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Akava ry

Korkeakoulutettujen työttömien määrän lasku nopeaa, alueelliset vaihtelut merkittäviä1.2.2018 13:51Tiedote

Akavan tuore työttömyyskatsaus osoittaa, että korkeakoulutettujen työttömien määrä vähenee nopeasti kaikilla akavalaisilla koulutusaloilla. Korkeakoulutettuja työttömiä oli joulukuun 2017 lopussa yhteensä 41 171, eli 18 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Akava painottaa työvoimapalvelujen resurssoinnin tärkeyttä: kasvupalvelu-uudistuksen yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kaikkialla Suomessa on saatavilla riittävät ja laadukkaat työvoimapalvelut korkeakoulutetuille. Ennen kaikkea työttömyyttä on torjuttava nykyistä ponnekkaammin kehittämällä osaamista työssä ollessa.

Työllisyyden kasvu luo positiivisen kierteen taloudessa31.1.2018 11:00Tiedote

Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (Tukuseto) tuore palkanmuodostuksen seurantaraportti kertoo, että palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kasvoi noin 1,8 prosenttia vuonna 2017, mikä oli ennakoitua huomattavasti parempi kasvu. Palkansaajien yhteenlasketussa ostovoimassa otetaan huomioon työllisten palkansaajien palkan ostovoiman muutoksen lisäksi työllisyyden kehitys. Ostovoimaa tukivat työllisyyden kasvu ja kilpailukykysopimukseen liittyneet veronkevennykset, ja sitä heikensivät inflaation nopeutuminen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lomarahojen leikkaus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme