Akava: Yhteistoimintalain uudistus on tarpeellinen ja oikeansuuntainen

– Työmarkkinajärjestelmän muutokset, teknologian voimakas kehitys ja koronapandemian tuomat muutokset työelämään korostavat työpaikkojen vuoropuhelun, luottamuksen ja yhteistyön merkitystä. Työpaikat menestyvät, kun henkilöstön näkemyksiä kuunnellaan ja otetaan huomioon sekä tehdään päätöksiä yhä enemmän yhteistyössä. Avoimuus, jatkuva tiedonkulku ja osallistaminen ovat avaintekijöitä paremman luottamuksen ja motivaation rakentamiselle, painottaa työmarkkinajohtaja Katarina Murto.

Yhteistoimintalain uudistaminen on askel kohti tasapainoisempaa, avoimempaa ja osallistavampaa työelämää. Tästä muutoksesta hyötyvät sekä työntekijät että yritykset.

– Lakiesitys edellyttää, että yrityksissä käydään työnantajan ja henkilöstön edustajien tai henkilöstön välillä jatkuvaa ja säännönmukaista vuoropuhelua. Tämä siirtää lain painopistettä tarkoituksenmukaisella tavalla kohti aitoa yhteistoimintaa.On kuitenkin tärkeää, että työvoiman vähentämisneuvotteluille on yhä selkeät menettelyt ja riittävät määräajat työntekijöiden oikeussuojan varmistamiseksi. Uudistuva laki edellyttää koulutusta niin, että lakia osataan sen voimaan tullessa hyödyntää täysipainoisesti yrityksissä, Murto jatkaa.

Esityksessä on yhdistetty työvoiman vähentämistä ja työsuhteen olennaisten ehtojen muutoksia koskeva sääntely.

– Tämä voi aiheuttaa epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta lain soveltamisessa. Työvoiman vähentämismenettelyssä on työntekijän oikeussuojan kannalta tärkeää, että prosessit ovat selkeät ja määrämuotoiset. On myönteistä, että esityksen mukaan henkilöstön edustajille tulee vahvempi oikeus esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja irtisanomisille, sanoo johtava asiantuntija Miia Kannisto.

Hallintoedustuslain henkilöstön edustusta koskevat säännökset on siirretty uuteen yhteistoimintalakiin.

– Pidämme erittäin hyvänä, että esityksessä edellytetään, että henkilöstön edustus on jatkossa järjestettävä toimielimessä, jossa tosiasiallisesti käsitellään tärkeitä liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä. Hallintoedustuksen soveltamisalarajaa ei sen sijaan olla laskemassa. Tähän olemme Akavassa pettyneitä. Mielestämme hallintoedustusrajaa on perusteltua laskea nykyisestä 150:stä 50:een, jolloin henkilöstön edustajien tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuudet olisivat paremmat myös pienemmissä ja keskisuurissa yrityksissä, Kannisto toteaa.

Yritysten yhteistoimintalain uudistusta valmisteltiin kolmikantaisessa työryhmässä noin kaksi ja puoli vuotta. Hallituksen esitys etenee seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn. Yhteistoimintalakia sovelletaan niihin yrityksiin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä.