Alkunisäkkäiden fysiologiassa oli liskomaisia piirteitä
Varhaisimpien nisäkkäiden fossiileita on löytynyt varsin suuria määriä. Niiden perusteella alkunisäkkäiden on rekonstruoitu olleen varsin nykypäästäisen kaltaisia. Monet niiden ominaisuuksista ovat kuitenkin olleet arvailujen varassa, erityisesti se, olivatko alkunisäkkäät aineenvaihdunnaltaan nykynisäkkäiden kaltaisia tasalämpöisiä ja aktiivisia vipeltäjiä.
Tutkijat Helsingin yliopistosta, Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK) ja Englannin Bristolin yliopistosta käyttivät 200 miljoonaa vuotta vanhojen hampaiden kuvantamiseen synkrotronisäteilylähdettä eli valon tuottamiseen erikoistunutta hiukkaskiihdytintä. Hampaiden juurien ympärille muodostuu eläimen vanhetessa sementtiä, josta voidaan erottaa mikroskooppisia vuosilustoja. Näistä voidaan laskea eläimen ikä, samaan tapaan kuin puiden vuosilustoista.
– Alkunisäkkäiden fossiilihampaat ovat kuitenkin vain nuppineulan pään kokoisia, emmekä aluksi uskoneet, että pystyisimme erottamaan sementtilustoja näin pienistä hampaista, jotka ovat lisäksi maanneet kerrostumissa lähes 200 miljoonaa vuotta. Mutta testasimme muutaman hampaan kuvannusta maailman tehokkaimmalla synkrotronisäteilylähteellä ja ällistyimme kaikista yksityiskohdista, jotka olivat säilyneet hampaiden sisällä, sanoo tutkija Ian Corfe Geologian tutkimuskeskuksesta.
Kuvantamalla satoja fossiileja tutkijat löysivät tarpeeksi sellaisia hampaita, joista pystyttiin laskemaan kahden alkunisäkäslajin yksilöiden elinikäennusteet. Morganucodon-lajin yksilöiden maksimaaliseksi eliniäksi arvioitiin 14 vuotta, kun taas Kuehneotherium-lajin elinikä oli lyhyempi, noin 9 vuotta. Verrattuna nykypäästäisiin ja hiiriin, jotka elävät luonnossa yleensä vuoden tai kaksi, alkunisäkkäät näyttävät olleen varsin pitkäikäisiä.
– Hampaiden sementtilustoja käytetään riistaeläinten ja esimerkiksi myös saimaannorpan ruhojen ikämäärityksessä. Näin pienten ja vanhojen hampaiden ikämääritystä ei ole kuitenkaan ennen pystytty tekemään. Tämä työ avaa aivan uusia mahdollisuuksia hyödyntää hampaita ikkunana vuosimiljoonien taakse, kertoo professori Jukka Jernvall Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen osastolta ja Biotekniikan instituutista.
Alkunisäkkäiden elinikä oli tutkijoiden tekemän laajan vertailun perusteella yhtenevä samankokoisten liskojen eliniän kanssa. Aivan matelijamaisia tutkitut fossiilit eivät kuitenkaan olleet, sillä fossiilien raajojen luissa säilyneet verisuonten ontelot olivat hiukan paremmin kehittyneet kuin nykyliskoilla. Tämä viittaa siihen, että alkunisäkkäät pystyivät juoksemaan ja etsimään ruokaa aktiivisemmin kuin liskot ja olivat täten fysiologisesti jossain liskojen ja nisäkkäiden välimaastossa.
– Eri lajien luiden sisärakenteiden kuvantaminen röntgentomografialla oli teknisesti haastavaa, mutta tällainen tietotaito kasvaa tällä hetkellä vauhdilla ja on hyödyllistä myös lääketieteellisten näytteiden kuvantamisessa, sanoo laboratorioinsinööri Heikki Suhonen Helsingin yliopiston fysiikan osastolta.
Monitieteistä tutkimusryhmää johdettiin Suomesta ja Isosta-Britanniasta, mutta siihen osallistui tutkijoita monista muistakin maista kuten Ranskasta, Sveitsistä ja Saksasta. Kuvantamiseen käytettiin yhteiseurooppalaista synkrotronia ESRF:a, joka sijaitsee Grenoblessa Ranskassa. Suomi on yksi synkrotronin alkuperäisistä perustajajäsenistä.
Artikkeli:
‘Reptile-like physiology in Early Jurassic stem-mammals’ by E. Newham et al in Nature Communications. DOI: 10.1038/s41467-020-18898-4. https://doi.org/10.1038/s41467-020-18898-4
Kuvamateriaalia:
https://drive.google.com/drive/folders/1PzSAA9ZGN3GvhYyAcNDejTpZ9v3gx6Ai?usp=sharing
Lisätietoja:
Professori Jukka Jernvall, Helsingin yliopisto, jukka.jernvall@helsinki.fi, 040 7403 478
Tutkija Ian Corfe, Geologian tutkimuskeskus, ian.corfe@gtk.fi, 02950 32032
Laboratorioinsinööri Heikki Suhonen, Helsingin yliopisto, heikki.suhonen@helsinki.fi, 050 4480 153
Yhteyshenkilöt
Johanna PellinenViestintäpäällikkö
Puh:+358 43 8245 394johanna.p.pellinen@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme