Ammattiliitto JHL:n kylmäävä arvio kehysriiheen: työvoimapula ei ratkea ilman palkkaohjelmaa – pelkästään sotealalle tarvitaan 200 000 uutta työntekijää ennen ensi vuosikymmenen loppua

Ammattiliitto JHL vaatii valtiolta monivuotista palkkaohjelmaa, joka houkuttelee uusia työntekijöitä sote-alalle ja kuntiin. Päätöksillä on kiire ja niitä pitää saada aikaan kevään 2022 kehysriihessä.

– Inflaatio laukkaa nyt niin hurjaa vauhtia, että palkkojen ostovoima tosiasiassa laskee. Suomen palkkakehitys on viime vuosina ollut selvästi hitaampaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa. Valtion on tunnustettava tosiasiat: kunnat ja hyvinvointialueet kilpailevat nyt täysillä työvoimasta muiden sektorien kanssa. Siinä kisassa ei nykyisillä palkoilla pärjää, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine painottaa.

Palkankorotukset eivät voi odottaa taloudellisesti vakaampia aikoja, koska työntekijöitä tarvitaan nyt. Vaikka Ukrainan sota ja korona luovat epävarmuutta, Suomen talous on yhä iskussa. Työllisyys on huippulukemissa ja työttömyysaste on jo painunut koronaa edeltävällä tasolle.

Kunnat ovat pitkään kärvistelleet työvoimapulassa, joka näkyy esimerkiksi päiväkodeissa ja vanhuspalveluissa jatkuvana työvoimapulana. Lähivuosina tilanne on räjähtämässä käsiin. Valtiovarainministeriön arvion mukaan seuraavan 15 vuoden aikana pelkästään sote-palveluihin voidaan tarvita jopa 200 000 uutta työntekijää. Luku perustuu työ- ja elinkeinoministeriön raporttiin vuodelta 2021.

Huutava pula johtuu osin siitä, että alalta eläköityy pian suuri määrä kovan luokan ammattilaisia. Uusia työntekijöitä on vaikea löytää ja saada pysymään alalla, sillä kunta-alan naisvaltaiset työt ovat syvässä palkkakuopassa.

Työvoiman saatavuus on myös alueellinen tasa-arvokysymys. Työntekijöitä on erityisen vaikea löytää maaseudulle, koska väestö ikääntyy ja kaupungistuminen jatkuu kiihkeänä.

Vuonna 2023 vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta siirtyy valtion rahoitettavaksi ja hyvinvointialueiden järjestettäväksi. Samalla valtion budjettiin ilmestyy uusi, suuri menoerä. Valtion on varmistettava, että hyvinvointialueiden palkkaharmonisointiin riittää rahaa. Palkkaharmonisointi tarkoittaa, että samaa työtä tekevien työntekijöiden palkkojen on oltava samansuuruisia palkkaharmonisoinnissa. Nyt saman työnantajan palveluksessa työskentelee samaa työtä tekeviä ammattilaisia, jotka saavat työstään erisuuruista palkkaa.

Muutkin perustamisvaiheen kustannukset on kuitattava. Tämä vaatii väistämättä lisäeuroja myös palkkoihin. Korotukset kuuluvat kaikille, eivät vain hoitohenkilökunnalle, Niemi-Laine alleviivaa.

– Sosiaali-, terveys- ja pelastusammattilaisten lisäksi alueille tarvitaan lämmitetyt ja puhtaat tilat sekä ruokaa kotihoidon, hoivakotien ja vuodeosastojen asiakkaille ja palkkaa henkilöstölle. On hoidettava laskutus, kirjanpito ja johtamisen tuki sekä talous- ja toimintaraportit. Eikä mikään toimi ilman tietotekniikkaa. Palkkaohjelman pitää koskea myös tukipalveluita ja laajemmin koko kuntasektoria.

Lue ammattiliitto JHL:n kehysriihikannanotto kokonaisuudessaan.

Lisätiedot
Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine 040 702 4772
Erityisasiantuntija Samuli Sinisalo 040 7050 398