Analytiikalla älyä henkilöstöjohtamiseen
Mutta mistä oikeastaan henkilöstöanalytiikassa on kyse? Saramies ja Törnroos nojaavat henkilöstöanalytiikkaa kuvatessaan Marlerin ja Bourdeaun (2017) määritelmään aiheesta: ”Henkilöstöanalytiikka on informaatioteknologian mahdollistama HR-käytäntö, joka analysoi HR-prosesseihin, henkiseen pääomaan, organisaation suoriutumiseen sekä ulkopuolisiin taloudellisiin vertailukohteisiin liittyvää dataa kuvailevilla, visuaalisilla ja tieteellisillä menetelmillä vahvistaakseen liiketoiminnan vaikuttavuutta sekä mahdollistaakseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa.”
Saramies ja Törnroos kiteyttävät henkilöstöanalytiikan keskeiset piirteet seuraavaan:
- Henkilöstöanalytiikassa päätökset perustuvat näyttöön tai tietoon (engl. evidence-based). Analytiikka pyrkii siis vähentämään päätöksentekoon liittyvää mutu-tuntumaa, kognitiivisia vinoumia tai puhtaaseen intuitioon perustuvaa päätöksentekoa.
- Onnistunut henkilöstöanalytiikan hyödyntäminen vaatii monitieteistä osaamista. Perinteisen liiketoiminta- ja HR-ymmärryksen rinnalle nousevat muun muassa organisaatiopsykologiaan, tilastotieteeseen, data-analytiikkaan ja teknologiaratkaisuihin liittyvä osaaminen.
- Teknologioiden, tekoälyn ja erilaisten analyysimenetelmien hallinta korostuu. Perustasolla mitattaviin asioihin liittyvä tieto tehdään näkyväksi ja visuaaliseksi, ja kehittyneimmillään se tarjoaa tietoa asioiden välisistä yhteyksistä tai jopa ennustaa tulevaa.
- Analytiikalla voi oikein käytettynä olla suuret vaikutusmahdollisuudet henkilöstöön, asiakkaisiin ja koko liiketoimintaan parantuvan ymmärryksen ja päätöksenteon myötä. Tarkempi tieto päätöksenteon tueksi tarjoaa etua suhteessa kilpailijoihin.
- Henkilöstöanalytiikka ei palaudu ainoastaan järjestelmäprojektiksi tai tekniseksi härpäkkeeksi. Parhaimmillaan se on heijastuma laajemmasta, yrityksen omaksumasta tiedolla johtamiseen filosofiasta. Silloin tiedolla johtaminen näkyy kaikkialla: yrityksen strategiassa, kulttuurissa, johtamisessa ja lopulta data-arkkitehtuurissa, järjestelmissä ja työn tekemisen käytännöissä.
Jo nyt suurin osa yrityksistä hyödyntää niin sanottua kuvailevaa analytiikkaa, jonka avulla kerrotaan, mikä jonkin asian laita on tai oli. Tästä tyypillisenä esimerkkinä ovat henkilöstöhallinnon omat suoritusmittarit (KPI) tai erilaiset henkilöstökyselyiden tulokset. Silloin dataa kerätään erilaisista olemassa olevista tietolähteistä ja asioiden tilaa ja kehitystä esitellään esimerkiksi työtapaturmia kuvaavien liikennevalojen muodossa intran raportointinäkymissä. Kuvailun lisäksi voidaan tarkastella asioiden välisiä suhteita, esimerkiksi miten työtyytyväisyys on yhteydessä kokemukseen organisaatiokulttuurista.
Kehittyneemmässä vaiheessa yritys hyödyntää tekoälyyn perustuvaa niin sanottua ennustavaa analytiikkaa. Usein puhutaan tiedonlouhinnasta, joka tarkoittaa prosessia, jossa yhdistellään tekoälyä, matematiikkaa ja tilastotieteitä. Silloin historiadatan avulla pyritään ennustamaan muuttujien välistä syy-seuraussuhteita ja johdetaan tämän perusteella ennusteita siitä, mitä tulee tapahtumaan. Silloin voidaan esimerkiksi osoittaa, miten soveltuvuusarvioinnit ennustavat suoriutumista tai miten henkilöstön tyytyväisyys selittää asiakkaiden tyytyväisyyttä.
Viimeiselle, edistyneimmällä tasolla puhtaan ohjaavasta analytiikasta. Silloin kone ei vain ennusta vaan ohjaa ihmistä päätöksenteossa ehdottamalla parasta ratkaisua analysoimalla eri ratkaisuvaihtoehtoja monipuolisesti eri näkökulmista. Ohjaava ennustaminen tarvitsee toimiakseen runsaasti hyvälaatuista, eettisesti korkeatasoista historiadataa ja ihmisen luoman ennustamiseen kykenevän, todennetun matemaattisen mallin.
Analytiikan ja HR:n yhdistyminen viekin parhaimmillaan HR:n lähemmäksi henkilöstöä, avaa ovia työntekijäkokemukseen vaikuttaviin tekijöihin ja parantaa henkilöstöön liittyvän päätöksenteon laatua ja osumatarkkuutta. Ihmisiin ja henkilöstöjohtamiseen liittyvää ymmärrys on kuitenkin edelleen keskiössä, vaikka analytiikka ja HR-teknologiat kehittyvät. Kone voi erehtyä ja paraskin data on hyödytön, jos sille ei osata esittää oikeita kysymyksiä tai tuloksille anneta tulkintoja. Tämä on henkilöstöammattilaisen tehtävä.
Varmaa kuitenkin on, että HR:n osaamisvaatimukset ovat laajentuneet. Dataan ja analytiikkaan liittyvä ymmärrys on yhä tärkeämpää ja HR-tiimiltä vaaditaan vähintäänkin tiivistä yhteistyötä datatieteilijöiden ja teknologia-eksperttien kanssa.
Blogin kirjoittaja Johanna Maaniemi työskentelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa Mastereiden Johtajuus ja Henkilöstövoimavarat -suuntautumisen vetäjänä ja yliopettajana.
Kirjallisuutta:
Järvinen, M. (2020). HR-raportointi ja -analytiikka osana menestyvän liiketoiminnan johtamista. Ylempi AMK-opinnäytetyö.
Marler, J. H. & Boudreau, J. W. (2017). An Evidence-based Review of HR Analytics. The International Journal of Human Resource Management, 28(1), 3-26.
Saramies, J. & Törnroos, M. (2021). Henkilöstöanalytiikka. Mittaa, ymmärrä ja menesty. Alma Talent.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Johanna Maaniemiyliopettaja
Puh:+358405762484johanna.maaniemi@haaga-helia.fiAri NevalainenViestintäpäällikkö
Puh:040 4887 008ari.nevalainen@haaga-helia.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haaga-Helia houkutteli hakijoita ja panosti kansainväliseen yhteistyöhön 202323.4.2024 09:03:51 EEST | Tiedote
Haaga-Helian vuosikertomuksessa korostetaan vahvaa panostusta laadukkaaseen koulutukseen ja kestävään kasvuun. Vuonna 2023 korkeakoulu lisäsi vetovoimaansa ja kansainvälisessä yhteistyössä merkittävää roolia näytteli Ulysseus-verkosto. Haaga-Helian yhtiökokous hyväksyi kokouksessaan 22.4. vuoden 2023 tilinpäätöksen.
250 lukiolaista pääsee tutustumaan korkeakouluopiskeluun Haaga-Helian ja Laurean Porvoon kampuksella22.4.2024 10:15:00 EEST | Tiedote
Lukiot ja ammattikorkeakoulut tekevät paikallista yhteistyötä, jonka tavoitteena on esitellä ammattikorkeakoulua jatko-opintovaihtoehtona. Linnankosken lukion ja Askolan lukion opiskelijat pääsevät jälleen tällä viikolla tutustumaan Porvoon kampuksen opintotarjontaan.
Haaga-Helia, Kuortaneen Urheiluopisto ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu yhdistävät koulutusvoimansa11.4.2024 10:18:20 EEST | Tiedote
Haaga-Helian ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut sekä Kuortaneen Urheiluopisto ovat allekirjoittaneet yhteistyön aloittamista ja kehittämistä koskevan aiesopimuksen.
Ruokayrittäjien toimialapäivät Haagan kampuksella 11.–12.4 – maksuttoman tapahtuman tarkoitus on luoda uusia verkostoja alalle4.4.2024 15:40:07 EEST | Tiedote
Ruokayrittäjien toimialapäivät to–pe 11.–12.4.2024 on kohtaamispaikka, jossa voi päivittää osaamistaan, verkostoitua, esitellä tuotteitaan ja tehdä kauppaa. Tavoitteena on luoda merkityksellisiä yhteyksiä ja mennä yhdessä kohti kestävämpää ruokaketjua.
Somessa voi nyt ansaita opintopisteitä: Suomessa lanseerataan maailman ensimmäinen TikTokissa suoritettava korkeakoulukurssi15.3.2024 10:09:26 EET | Tiedote
TikTokin asema nuorten suosituimpana uutiskanavana on puhuttanut viime aikoina laajalti eri medioissa. Nyt myös korkeakouluopintoja voi edistää selaamalla TikTokia, kun Haaga-Helia lanseeraa tiettävästi maailman ensimmäisen opintopisteitä kerryttävän kurssin, joka suoritetaan täysin TikTokissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme