Aurinkoenergiaa talteen perhosen siivellä

Perhosten väri on yleensä seurausta siipien rakenteesta, kun erilaiset rakenteet taittavat luonnonvaloa eri tavalla. Toisaalta musta väri vangitsee auringonvaloa perhosen siipisuomuihin. Perhosten tiedetään jopa jäädyttyään sulattavan itsensä nopeasti muuntamalla auringonvaloa lämmöksi mustien siipisuomujen avulla. Tämän luonnollisen valon talteenottoprosessin innoittamina NANOMO:n tutkijat tarkastelivat erilaisten perhosten mustien siipisuomujen nanorakenteita ja määrittivät niiden valonsidontakyvyn piipohjaisiin aurinkokennoihin sijoitettuna.
Silmämääräisesti katsottuna samanlaiset tummat perhosen siipisuomut voivat lajista riippuen koostua erilaisista nanorakenteista. Ornithoptera priamus -perhosen siipisuomut koostuvat yhdensuuntaisista harjanteiden ympäröimistä V:n muotoisista urista, joita yhdistävät ohuet kerrokset. Kolmen muun lajin, Tirumala limniace, Graphium doson ja Papilio protenor cramer, suomurakenteet koostuvat pyöreistä harjanteista, joiden välissä on yhden, kahden tai kolmen reiän muodostama rivi. Vastaavasti valon heijastuminen mustista suomuista vaihtelee. Vähiten valoa, 1–5 prosenttia näkyvästä valosta, heijastaa Ornithoptera priamusin siipi.
Samanlaisia rakenteita voidaan käyttää estämään heijastuksia ja niistä aiheutuvia tehohäviöitä piipohjaisissa aurinkokennoissa. Tutkimuksen tietokonesimulaatiot osoittivat, että pinnasta tapahtuva takaisinsironta vähenee huomattavasti sijoittamalla perhosen siipiä imitoiva nanorakenne piistä valmistetun aurinkopaneelin pinnalle.
Eniten heijastusta vähensi Ornithoptera priamus -perhosen siipirakenne. Heijastus pieneni viiteen prosenttiin, kun taas pinnoittamaton piipaneeli heijastaa 35 prosenttia siihen osuvasta valosta. Tämän seurauksena kennosta saatava maksimivirta kasvoi 66 prosentilla. Tutkijat ovat myös kehittäneet tavan toteuttaa tällainen kenno käytännössä.
Nämä viimeisimmät tutkimustulokset ovat jatkoa NANOMO-tutkimusyksikön biomimiikkatutkimukselle. Yksikkö on tehnyt uraauurtavaa työtä fysiikan peruskäsitteiden soveltamisessa fotoniikkaan ja aurinkoenergian keräämiseen. Yksikkö sai hiljattain BusinessFinlandin TUTLI-rajoituksen bioniikkaan perustuvien pintarakenteiden laajentamiseksi teolliseen mittakaavaan. Uusin tutkimus julkaistaan kansainvälisessä Solar Energy-lehdessä 1.7.2020 ja tutkimusartikkeli on jo luettavissa verkossa.
Piipohjaisten aurinkokennojen markkinat ovat valtavat. Perhosen siivellä on mahdollista päästä pitkälle uusiutuvan energian tuotannossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Associate Professor Wei Cao, Oulun yliopisto, NANOMO-tutkimusyksikkö, puh. 0400 897982, sähköposti: Wei.Cao@oulu.fi
Professori Marko Huttula, Oulun yliopisto, NANOMO-tutkimusyksikkö, puh. 0400 566 218, sähköposti: Marko.Huttula@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tuntureilla variksenmarja leviää ja mustikka taantuu13.10.2025 05:04:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat havainneet, että puuttomien tunturikankaiden yleisimmät kasvillisuustyypit, kuten mustikka-, variksenmarja-, vaivaiskoivu- ja kanervatyyppi, ovat alkaneet muistuttaa toisiaan eli homogenisoitua.
Potilaiden käyttämät mobiilisovellukset auttavat lääkäreitä pitkäaikaissairauksien hoidossa8.10.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Mobiiliteknologioiden nopea kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia potilaiden aktiiviselle osallistumiselle terveydenhuoltoon. Itsehoidon mobiiliterveysratkaisut, kuten sovellukset ja puettavat laitteet, tuottavat potilaan keräämää terveystietoa, jota voidaan hyödyntää pitkäaikaissairauksien hoidossa. Näiden ratkaisujen käyttö kliinisissä työnkuluissa on kuitenkin edelleen rajallista, ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli niiden onnistuneessa hyödyntämisessä.
Limpuista levaineihin – kerro tutkijoille leivän leipomisesta7.10.2025 06:33:00 EEST | Tiedote
Kupliiko keittiössäsi hapanleipäjuuri? Syntyykö leipätaikinasi sormituntumalla vai leivontavideoiden ohjeilla? Millaisia kommelluksia, kokeiluja ja oivalluksia olet kokenut leipätaikinoiden äärellä? Leivän leipomiskokemukset kiinnostavat nyt Oulun yliopiston tutkijoita.
Dna-viivakoodaus nopeuttaa lajien seurantaa Amazonin ja myös Suomen metsissä3.10.2025 07:04:00 EEST | Tiedote
Dna-viivakoodaus kannettavien laitteiden avulla mullistaa monimuotoisuuden seurannan Perun Amazonin sademetsissä. Tekniikkaa hyödynnetään maailmanlaajuisesti, myös pohjoisissa metsissä Oulun yliopiston tutkimuksissa.
”Tärkeintä on lisätä tietoa” – Sonja Pietiläisen tutkimus avaa oikeistoradikalismin ja ilmastopolitiikan rajoja poikkeuksellisella tavalla1.10.2025 11:18:43 EEST | Tiedote
Tuore väitöskirja nostaa esiin muun muassa äärioikeiston suhteen ilmastonmuutokseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme