Aurinkoenergiaa talteen perhosen siivellä
24.6.2020 07:30:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote

Perhosten väri on yleensä seurausta siipien rakenteesta, kun erilaiset rakenteet taittavat luonnonvaloa eri tavalla. Toisaalta musta väri vangitsee auringonvaloa perhosen siipisuomuihin. Perhosten tiedetään jopa jäädyttyään sulattavan itsensä nopeasti muuntamalla auringonvaloa lämmöksi mustien siipisuomujen avulla. Tämän luonnollisen valon talteenottoprosessin innoittamina NANOMO:n tutkijat tarkastelivat erilaisten perhosten mustien siipisuomujen nanorakenteita ja määrittivät niiden valonsidontakyvyn piipohjaisiin aurinkokennoihin sijoitettuna.
Silmämääräisesti katsottuna samanlaiset tummat perhosen siipisuomut voivat lajista riippuen koostua erilaisista nanorakenteista. Ornithoptera priamus -perhosen siipisuomut koostuvat yhdensuuntaisista harjanteiden ympäröimistä V:n muotoisista urista, joita yhdistävät ohuet kerrokset. Kolmen muun lajin, Tirumala limniace, Graphium doson ja Papilio protenor cramer, suomurakenteet koostuvat pyöreistä harjanteista, joiden välissä on yhden, kahden tai kolmen reiän muodostama rivi. Vastaavasti valon heijastuminen mustista suomuista vaihtelee. Vähiten valoa, 1–5 prosenttia näkyvästä valosta, heijastaa Ornithoptera priamusin siipi.
Samanlaisia rakenteita voidaan käyttää estämään heijastuksia ja niistä aiheutuvia tehohäviöitä piipohjaisissa aurinkokennoissa. Tutkimuksen tietokonesimulaatiot osoittivat, että pinnasta tapahtuva takaisinsironta vähenee huomattavasti sijoittamalla perhosen siipiä imitoiva nanorakenne piistä valmistetun aurinkopaneelin pinnalle.
Eniten heijastusta vähensi Ornithoptera priamus -perhosen siipirakenne. Heijastus pieneni viiteen prosenttiin, kun taas pinnoittamaton piipaneeli heijastaa 35 prosenttia siihen osuvasta valosta. Tämän seurauksena kennosta saatava maksimivirta kasvoi 66 prosentilla. Tutkijat ovat myös kehittäneet tavan toteuttaa tällainen kenno käytännössä.
Nämä viimeisimmät tutkimustulokset ovat jatkoa NANOMO-tutkimusyksikön biomimiikkatutkimukselle. Yksikkö on tehnyt uraauurtavaa työtä fysiikan peruskäsitteiden soveltamisessa fotoniikkaan ja aurinkoenergian keräämiseen. Yksikkö sai hiljattain BusinessFinlandin TUTLI-rajoituksen bioniikkaan perustuvien pintarakenteiden laajentamiseksi teolliseen mittakaavaan. Uusin tutkimus julkaistaan kansainvälisessä Solar Energy-lehdessä 1.7.2020 ja tutkimusartikkeli on jo luettavissa verkossa.
Piipohjaisten aurinkokennojen markkinat ovat valtavat. Perhosen siivellä on mahdollista päästä pitkälle uusiutuvan energian tuotannossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Associate Professor Wei Cao, Oulun yliopisto, NANOMO-tutkimusyksikkö, puh. 0400 897982, sähköposti: Wei.Cao@oulu.fi
Professori Marko Huttula, Oulun yliopisto, NANOMO-tutkimusyksikkö, puh. 0400 566 218, sähköposti: Marko.Huttula@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Tiina Pistokoski, Oulun yliopisto, puh. 040 7161 387, sähköposti: Tiina.Pistokoski@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Militarismi väittelyn aiheena Oulun yliopiston Puolesta & Vastaan -sarjassa28.1.2026 09:44:00 EET | Tiedote
"Suomi on muuttunut militaristiseksi" on Puolesta & Vastaan – vahvoja väitteitä, perusteltua puhetta -sarjan väite. Tilaisuus pidetään keskiviikkona 4. helmikuuta klo 17.30 Oulun keskustakirjasto Saaressa.
Selvitys: Kuljetuspalveluiden uudet ratkaisut vahvistavat maaseutualueiden elinvoimaa28.1.2026 07:07:00 EET | Tiedote
Maaseutumaisten alueiden on sopeuduttava väestörakenteen muutokseen väestön vähetessä ja ikääntyessä, mikä voi ilman toimenpiteitä johtaa supistuvan kehityksen kierteeseen. Samanaikaisesti kehitykseen voidaan vaikuttaa panostamalla elinvoimaisuutta ja hyvinvointia lisääviin muutostekijöihin.
Vetylaturi lataa kännykät ja läppärit ti 10.2.2026 Oulun Vetytutkimuspäivässä – Vetytalous tukemaan arktisen alueen kestävyyttä28.1.2026 05:21:00 EET | Tiedote
Oulun yliopisto kokoaa vetytutkimuksen kansainväliset asiantuntijat vetytutkimuspäivään ti 10.2.2026. Puheenvuoroissa kuullaan, miten vetytalous ja -tutkimus nivoutuvat osaksi laajempaa pohjoisten alueiden kestävyyttä. Tutkijat esittelevät vetytutkimuksen edistysaskelia, kuten teräksen iskukuumentaminen, vetyplasman hallinta ja aurinkovetyreaktori. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen.
Leena Nissilä Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi27.1.2026 13:01:59 EET | Tiedote
Oulun yliopiston toimikautensa aloittanut hallitus on valinnut järjestäytymiskokouksessaan 27. tammikuuta 2026 puheenjohtajakseen Leena Nissilän ja varapuheenjohtajakseen Sakari Karjalaisen. Puheenjohtajat valittiin koko toimikaudelle 2026–2029.
Geenit, tupakointi ja lihavuus lisäävät riskiä sairastua keuhkokuumeeseen27.1.2026 05:45:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat löytäneet keuhkokuumeelle altistavia geenejä. Perinnöllisten riskitekijöiden lisäksi runsas tupakointi ja suurempi kehon massa nostavat tutkimustulosten mukaan keuhkokuumeriskiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


