Helsingin yliopisto

Autismikirjon lapsilla haasteita havaita tunnetiloja puheesta

Jaa

Tuoreessa väitöstutkimuksessa autismikirjon lapsilla aivotasolla havaitut puheen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua vaikeuksina tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella.

Puhujan tunnetilaa koskeva tieto välittyy puheen prosodian, eli intonaation, painotusten, rytmin ja äänensävyn vaihteluiden kautta. Prosodian havaitseminen ja ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä sosiaaliselle vuorovaikutukselle, ja näiden taitojen on havaittu olevan yhteydessä sosiaalisiin kykyihin läpi lapsuusiän.

Psykologian lisensiaatti Riikka Lindström selvitti tuoreessa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tekemässään väitöskirjatyössä prosodisten piirteiden havaitsemista tyypillisesti kehittyneillä kouluikäisillä lapsilla ja autismikirjoon kuuluvilla lapsilla. Tutkimukseen osallistui sekä autismikirjoon kuuluvia lapsia, joilla oli kielenkehityksen vaikeuksia että autismikirjon lapsia, joilla niitä ei ollut.

Tutkimuksessa prosodian havaitsemista selvitettiin rekisteröimällä aivosähkökäyrällä aivojen vasteita luonnollisille sanaärsykkeille, joita esitettiin eri tunnetiloissa lausuttuna. Tunnetilat olivat neutraali, surullinen, halveksiva ja käskevä.

Tutkimuksen mukaan tyypillisesti kehittyneet lapset erottelivat puheesta puhujan äänensävyn muutoksia kuulotiedon esitietoisella tasolla, ja heidän tahaton tarkkaavuutensa kääntyi näihin äänimuutoksiin. Sen sijaan molemmissa autismikirjon lasten ryhmissä puheen tunnetilan muutosten erottelu aivoissa oli poikkeavaa.  

– Tämän lisäksi autismikirjon lasten tahaton tarkkaavaisuus ei kääntynyt prosodisten muutosten puoleen yhtä tehokkaasti kuin verrokkilapsilla, Lindström tarkentaa.

Tulokset viittaavat vaikeuteen ja hitauteen huomioida puhujan tunnetilaa heijastavia äänen muutoksia autismikirjossa.

­– Tutkimuksessa esiin tulleet puheäänen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua autismikirjossa havaittuihin vaikeuksiin tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella. Tämä voi osaltaan hankaloittaa vuorovaikutusta, mikä on muutenkin haasteellista autismikirjoon kuuluville.

PsL Riikka Lindström väittelee 27.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neural and perceptual processing of emotional speech prosody in typically developed children and in children with autism spectrum disorder". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Riikka Lindström, riikka.h.lindstrom@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Öljyonnettomuuden sattuessa arktisella alueella suurimpina kärsijöinä olisivat jääkarhut ja merilinnut20.5.2019 14:43:15 EESTTiedote

Ilmastonmuutos aiheuttaa suurta painetta arktiselle luonnolle. Öljyonnettomuus tällä ainutlaatuisella ja herkällä alueella voi johtaa ympäristökatastrofiin. Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella jääkarhut ja merilinnut ovat suurimmassa riskissä öljyonnettomuuden sattuessa, mutta riski vaihtelee suuresti riippuen vuodon ajoituksesta ja vuotaneen öljyn ominaisuuksista.

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme