Helsingin yliopisto

Autismikirjon lapsilla haasteita havaita tunnetiloja puheesta

Jaa

Tuoreessa väitöstutkimuksessa autismikirjon lapsilla aivotasolla havaitut puheen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua vaikeuksina tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella.

Puhujan tunnetilaa koskeva tieto välittyy puheen prosodian, eli intonaation, painotusten, rytmin ja äänensävyn vaihteluiden kautta. Prosodian havaitseminen ja ymmärtäminen ovat erittäin tärkeitä sosiaaliselle vuorovaikutukselle, ja näiden taitojen on havaittu olevan yhteydessä sosiaalisiin kykyihin läpi lapsuusiän.

Psykologian lisensiaatti Riikka Lindström selvitti tuoreessa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä tekemässään väitöskirjatyössä prosodisten piirteiden havaitsemista tyypillisesti kehittyneillä kouluikäisillä lapsilla ja autismikirjoon kuuluvilla lapsilla. Tutkimukseen osallistui sekä autismikirjoon kuuluvia lapsia, joilla oli kielenkehityksen vaikeuksia että autismikirjon lapsia, joilla niitä ei ollut.

Tutkimuksessa prosodian havaitsemista selvitettiin rekisteröimällä aivosähkökäyrällä aivojen vasteita luonnollisille sanaärsykkeille, joita esitettiin eri tunnetiloissa lausuttuna. Tunnetilat olivat neutraali, surullinen, halveksiva ja käskevä.

Tutkimuksen mukaan tyypillisesti kehittyneet lapset erottelivat puheesta puhujan äänensävyn muutoksia kuulotiedon esitietoisella tasolla, ja heidän tahaton tarkkaavuutensa kääntyi näihin äänimuutoksiin. Sen sijaan molemmissa autismikirjon lasten ryhmissä puheen tunnetilan muutosten erottelu aivoissa oli poikkeavaa.  

– Tämän lisäksi autismikirjon lasten tahaton tarkkaavaisuus ei kääntynyt prosodisten muutosten puoleen yhtä tehokkaasti kuin verrokkilapsilla, Lindström tarkentaa.

Tulokset viittaavat vaikeuteen ja hitauteen huomioida puhujan tunnetilaa heijastavia äänen muutoksia autismikirjossa.

­– Tutkimuksessa esiin tulleet puheäänen käsittelyn vaikeudet voivat heijastua autismikirjossa havaittuihin vaikeuksiin tehdä päätelmiä puhujan tunnetilasta hänen äänensävynsä perusteella. Tämä voi osaltaan hankaloittaa vuorovaikutusta, mikä on muutenkin haasteellista autismikirjoon kuuluville.

PsL Riikka Lindström väittelee 27.2.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neural and perceptual processing of emotional speech prosody in typically developed children and in children with autism spectrum disorder". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Haartman-instituutti, luentosali 2, Haartmaninkatu 3.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Riikka Lindström, riikka.h.lindstrom@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä -teoksen julkistustilaisuus 28.3.20.3.2019 14:35:23 EETKutsu

Lars-Gunnar ”Nubben” Nordström (1924–2014) oli ei-esittävän taiteen edelläkävijöitä Suomessa ja intohimoinen jazzmusiikin ystävä. Jazzharrastus syttyi vuonna 1941, kun hän kuuli radiosta Duke Ellingtonin kappaleen Mood Indigo. 1950-luvun lopulla Nordström ryhtyi keräämään vinyylialbumeja, joita lopulta karttui yli 11 000 kappaletta. Kaikkinensa Nordström hankki 16 000 äänilevyä. Vuonna 2015 L-G Nordströmin Säätiö lahjoitti hänen jazzkokoelmansa Kansalliskirjastolle. Nyt julkaistava teos Nubbenin levyt – Taiteilija Lars-Gunnar Nordström jazzkeräilijänä (Kansalliskirjasto 2019) kertoo keräilijästä, keräilemisestä, levykokoelmasta ja taiteesta – sekä tietenkin jazzista. Teoksen on kirjoittanut kulttuurihistorian tutkija Janne Mäkelä. Oheisartikkelien kirjoittajina ovat jazzhistorian asiantuntijat Pekka Gronow ja Matti Laipio. Teoksen julkaisutilaisuus järjestetään Kansalliskirjaston auditoriossa (Yliopistonkatu 1, Helsinki) torstaina 28.3. klo 14 alkaen. Ilmoittautumiset osoitteessa www.l

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme