Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja sen myötä myös enemmän innovaatioita, kuluttajille halvempia hintoja, parempia tuotteita sekä enemmän vaihtoehtoja. EU:n nykyisen kilpailulainsäädännön puitteissa ei voida ratkaista kaikkia rakenteellisia kilpailuongelmia, jotka ovat syntyneet digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneilla markkinoilla. Erityisesti globaalit teknologiajätit voivat nykyään ahmaista nopealla kasvu-uralla olevat eurooppalaiset teknologiayritykset rajoituksetta – EU:n kilpailulainsäädännön siihen puuttumatta.
- Uudella, aiempaa kilpailulainsäädäntöä täydentävällä lailla pyritään suitsimaan myös suurten alustayritysten haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Globaalien teknologiajättien markkinavoima näyttää entisestään kasvavan ja laajenevan uusille markkinoille, ja koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja. Nyt ne seisovat pandemian voittajien eturintamassa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Erityisesti dataan perustuvilla markkinoilla ja alustoilla tapahtuvassa liiketoiminnassa ilmenee rakenteellisen kilpailun puutetta, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa ”Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä” (Etla Muistio 89).
Tutkimusjohtaja Heli Kosken laatimassa muistiossa todetaan, että teknologiajättien osalta riski kilpailun vastaisten käytäntöjen hyödyntämiseen on ilmeinen. Tällaisia ovat mm. potentiaalisten kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta nostamalla palveluntarjoajan vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. iOS-laitteeseen ostettuja sovelluksia ei voi käyttää Android-laitteissa), yritysten omien tuotteiden suosiminen alustoilla sekä yritysostot.
”Tappajaostoilla” estetään jo mahdollista tulevaa kilpailua
Isojen yritysostojen lisäksi teknologiajätit ovat hankkineet säännöllisesti omistukseensa myös pienempiä teknologiayrityksiä. Vuoden 2018 loppuun mennessä kuusi yhdysvaltalaista datajättiä (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) olivat ostaneet yhteensä yli 950 yritystä, ja näistä yritysostoista 70 prosenttia tehtiin kymmenen viime vuoden aikana. Datajätit ovat sekä valloittaneet uusia markkina-alueita että ostaneet kilpailevia yrityksiä niiden omilta ydinliiketoiminta-alueilta.
Yritysostoja perustellaan tyypillisesti synergiaeduilla ja tehokkuuteen liittyvillä seikoilla, mutta näin ei Heli Kosken mukaan aina ole. Keskustelua on ollut myös ns. ”tappajaostoista” (killer acquisitions), joiden tarkoituksena on vain estää mahdollinen tuleva kilpailu. Tällaisten ostojen päämääränä on eliminoida yrityksen potentiaaliset tulevat kilpailijat tappamalla niiden innovatiiviset tuotekehitysprojektit jo ennen uusien tuotteiden markkinoille tuloa. Yritysoston jälkeen ostaja lopettaa kilpailevan tuotekehitysprojektin ja kerää markkinoilta monopolivoitot omasta tuotteestaan.
Etlan Heli Kosken, Otto Kässin ja Fabian Braesemannin tuoreet tutkimustulokset (2020) viittaavat siihen, että globaalien teknologiajättien yritysostot ovat vähentäneet uusien yritysten markkinoille tuloa, samoin niiden saamia pääomasijoituksia. Teknologiajättien yritysostoilla kartuttamat datavarannot heikentävät kilpailua ja uusien yritysten markkinoille tuloa niin digitaalisilla kuin perinteisten tuotteidenkin markkinoilla. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty sekä EU:n että Suomen kilpailulainsäädännössä, mutta toimintaan voidaan puuttua vain, jos yritysten sulautuma ylittää tietyt liikevaihtorajat. Teknologiajättien yrityskauppoihin, joilla ne mahdollisesti estävät tulevien eurooppalaisten kilpailijoiden nousun haastajiksi, ei nykylainsäädännön puitteissa voida puuttua.
- Nykyistä lainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, että kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni. Yrityskauppojen markkinavaikutusten arvioinnissa pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, onko ostokohteen innovaatioilla potentiaalia haastaa tulevaisuudessa ostaja sen omilla markkinoilla, Etlan Koski ehdottaa.
Koski, Heli: Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä (Etla Muistio 89)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, emme yllä kymmenen kärkeen – IMD:n listalla kärjessä Sveitsi, Singapore, Hongkong ja Tanska30.6.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen kilpailukyky on palannut taaksepäin koronapandemiaa edeltävälle tasolleen. IMD:n kansainvälisessä kilpailukykymittauksessa Suomen sijoitus on tänä vuonna 14. Parannusta viime vuoteen on tullut yhden pykälän verran, mutta monissa muuttujissa näkyy Suomen viime vuosien heikko talouskehitys. Osa muuttujista on suhdanneluonteisia, mutta joukossa on myös huolestuttavaa rakenteellista heikkenemistä muun muassa koulutuksessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos.
Lyhyet sairauspoissaolot maksavat kunnille yli 130 miljoonaa euroa – Etlan tutkimus nostaa esiin maanantaipoissaolot ja kuntatyönantajien erot23.6.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tutkimuksen mukaan lyhyet sairauspoissaolot aiheuttavat kunnallisille työnantajille merkittäviä kustannuksia. Enintään kymmenen päivän poissaolot muodostavat vuosittain yli puolet kokonaiskustannuksista. Vuonna 2021 työnantajakustannukset lyhyistä poissaoloista olivat 135 miljoonaa euroa. Lyhyet poissaolot painottuvat erityisesti alkuviikkoon, mutta sairauspoissaolojen yleisyydessä havaittiin suuria eroja kuntien ja organisaatioiden välillä.
Etla: Suomen tulevan kasvun ytimessä ohjelmistot, data ja brändit5.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Tulevaisuuden kasvu Suomessa perustuu yhä selvemmin ohjelmistoille, datalle, brändeille ja organisaatiopääomalle - eli ns. aineettomille investoinneille. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan parhain tulos ja korkein tuottavuus yrityksissä saadaan yhdistelemällä erilaisia aineettomia investointeja. Lisäksi tarvitaan laajempaa tietopohjaa aineettomista investoinneista sekä joitakin muutoksia nykyiseen innovaatiopolitiikkaan.
Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa? (Linkki livestriimiin)5.6.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Linkki livestriimiin Pääset seuraamaan tilaisuutta allaolevasta linkistä: Linkki livestriimiin Tilaisuuden ohjelma 09.30–09
Muistutuskutsu medialle: Tulevan kasvun avaimet kädessä – mutta ymmärrämmekö aineetonta pääomaa?3.6.2025 09:54:00 EEST | Kutsu
Aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon luomisessa ja yhteiskuntien hyvinvoinnissa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Nykyinen ymmärryksemme aineettomista hyödykkeistä on kuitenkin puutteellinen. Millaisia vaikutuksia aineettomilla pääomilla on yritysten menestymiseen? Tai mikä aineeton pääoma selittää selvimmin menestystä? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on selvittänyt vastauksia näihin kysymyksiin monivuotisessa Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa. Etla järjestää nyt hankkeen päättävän loppuseminaarin, jossa kuullaan hankkeen kokoavia tuloksia. Paneelikeskustelussa mukana on myös brändien ja aineettoman pääoman huippuammattilaisia. Aika: Torstaina 5.6. klo 9.30–11.00 Paikka: Tapahtumastudio ELIEL, Sanomatalo, Töölönlahdenkatu 2 TAI Livestriimi Tervetuloa mukaan Tervetuloa seuraamaan tilaisuutta paikan päällä tai livestriimin kautta. Linkki livestriimiin Paikan pääl
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme