Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin
23.6.2020 09:00:00 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja sen myötä myös enemmän innovaatioita, kuluttajille halvempia hintoja, parempia tuotteita sekä enemmän vaihtoehtoja. EU:n nykyisen kilpailulainsäädännön puitteissa ei voida ratkaista kaikkia rakenteellisia kilpailuongelmia, jotka ovat syntyneet digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneilla markkinoilla. Erityisesti globaalit teknologiajätit voivat nykyään ahmaista nopealla kasvu-uralla olevat eurooppalaiset teknologiayritykset rajoituksetta – EU:n kilpailulainsäädännön siihen puuttumatta.
- Uudella, aiempaa kilpailulainsäädäntöä täydentävällä lailla pyritään suitsimaan myös suurten alustayritysten haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Globaalien teknologiajättien markkinavoima näyttää entisestään kasvavan ja laajenevan uusille markkinoille, ja koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja. Nyt ne seisovat pandemian voittajien eturintamassa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Erityisesti dataan perustuvilla markkinoilla ja alustoilla tapahtuvassa liiketoiminnassa ilmenee rakenteellisen kilpailun puutetta, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa ”Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä” (Etla Muistio 89).
Tutkimusjohtaja Heli Kosken laatimassa muistiossa todetaan, että teknologiajättien osalta riski kilpailun vastaisten käytäntöjen hyödyntämiseen on ilmeinen. Tällaisia ovat mm. potentiaalisten kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta nostamalla palveluntarjoajan vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. iOS-laitteeseen ostettuja sovelluksia ei voi käyttää Android-laitteissa), yritysten omien tuotteiden suosiminen alustoilla sekä yritysostot.
”Tappajaostoilla” estetään jo mahdollista tulevaa kilpailua
Isojen yritysostojen lisäksi teknologiajätit ovat hankkineet säännöllisesti omistukseensa myös pienempiä teknologiayrityksiä. Vuoden 2018 loppuun mennessä kuusi yhdysvaltalaista datajättiä (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) olivat ostaneet yhteensä yli 950 yritystä, ja näistä yritysostoista 70 prosenttia tehtiin kymmenen viime vuoden aikana. Datajätit ovat sekä valloittaneet uusia markkina-alueita että ostaneet kilpailevia yrityksiä niiden omilta ydinliiketoiminta-alueilta.
Yritysostoja perustellaan tyypillisesti synergiaeduilla ja tehokkuuteen liittyvillä seikoilla, mutta näin ei Heli Kosken mukaan aina ole. Keskustelua on ollut myös ns. ”tappajaostoista” (killer acquisitions), joiden tarkoituksena on vain estää mahdollinen tuleva kilpailu. Tällaisten ostojen päämääränä on eliminoida yrityksen potentiaaliset tulevat kilpailijat tappamalla niiden innovatiiviset tuotekehitysprojektit jo ennen uusien tuotteiden markkinoille tuloa. Yritysoston jälkeen ostaja lopettaa kilpailevan tuotekehitysprojektin ja kerää markkinoilta monopolivoitot omasta tuotteestaan.
Etlan Heli Kosken, Otto Kässin ja Fabian Braesemannin tuoreet tutkimustulokset (2020) viittaavat siihen, että globaalien teknologiajättien yritysostot ovat vähentäneet uusien yritysten markkinoille tuloa, samoin niiden saamia pääomasijoituksia. Teknologiajättien yritysostoilla kartuttamat datavarannot heikentävät kilpailua ja uusien yritysten markkinoille tuloa niin digitaalisilla kuin perinteisten tuotteidenkin markkinoilla. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty sekä EU:n että Suomen kilpailulainsäädännössä, mutta toimintaan voidaan puuttua vain, jos yritysten sulautuma ylittää tietyt liikevaihtorajat. Teknologiajättien yrityskauppoihin, joilla ne mahdollisesti estävät tulevien eurooppalaisten kilpailijoiden nousun haastajiksi, ei nykylainsäädännön puitteissa voida puuttua.
- Nykyistä lainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, että kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni. Yrityskauppojen markkinavaikutusten arvioinnissa pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, onko ostokohteen innovaatioilla potentiaalia haastaa tulevaisuudessa ostaja sen omilla markkinoilla, Etlan Koski ehdottaa.
Koski, Heli: Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä (Etla Muistio 89)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heli KoskiTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-466 3214heli.koski@etla.fiKuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Pohjoismainen vertailu: Norja ja Tanska haavoittuvimpia kansainvälisen kaupan häiriöille, Suomi eniten riippuvainen Kiinasta20.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Maailmantalouden muutos kohti geotaloutta haastaa Pohjoismaiden pieniä avotalouksia. Pohjoismaiden talous nojaa vahvasti Eurooppaan, mutta maiden strategiset haavoittuvuudet piilevät suurvalloissa eli Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Suomen osa- ja komponenttituonnin haavoittuvuudet liittyvät erityisesti Kiinaan, ilmenee tänään julkaistusta raportista. Kaikkein haavoittuvimpia kaupan häiriöille ovat Norja ja Tanska, kun taas Ruotsin ja Islannin kansainvälinen kauppa kestää iskuja paremmin.
Suomi on siirtymässä väestön vähenemisen uralle – ratkaiseva syy on historiallisen matala hedelmällisyys15.4.2026 09:02:54 EEST | Tiedote
Suomi on siirtymässä syntyvyyden laskun myötä väestön vähenemisen uralle, käy ilmi Etlan julkaisemasta tuoreesta väestökatsauksesta. Vuonna 2024 kokonaishedelmällisyys Suomessa oli 1,25 eli kyse on mittaushistorian matalimmasta arvosta, kun väestön uusiutumiseen riittävä taso on 2,07. Viimeinen vuosi, jolloin uusiutumistaso Suomessa ylittyi, oli vuonna 1968. Samalla kun väestö vähenee, eliniät pitenevät. Eliniän pidentymisen pitkä ja tasainen trendi kasvattaa ns. ”vanhimpien vanhojen” määrää nopeammin kuin ennusteissa on osattu huomioida. Vuonna 2024 elinajanodote oli miehillä 79,6 ja naisilla 84,8 vuotta. Muuttoliike ratkaisee Suomen väestömäärän suunnan, mutta se on luonteeltaan heilahtelevaa.
Etla mukana voittoisassa geopolitiikan strategia- ja skenaariotyössä Kiovassa9.4.2026 10:54:31 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos oli mukana Kiovassa, Ukrainassa 28–29.3.2026 järjestetyssä kansainvälisessä tapahtumassa, jossa kehitettiin ja testattiin erilaisia geopoliittisten jännitteiden skenaarioita. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kuului Suomen tiimiin, joka voitti tapahtuman skenaario- ja strategiapelin. Tilaisuuden tarkoitus oli kehittää ja testata yhteistyöasetelmia, jotka muodostuisivat eri geopoliittisten jännitteiden skenaarioissa eri maiden tai alueiden välille. Voittoisaan Suomi-tiimiin kuuluivat Ali-Yrkön lisäksi komentaja Ulla Murtomäki Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä tutkija Minna Ålander SCEEUS:sta (Stockholm Centre for Eastern European Studies).
Etla: Tekoäly ei lannista vaan innostaa – työtyytyväisyys ei ole kärsinyt eivätkä pelot lisääntyneet7.4.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tekoälyä käyttävien työtyytyväisyys ei ole muita heikompaa eivätkä he pelkää muita enemmän työn korvautumista. Sen sijaan ns. työn imu on korkeampi niillä työntekijöillä, jotka käyttävät tekoälyä itse työssään, ilmenee Etlan tuoreesta tutkimuksesta. Yhteys on vahvin niillä, joille tekoäly on työn olennainen osa. Kansainvälisestä tutkimuksesta poiketen Suomessa ei ole havaittu tekoälyn käytön yhteyttä teknologiapelkoihin. Pelko oman työpanoksen korvautumisesta teknologialla on pysynyt käytännössä ennallaan vuosien 2018 ja 2023 välillä.
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
