Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Datajätit luoneet ”kuolemanlaakson” markkinoille pyrkiville uusille yrityksille – EU:n puututtava kilpailua vääristäviin yritysostoihin

Jaa

Euroopan komissio pohtii parhaillaan kilpailulainsäädännön uudistamista digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneille markkinoille. Globaalien teknologiajättien kasvavat datavarannot heikentävät kilpailua ja jätit estävät myös yritysostoin uusien yritysten markkinoille tuloa. Koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja, eikä nykyisen lainsäädännön puitteissa yrityskauppoihin pystytä puuttumaan, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa. Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että hallitsevassa markkina-asemassa olevien yritysten kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni.

Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan uutta kilpailupoliittista työkalua, jolla voitaisiin taata reilu ja vääristymätön kilpailu ja sen myötä myös enemmän innovaatioita, kuluttajille halvempia hintoja, parempia tuotteita sekä enemmän vaihtoehtoja. EU:n nykyisen kilpailulainsäädännön puitteissa ei voida ratkaista kaikkia rakenteellisia kilpailuongelmia, jotka ovat syntyneet digitalisaation ja alustatalouden myötä muuttuneilla markkinoilla. Erityisesti globaalit teknologiajätit voivat nykyään ahmaista nopealla kasvu-uralla olevat eurooppalaiset teknologiayritykset rajoituksetta – EU:n kilpailulainsäädännön siihen puuttumatta.

- Uudella, aiempaa kilpailulainsäädäntöä täydentävällä lailla pyritään suitsimaan myös suurten alustayritysten haitallisia vaikutuksia kilpailuun. Globaalien teknologiajättien markkinavoima näyttää entisestään kasvavan ja laajenevan uusille markkinoille, ja koronapandemia on vain lisännyt teknologiajättien kassavirtoja. Nyt ne seisovat pandemian voittajien eturintamassa, arvioi Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.

Erityisesti dataan perustuvilla markkinoilla ja alustoilla tapahtuvassa liiketoiminnassa ilmenee rakenteellisen kilpailun puutetta, todetaan tänään julkaistussa ETLA Muistiossa ”Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä” (Etla Muistio 89).

Tutkimusjohtaja Heli Kosken laatimassa muistiossa todetaan, että teknologiajättien osalta riski kilpailun vastaisten käytäntöjen hyödyntämiseen on ilmeinen. Tällaisia ovat mm. potentiaalisten kilpailijoiden sulkeminen markkinoilta nostamalla palveluntarjoajan vaihtamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. iOS-laitteeseen ostettuja sovelluksia ei voi käyttää Android-laitteissa), yritysten omien tuotteiden suosiminen alustoilla sekä yritysostot.

”Tappajaostoilla” estetään jo mahdollista tulevaa kilpailua

Isojen yritysostojen lisäksi teknologiajätit ovat hankkineet säännöllisesti omistukseensa myös pienempiä teknologiayrityksiä. Vuoden 2018 loppuun mennessä kuusi yhdysvaltalaista datajättiä (Google, Apple, Microsoft, Amazon, Facebook ja IBM) olivat ostaneet yhteensä yli 950 yritystä, ja näistä yritysostoista 70 prosenttia tehtiin kymmenen viime vuoden aikana. Datajätit ovat sekä valloittaneet uusia markkina-alueita että ostaneet kilpailevia yrityksiä niiden omilta ydinliiketoiminta-alueilta.

Yritysostoja perustellaan tyypillisesti synergiaeduilla ja tehokkuuteen liittyvillä seikoilla, mutta näin ei Heli Kosken mukaan aina ole. Keskustelua on ollut myös ns. ”tappajaostoista” (killer acquisitions), joiden tarkoituksena on vain estää mahdollinen tuleva kilpailu. Tällaisten ostojen päämääränä on eliminoida yrityksen potentiaaliset tulevat kilpailijat tappamalla niiden innovatiiviset tuotekehitysprojektit jo ennen uusien tuotteiden markkinoille tuloa. Yritysoston jälkeen ostaja lopettaa kilpailevan tuotekehitysprojektin ja kerää markkinoilta monopolivoitot omasta tuotteestaan.

Etlan Heli Kosken, Otto Kässin ja Fabian Braesemannin tuoreet tutkimustulokset (2020) viittaavat siihen, että globaalien teknologiajättien yritysostot ovat vähentäneet uusien yritysten markkinoille tuloa, samoin niiden saamia pääomasijoituksia. Teknologiajättien yritysostoilla kartuttamat datavarannot heikentävät kilpailua ja uusien yritysten markkinoille tuloa niin digitaalisilla kuin perinteisten tuotteidenkin markkinoilla. Määräävän markkina-aseman väärinkäyttö on kielletty sekä EU:n että Suomen kilpailulainsäädännössä, mutta toimintaan voidaan puuttua vain, jos yritysten sulautuma ylittää tietyt liikevaihtorajat. Teknologiajättien yrityskauppoihin, joilla ne mahdollisesti estävät tulevien eurooppalaisten kilpailijoiden nousun haastajiksi, ei nykylainsäädännön puitteissa voida puuttua.

- Nykyistä lainsäädäntöä tulisikin muuttaa niin, että kilpailua vääristäviin yritysostoihin voitaisiin puuttua myös silloin, kun ostokohteiden liikevaihto on verrattain pieni. Yrityskauppojen markkinavaikutusten arvioinnissa pitäisi kiinnittää huomiota myös siihen, onko ostokohteen innovaatioilla potentiaalia haastaa tulevaisuudessa ostaja sen omilla markkinoilla, Etlan Koski ehdottaa.

Koski, Heli: Teknologiajättien yritysostoihin puuttuminen on rakenteellisten kilpailuongelmien ratkaisun ytimessä (Etla Muistio 89)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Etlan tutkimusjohtaja Heli Koski.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Suomi nousi 11. sijalle IMD:n kilpailukykyvertailussa – asema parani, kun koronapandemia iski muualle Suomea pahemmin17.6.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Suomi nousee sijalle 11 tänään julkaistussa 63 maan kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Sijoitus on Suomen paras kokonaissijoitus sitten vuoden 2009. Suomen suhteellinen asema IMD-vertailussa parani, koska kansantalouden kohtaama negatiivinen shokki niin tuotantoon kuin työllisyyteenkin oli koronakriisivuonna 2020 keskimääräistä pienempi. Pandemia kohteli siis Suomen taloutta vähemmän ankarasti kuin monia muita talouksia. Sveitsi nousi vertailun kärkipaikalle ja Ruotsi toiselle sijalle. Viime vuoden ykkönen Singapore putosi sijalle 5.

Digibarometri 2021: Suomi säilyttää kakkossijan digitaalisuuden hyödyntämisessä – verkkokaupan kehityksessä Suomi ei kuitenkaan yllä kärjen vauhtiin16.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa, ilmenee tuoreesta 2021 Digibarometristä. Ykköspaikalla Suomi on julkisen sektorin vertailussa, ja myös yrityksissä sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt. Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

Taloustutkimuslaitosten yhteinen hanke avaa nuorille asumisen hintaa ja koulutusvalintojen merkitystä9.6.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Taloustutkimuslaitosten uniikki yhteistyö Taloustieteen taju tekee selkoa taloustieteeseen osana Tutkitun tiedon teemavuotta 2021. Hanke käynnistyy virallisesti ensimmäisten nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen sisältöjen ja verkkosivujen valmistuttua. Ensimmäisinä aiheina ovat asumisen kustannukset sekä koulutusvalintojen vaikutukset myöhempään työelämään. Tulevan kesän ja syksyn sisältöihin haetaan ideoita myös yleisöltä.

Etla: Teknologinen kehitys myllää työelämää – kokonaisten ammattien katoaminen on kuitenkin epätodennäköistä7.6.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Teknologinen kehitys muokkaa eri ammattien työnkuvaa, mutta on epätodennäköistä, että kokonaisia ammatteja tulisi katoamaan. Tänään julkaistun Etla-raportin mukaan teknologinen kehitys vaikuttaa ennen muuta ammattien tehtäväsisältöihin, samalla kehitys voi myös luoda kokonaan uusia työtehtäviä. Aiemmassa tutkimuksessa on havaittu robotisaation vaikutusten osuvan kipeimmin nuoriin tehdastyöntekijöihin. Suomen kaltaisessa avotaloudessa on myös mahdollista, että teknologisen kehityksen uutta työtä synnyttävä vaikutus on suurempi kuin sen syrjäytysvaikutus.

Etla: korona runteli raskaimmin hotelli- ja ravintola-alaa sekä matkustamista, mutta elpyminen alkaa kesän jälkeen ja vie muutaman vuoden26.5.2021 08:00:00 EEST | Tiedote

COVID-19 -pandemiasta kärsivät Suomessa viime vuonna eniten majoitus- ja ravitsemistoiminta, kuljetuksen ja varastoinnin toimiala, kulkuneuvoja valmistava teollisuus sekä graafinen teollisuus, mitattuna tuotannon supistumisella. Tänään julkaistun Etlan Toimialakatsauksen mukaan hotelli- ja ravintola-ala romahti liki 30 prosenttia, mutta tilanne alkaa parantua jo kesän mittaan, tosin hitaasti. Myös kuljetuksen 17 prosentin pudotus oli historiallinen. Matkustajaliiketoiminta alkaa elpyä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta elpyminen vie muutaman vuoden, arvioi Etla.

Etla: hallitus vienyt kehysmenettelyltä uskottavuuden, nyt pitää määrittää velkatavoite ja menojen enimmäistaso24.5.2021 00:01:00 EEST | Tiedote

Marinin hallituksen kesken hallituskauden kasvattama menokehys uhkaa vakavasti koko kehysmenettelyn uskottavuutta, varoittaa Etla. Erityisen haitallista on, kun menokehysten nostaminen tehdään nousukaudella ja menoja lisätään samaan aikaan EU:n elpymispaketilla. Hallituksen toimintatapa herättää huolen myös siitä, että halu palata koronakriisin jälkeen kehyksiä juridisesti sitovampiin EU-sääntöihin heikkenee. Suomen kehysmenettelylle pitääkin nyt määritellä velkatavoite ja sen perusteella uskottava menokehys koko julkiselle taloudelle, esitetään maanantaina julkaistavassa Etla Muistiossa.

Tuore tutkimus: Matala syntyvyys hidastaa pysyvästi talouskasvua19.5.2021 09:00:36 EEST | Tiedote

Väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua pysyvästi 2040-luvulta alkaen ilman merkittävää syntyvyyden nousua, maahanmuuton kasvua ja maahanmuuttajien työllisyysasteen nousua. Tuoreen tutkimuksen mukaan syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevaan työvoimaan ja julkiseen talouteen. Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme