Digibarometri 2022: Suomi kolmatta vuotta putkeen kakkossijalla, teollisuuden digiasteessa myös kärkikahinoissa

Suomi on onnistunut säilyttämään kakkossijansa kolmatta vuotta putkeen vuoden 2022 Digibarometrin vertailussa. Tanska sijoittui viime vuoden tavoin vertailun kärkeen ja Norja nousi tällä kertaa kolmanneksi. Yhdysvallat joutui tyytymään neljänteen sijaan, ja Ruotsi täydensi Pohjoismaiden voittokulkua ollen Alankomaiden jälkeen kuudes.

Digibarometri vertailee ja mittaa digitaalisuuden hyödyntämistä 22 maan kesken kolmella eri tasolla (edellytykset, käyttö ja vaikutukset) sekä kolmella pääsektorilla (yritykset, kansalaiset ja julkinen sektori). Vuoden 2022 Digibarometrissa Suomi menestyy parhaiten digitaalisuuden hyödyntämisen edellytysten osalta, ollen sijalla 1., kuten viime vuonnakin. Digitaalisen teknologian käytössä sijoitus on kolmas, mutta digitaalisuuden vaikutuksissa sijoitus on viime vuoden tapaan vasta kuudes. Sektoreittain Suomi on toisena julkisen sektorin vertailussa ja kansalaisten sekä yritysten vertailussa neljäs.

Yksityiskohtaisempi tasojen ja sektoreiden vertailu paljastaa Suomen menestyvän heikoiten digitalisaation vaikutuksissa yrityssektoriin. Tänä vuonna sijoitus on kymmenes. Suomen sijoituksen kehitys on ollut laskuvoittoinen viime vuodet siitä huolimatta, että yrityssektorin suhteelliset t&k-panostukset ovat olleet keskimäärin samansuuruiset kuin vertailun kärkimaissa.

‒ Suomessa toimivien yritysten t&k-panostukset eivät ole kohdistuneet digitalisaation hyödyntämisen näkökulmasta yhtä onnistuneesti kuin kärkimaissa. Suomi sijoittuu myös häntäpäähän, kun tarkastellaan viime vuosikymmenen ajalta ICT-pääoman vaikutusta talouskasvuun. Esimerkiksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa ICT-pääoman vaikutus talouskasvuun on ollut merkittävästi suurempaa, huomauttaa Etlan johtava tutkija Timo Seppälä.

Suomi ja Ruotsi huippuluokkaa teollisuuden digitaalisuudessa

Vuoden 2022 Digibarometrissa tarkasteltiin myös teollisuuden digitaalista intensiteettiä eli missä määrin digitaalisia teknologioita on otettu käyttöön yrityksissä tai teollisuudessa. Valmistavan teollisuuden osalta Pohjoismaat hallitsevat vertailua, ja erityisesti Suomessa ja Ruotsissa kehityksen aste on selvästi muuta Eurooppaa korkeampaa. Suomi oli vuonna 2021 ainoa Euroopan maa, jossa yli puolella teollisuusyrityksistä oli vähintäänkin korkea digitaalisen intensiteetin taso. Heikoimmalta valmistavan teollisuuden digitaalisuuden tilanne näyttää Romaniassa sekä Bulgariassa.

Melkein kaikki vertailun maat ovat kasvattaneet korkean tai erittäin korkean digitaalisen intensiteetin yritysten osuutta. Suomessa kasvua on kertynyt yli kymmenen prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Sähkön ja lämmöntuotannon toimialat teollisuuden edelläkävijöitä

Teollisuudessa digitaalisen intensiteetin tasoon vaikuttaa esimerkiksi yrityksen koko ja toimiala. Pienillä yrityksillä intensiteetti on matala tai hyvin matala, kun taas suuryrityksissä taso on hyvin korkea. Toimialoista sähkö ja lämmöntuotanto ovat digitaalisen intensiteetin asteeltaan huomattavasti keskimääräistä edistyneempiä. Kolme neljästä alan yrityksestä Suomessa oli vuonna 2018 vähintään korkealla digitaalisen intensiteetin tasolla.

Toimialoista heikoimmin vertailussa menestyi metallien jalostus, jossa vain noin kolmannes yrityksistä ylsi korkeaan tai sitä parempaan digitaaliseen intensiteettiin. Teollisuusyritysten siirtyminen kohti entistä digitaalisempaa tilaa on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Pienetkin investoinnit digitaalisuuteen kannattavat, toteaa Etlan Seppälä.

‒ Keskeinen havaintomme on, että digitaalisen intensiteetin kasvattaminen johtaa yrityksissä korkeampaan tuottavuuteen. Investoinnit digitaalisiin teknologioihin siis kannattavat yritysten näkökulmasta. Positiivinen tuottavuuskehitys on havaittavissa niin pienillä ja suurilla yrityksillä kuin myös korkean ja matalan digitaalisen intensiteetin yrityksissä, Seppälä sanoo.

Digibarometri 2022 julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

Liitteenä kuviot (2 kpl). Digibarometrin kokonaisindeksi ja Eräiden vertailumaiden sijoitukset kokonaisindeksissä vuosina 2014‒2022.