Digijätit vievät kansallisilta toimijoilta markkinoita ja verotuloja

– Yhteiskunta on muuttumassa palveluyhteiskunnasta itsepalveluyhteiskunnaksi. Tekoäly ja robotit korvaavat ihmistyövoiman. Yhteiskunnan toimeliaisuus lisääntyy. Ongelmana verotuksen osalta on, että palvelu tapahtuu maamme rajojen ulkopuolella. Syntyy myös paljon toimintaa, jota ei pystytä mittaamaan perinteisillä BKT-mittareillä. Syntyy näkymätöntä bruttokansantuotetta. Osa työstä jää nykyään arvonlisäyksen ulkopuolelle, toteaa professori Pekka Neittaanmäki, joka on yksi tuoreen digitalouden haasteita käsittelevän kirjan kirjoittajista.

Arvonlisävero yleisenä kulutusverona kohdistuu lähes kaikkien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen. Itsepalveluyhteiskunnassa koneiden työ ja kansalaisten oma työ jäävät arvonlisäyksen ulkopuolelle. Aikaisemmin organisaatioissa oli esimerkiksi konekirjoittajia, piirtäjiä, matkapalvelusihteereitä sekä muita sisäisiä palveluita, jotka nyt toteutuvat itsepalveluna. Tämän vuoksi digitaalisen talouden lisäarvon ymmärtäminen on kriittistä nykypäivän päätöksenteossa.

Suomen Akatemian rahoittaman hankkeen Platform Value Now: Value Capturing in the Fast Emerging Platform Ecosystems tuloksiin perustuva kirja Transforming the Socio Economy with Digital Innovation käsittelee digitaalisen talouden tärkeimpiä kehitystrendejä ja kriittisimpiä haasteita. Kirjassa digitaalisen talouden tuottaman lisäarvon mittaamisessa käytetään termiä ”uncaptured GDP”, josta voidaan käyttää suomenkielistä termiä ”näkymätön BKT”. Termin määrittämiseksi on tehty analyysejä kansallisista, talousmaailman ja yksilötason käyttäytymismalleista.

Yhteiskunta on muuttumassa yhä laajemmin digitaalisten järjestelmien pohjalla toimivaksi itsepalveluyhteiskunnaksi, jossa perinteinen BKT:n laskemistapa ei kuvaa yhteiskunnassa tapahtuvaa tuottavuuden arvonlisäystä. Ihmisten käyttäessä itsenäisesti älykkäitä digitaalisia palveluita jää osa arvonlisäyksestä näkymättömäksi. Tämä tarkoittaa samalla, että arvonlisäverotus ei ulotu kaikkeen tuottavaan toimintaan.

– Valtiona olemme pieni ja meidän pitää tehdä nopeita ja viisaita päätöksiä, jotta pystymme turvaamaan taloutemme ja yhteiskunnan tärkeät toiminnot, professori Neittaanmäki muistuttaa.