Digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa – mitä tämä muutos tarkoittaa?
– Olemme keskellä suurta digitaalisen muutoksen kehitysjaksoa. Digimurros on enemmän kuin kokoelma uusia teknologioita tai rakenteellisia muutoksia palveluissa ja tuotteissa. Digimurros koskettaa lähes kaikkia elämän osa-alueita tämän päivän länsimaisessa kehittyneessä valtiossa. Digimaailman kehitys ei ole irrallinen ilmiö vaan se yhdistyy vahvasti yhteiskuntarakenteisiin ja eri toimijoiden tarpeisiin ja odotuksiin, kertoo työelämäprofessori Martti Lehto.
– Suomi on digitalisaation kärkimaa ja juuri siksi digitaalisen murroksen hallinta on erityisen tärkeää meille. Tänään julkaistussa kirjassa esitetään murroksen hallintaan liittyviä toimenpiteitä koulutuksen ja tutkimuksen osalta. Digimurros tarkoittaa muun muassa palveluyhteiskunnasta siirtymistä itsepalveluyhteiskuntaan ja kehityksessä mukana pysyminen edellyttää uusien digitaitojen hallintaa. Vaarana on yhteiskunnan eriarvoistuminen palvelujen saatavuuden näkökulmasta, kuvailee professori Pekka Neittaanmäki.
Kirjassa käsitellään myös digitalisaation olemusta, kehitystä ja sen aiheuttamaa muutosta yhteiskunnassa, liiketoiminnassa ja työn tekemisessä. Digitalisaatiota on kuvattu eri kehitystrendien ja tulevaisuusanalyysien pohjalta tavoitteena esittää kansallinen ja EU-näkökulma digitalisaatioon. Omat lukunsa saavat syvälliset esitykset digitaalisesta tekoälytuetusta sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä digitaalisesta tekoälytuetusta koulutus- ja oppimisjärjestelmästä, kyberturvallisuudesta sekä asiantuntija-artikkelit lohkoketjuista ja älysopimuksista, robotiikasta ja robotisaatiosta sekä digitalisaatiosta terveyden edistämisessä.
– Pyrimme tarjoamaan lukijalle kokonaisuuden, jonka hyödyntäminen ei vaadi erityistä esitietoa teknologioista. Digitalisaatio on aiheena laaja, emmekä tässä kirjassa pyri kaiken kattavaan selvitykseen. Kirja soveltuu hyväksi pohjaksi ymmärryksen kehittämiseen digitalisaation vaikutuksista yhteiskunnassa tai tueksi syventävälle tutkimukselle, kertoo Matti Savonen.
Kirja on avoimesti saatavana sähköisenä versiona Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistosta: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/75328
Kirja on jatkoa viimeisen yli viiden vuoden aikana toteutetulle tutkimukselle. Se on sarjan viides osa ja pohjautuu muun muassa alustataloutta ja tekoälytuettua terveydenhuoltoa käsittelevissä tutkimushankkeissa saavutettuihin tuloksiin. Näiden hankkeiden tuloksien pohjalta on julkaistu neljä aiempaa teosta:
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka Neittaanmäki
040 550 7005
pekka.neittaanmaki@jyu.fi
Martti Lehto
0400 248 080
martti.j.lehto@jyu.fi
Matti Savonen
040 805 5053
matti.j.savonen@jyu.fi
Kati Valpeviestinnän asiantuntija
Puh:0400 247 458viestinta@jyu.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten liikkuminen palautuu hitaasti ennalleen koronaviruspandemian jäljiltä26.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri pieneni ja koetut mahdollisuudet liikkua kodin ulkopuolella heikkenivät koronaviruspandemian alussa alkukesällä 2020, vaikka liikunnan määrä lisääntyi. Noin kaksi vuotta pandemian puhkeamisen jälkeen vuosina 2021–2022 tehdyssä seurantatutkimuksessa iäkkäiden ihmisten liikkumisessa tapahtuneiden muutosten havaittiin jossain määrin palautuneen, mutta ei täysin pandemiaa edeltäneelle tasolle.
“Kun hän syntyi, päätin antaa hänelle mahdollisuuden puhua venäjää” – näkökulma kielipolitiikkaan25.4.2024 09:34:59 EEST | Tiedote
FM Polina Vorobeva tutkii väitöksessään, miten venäjänkieliset yksinhuoltajaperheet sovittavat Suomessa kielipolitiikkaansa monimutkaisten yhteiskuntapoliittisten ja koulutuksellisten realiteettien taustaa vasten.
Vertailututkimus sai jatkoa: Onko suomalaisnuorten kuva yhteiskunnasta muuttunut?24.4.2024 13:39:02 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselle noin 1,2 miljoonan euron rahoituksen kansainväliseen vertailevaan ICCS 2027 -tutkimukseen, jossa arvioidaan 8.-luokkalaisten nuorten yhteiskunnallisia tietoja, asennoitumista kansalaistaitoihin ja kansalaisuuteen sekä sitoutumista ja halukkuutta sitoutua aktiiviseen kansalaisuuteen.
Simojoen raakkukanta on pelastettavissa tehokkailla toimilla24.4.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
LIFE Revives -projektissa arviotiin raakkupopulaation tila Simojoessa. Etenkin nuorten raakkuyksilöiden puuttuminen huolestuttaa tutkijoita. Kanta on kuitenkin vielä pelastettavissa.
Onko koulu kriisissä – miten koulutuksen tulosten ja hyvinvoinnin suunta saadaan muuttumaan?23.4.2024 07:07:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistolla on torstaina 25.4.2024 koulutuksen superpäivä, joka alkaa EDUCA – koulutuksen tulevaisuus -lippulaivahankkeen esittelyllä. Lippulaiva pyrkii löytämään ratkaisuja muun muassa oppimistulosten heikentymiseen. Päivä jatkuu PISA-tutkimuksen ruotimisella: mitä PISAssa oikeastaan mitataan, ja mitä se meille kertoo?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme