Digiyritysten pilottiratkaisuja kokeillaan Helsingin kouluissa

Hankkeessa käytössä oleva nopeiden kokeilujen malli tuo täysin uuden mahdollisuuden yritysten ja koulujen yhteistyöhön. Koulujen tarjoamat haasteet antavat yrityksille tilaisuuden uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen.

Syksyllä 2018 hankkeessa selvitettiin helsinkiläisten opettajien kanssa koulujen tunnistamia haasteita, joihin toivottiin ratkaisuja yritysten tuottamilla digitaalisilla palveluilla. Ensimmäisellä nopeiden kokeilujen kierroksella prosessia oli arvioimassa Kenno Anthropological Consulting, jonka mukaan erityisenä hyötynä koettiin se, että tällainen malli on ylipäätään olemassa. Arvioinnin perusteella tavoitteet toteutuivat ja kokeiluprosessi koettiin onnistuneena. Kiitosta antoivat sekä yritykset että koulut, jotka arvostivat erityisesti pilottiratkaisujen joustavuutta ja nopeutta.

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on synnyttää vientikelpoisia opetusteknologian välineitä.

”Nopeat kokeilut toimivat uudenlaisena testaus- ja kehitysalustana yrityksille. Yritykset saavat kokeilusta lisäksi arvokkaan referenssin tuotteen yhteiskehittämisestä osana suomalaista koulujärjestelmää. Tarvelähtöisellä mallilla pyritään vastaamaan siihen, että yritysten tarjonta ja koulujen kysyntä kohtaisivat aiempaa paremmin”, kertoo yritysasiamies Raigo Megerild Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osastolta.

Kaikkien kokeilujen oppeja jaetaan verkostotilaisuuksissa vuoden 2019 aikana ja kokeiluista laaditaan loppuraportti Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen verkkosivuille www.oppimisenuusiaika.fi. Tiedon levittämisen tavoitteena on julkisen ja yksityisen välisen yhteistyön toimintamallien leviäminen kansallisesti ja kansainvälisesti.

Seuraavat nopeiden kokeiluiden kierroksen haasteet julkaistaan kesäkuussa ja kokeilut käynnistyvät syksyllä 2019.

Helsingissä hankkeen toteutusta vetävät Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osasto ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala sekä digitaalisiin kaupunkipalveluihin keskittyvä kehitysyhtiö Forum Virium Helsinki.

Koulujen kolme haastetta ja niitä ratkaisemaan valitut yritykset

Opettajat valitsivat parhaiden ehdotusten joukosta yritykset, joiden pilottiratkaisuja ryhdytään kokeilemaan maalis–toukokuussa 2019 helsinkiläisissä kouluissa ja lukioissa.

1. haaste: Opettajan työajan tehokkaampi käyttö

Rouhia Oy – automaattinen tarkistin kieltenopetuksessa
Nopeassa kokeilussa Rouhia kehittää kielenopetustyökaluaan Reactoredia yhdessä opettajien kanssa. Tavoitteena on erityisesti tuotteen automaatio-ominaisuuksien testaaminen sekä koetyökalun kehittäminen. Tuotetta yhteiskehitetään osana perus- ja lukio-opetusta Pakilan ja Käpylän peruskouluissa sekä Etu-Töölön ja Alppilan lukioissa ja Aikuislukiossa.

Four Ferries Oy – matematiikan tehtävien automaattista tarkistusta
Kokeilussa halutaan ensisijaisesti nähdä miten oppilaat ja opettajat käyttävät tarkistinta sekä kokeilla, miten sen käyttö vaikuttaa oppilaan edistymiseen, ymmärrykseen ja itsetuntoon. Uutena asiana Four Ferries kokeilee koe- ja jaksotestityökalua. Kokeilussa selvitetään, voidaanko opettajan kuormaa vähentää, jos formatiivisen arvioinnin myötä tulevat jaksotestit tarkistetaan automaattisesti. Tuotetta yhteiskehitetään Aurinkolahden peruskoulussa, Helsingin aikuislukiossa ja Etu-Töölön lukiossa.

Cauha Care Solutions Oy – vaikuttavuutta yhteisölliseen opiskelijahuoltoon
Kokeilun tavoitteena on yhteiskehittää yrityksen Climate-kyselyn vaikuttavuutta koulun yhteisöllisessä opiskelijahuollossa erityisesti tulosten hyödyntämisen ja opiskelijahuoltotyön tehostamisen näkökulmasta. Ilmapiirikyselyä käytetään osana ryhmien ohjausta ja kokeilun aikana tuotteeseen kehitetään uusia vuorovaikutusominaisuuksia. Tuotetta yhteiskehitetään Sibelius-lukiossa ja Etu-Töölön lukiossa.

2. haaste: Oman oppimisen näkyväksi tekeminen

Happia Oy – osaamisen kertyminen näkyväksi pelillä
Happian tavoitteen on kehittää prototyyppi Trilliant Tracker -pelistä, jonka kautta oppilaan hankkima osaaminen niin koulussa kuin koulun ulkopuolella visualisoidaan. Käytännön toteutuksessa prototyyppiä kehitetään osana medialinjalaisten opintoja. Onnistuessaan ratkaisu vastaisi useisiin uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin. Tuotetta yhteiskehitetään Hiidenkiven peruskoulussa.

Qridi Oy – lisää vuorovaikutusta oppimisen seurantaan ja arviointiin
Yrityksen tavoitteena on viedä arviointityökaluaan entistä vuorovaikutuksellisempaan suuntaan. Kehitystyö toteutetaan tiiviissä vuorovaikutuksessa opettajien ja loppukäyttäjien kanssa parantaen tuotteen kommunikointiominaisuuksia opettajien ja oppilaiden välillä. Tuotetta yhteiskehitetään muun muassa Lemmilän ja Outamon kouluissa sekä Helsingin aikuislukiossa.

3. haaste: Kieli ja käännösteknologia opetuksen tukena

Ääni Company Oy – automaattinen sanelutekstitys
Kokeilun tavoitteena on testata ja kehittää eteenpäin Ääni Companyn suomenkielisen puheen automaattisen tekstityksen työkalua opetustilanteissa. Mahdollisia erityisryhmiä, joiden kohdalla työkalun tuomaa lisäarvoa ja siten liiketoimintapotentiaalia tutkitaan ovat huonokuuloiset, autismin kirjon oppilaat, maahanmuuttajataustaiset oppilaat sekä oppilaat, joilla on vaikeuksia vastaanottaa auditiivista informaatiota ja kuulovammaiset työntekijät henkilöstökokouksissa. Tuotetta yhteiskehitetään Kallion lukiossa ja Pitäjänmäen peruskoulussa.

Rouhia – S2-opetuksen kehittäminen
Kokeilussa validoidaan Reactored -kielenopetustyökalun lanseerausvaiheessa oleva Suomi toisena kielenä -opetuksen kokonaisuus sekä edelleenkehitetään sitä käyttäjälähtöisesti. Tuotetta yhteiskehitetään Torpparinmäen peruskoulussa, Helsingin aikuislukiossa ja Alppilan lukiossa.

Taustatietoa

Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanke on osa Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä kestävän kaupunkikehityksen 6Aika-strategiaa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, jotka kehittävät oppimiseen sekä älykkäisiin fyysisiin ja virtuaalisiin oppimisympäristöihin liittyviä palveluja, tuotteita ja teknologioita. Hanke tukee Helsingin kaupungin tavoitetta olla kokeilu- ja kehittämisalustana yritysten palveluille ja tuotteille. Hanke saa rahoituksensa pääosin Euroopan aluekehitysrahastosta.