Suomen ympäristökeskus

Edelliskesän kuivuus ja kolea alkukesä vähentäneet päiväperhosia ja kimalaisia

Jaa

Kuluneena kesänä useimmat päiväperhoslajit ovat esiintyneet edellisvuotista niukempina. Keväällä päiväperhosia oli tavanomaisia määriä, mutta kesä-heinäkuussa lentävien päiväperhosten määrät jäivät vähäisiksi. Kimalaisten määrät ovat laskeneet vieläkin voimakkaammin. Keväällä kimalaiskuningattaria esiintyi vielä runsaasti, mutta kimalaisten työläisten määrät ovat kesällä jääneet vaatimattomiksi.

Neitoperhonen on ollut tänä kesänä vähälukuinen, toisin kuin muut aikuistalvehtijat. Kuva Riku Lumiaro.
Neitoperhonen on ollut tänä kesänä vähälukuinen, toisin kuin muut aikuistalvehtijat. Kuva Riku Lumiaro.

Suomen ympäristökeskus SYKEn keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva pölyttäjäkesä on ollut selvästi edellistä kesää heikompi. Päiväperhosten ohella tilannetta voidaan nyt ensimmäistä kertaa arvioida myös kimalaisten osalta.

Päiväperhoslajeista useimmat vähentyneet

Keväällä päiväperhosia oli jopa viimevuotista enemmän, mutta kesäkuusta alkaen niiden määrät ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi. Ennakkotietojen perusteella vähentyneitä lajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin runsastuneita.

Heikkoa perhoskesää selittänevät osin sekä edelliskesän kuivuus että alkukesän koleus. Viime kesän kuivuus saattoi lisätä perhostoukkien kuolleisuutta, ja laskea siten tänä vuonna aikuistuneiden perhosten määriä. Tämän ohella kuluva kesä oli juhannukseen asti varsin viileä, mikä sekin on haitallista kehittyville perhosille.

Alla on esimerkkejä yksittäisten päiväperhoslajien kannankehityksestä vuosina 1999–2022. Klikkaamalla linkkiä saat näkyviin kyseisen lajin kehityskäyrän. Kuluvan vuoden osalta kannanarviot tulevat tarkentumaan, kun havaintoaineiston tallennus saadaan kokonaisuudessa tehtyä.

• Tänä kesänä ennätyksellisen runsaita ovat olleet kangasperhonen, auroraperhonen ja suruvaippa.

• Kannat 2000-luvun pohjalukemissa: niittyhopeatäplä ja orvokkihopeatäplä sekä hopeasinisiipi ja hohtosinisiipi.

Kimalaiset vähissä keski- ja loppukesällä

Päiväperhosten tavoin myös kimalaisia tavattiin keväällä vielä vähintään yhtä runsaina kuin vuonna 2021. Kuningattarien talvehtiminen sujui hyvin. Tämä selittänee osaltaan kesän hyvän mustikkasadon, sillä metsämarjojen pölytyksestä vastaavat kimalaisten osalta etupäässä kuningattaret. Valtaosa työläiskimalaisista aikuistuu vasta myöhemmin, juhannuksen jälkeen.

Kesän edetessä kimalaispesien kehityksessä on mitä ilmeisimmin törmätty ongelmiin. Työläisten määrät olivat kesä-heinäkuussa tuntuvasti edellisvuotta vähäisempiä – jopa siinä määrin, että kansalaisilta on tullut asiasta huolestuneita kyselyjä. Ero edelliskesään oli suurin heinäkuussa, jolloin kimalaiset ovat tyypillisesti runsaimmillaan.

Kaikki yleisimmätkin kimalaislajit ovat esiintyneet viimevuotista selvästi vähälukuisempina. Edelliskesää runsaampina on tavattu vain maa- ja ketokimalaista, joita esiintyy melko harvalukuisina maamme eteläosissa. Kasvatettua tarhamehiläistä on laskennoissa havaittu jokseenkin yhtä paljon kuin edellisvuonna.

Pitkäjänteistä pölyttäjäseurantaa

Vapaaehtoiset havainnoijat keräävät vuosittaista seurantatietoa niin päiväperhosista kuin kimalaisistakin. Tässä tiedotteessa esitetyt arviot perustuvat 7.8.2022 mennessä tallennettuihin havaintoaineistoihin, jotka vastaavat noin kolmannesta kesän havaintomäärästä. Syksyllä saatavat lopulliset arviot tulevat tarkentumaan etenkin loppukesän lajien osalta, sillä niiden lento on edelleen käynnissä.

SYKEn ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.

SYKE ylläpitää myös vuonna 2019 käynnistynyttä kimalaisseurantaa. Seuranta alkoi kaksivuotisena pilottina, mutta laajan kiinnostuksen ansiosta se on saanut jatkoaikaa. Seurannan toiminta pyritään turvaamaan jatkossakin. Suomessa esiintyy yhteensä 37 kimalaislajia, joista 27 on tavattu seurannassa.

Pölyttäjiä on tarpeen seurata pitkäjänteisesti, koska niiden kannat vaihtelevat suuresti lähinnä kesän sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen satunnaisvaihtelun takana piilevät kehitystrendit. Pitkällä aikajänteellä pölyttäjälajistomme muutoksia selittävät ennen kaikkea soveliaiden elinympäristöjen väheneminen sekä ilmaston lämpeneminen.

Lisätietoja

Tutkija Janne Heliölä, p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro, p. 040 50 98654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Lue aiheesta lisää


• Maatalousympäristön päiväperhosseuranta 
• Päiväperhosseuranta Facebookissa
• Kesän 2021 perhostiedote 
• Kimalaisseuranta

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Neitoperhonen on ollut tänä kesänä vähälukuinen, toisin kuin muut aikuistalvehtijat. Kuva Riku Lumiaro.
Neitoperhonen on ollut tänä kesänä vähälukuinen, toisin kuin muut aikuistalvehtijat. Kuva Riku Lumiaro.
Lataa
Maakimalainen ahdekaunokilla. Kuva Mikko Kuussaari
Maakimalainen ahdekaunokilla. Kuva Mikko Kuussaari
Lataa
Edellisvuodesta runsastuneiden ja vähentyneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä vähentyneitä lajeja on ollut selvästi enemmän kuin runsastuneita.
Edellisvuodesta runsastuneiden ja vähentyneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä vähentyneitä lajeja on ollut selvästi enemmän kuin runsastuneita.
Lataa
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2021 ja 2022. Elokuun osalta mukana on vain ensimmäinen viikko. Kesäkuusta alkaen etenkin kimalaisten määrät ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista alhaisempia.
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2021 ja 2022. Elokuun osalta mukana on vain ensimmäinen viikko. Kesäkuusta alkaen etenkin kimalaisten määrät ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista alhaisempia.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen ympäristökeskus
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 HELSINKI

0295 251 000https://www.syke.fi/fi-FI

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää kulutuksen nopeaa muutosta.27.9.2022 12:58:20 EEST | Blogi

Arjen sujuvuutta ja energian ja tavaroiden saatavuutta ovat viime aikoina heilauttaneet nykysukupolville ennennäkemättömät kriisit: koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota. Ilmasto- ja luontokriisit eivät kuitenkaan ole hävinneet minnekään, ja toimistamme riippuu, saadaanko kriisien aiheuttamat murrokset valjastettua vauhdittamaan muutosta kohti kestävämpää kulutusta ja hiilineutraaliutta, kirjoittavat Marja Salo ja Laura Salmivaara Ratkaisuja-blogissaan.

Palveluja kiertotaloustyöhön – Kiertotalous-Suomi aloittaa toimintansa27.9.2022 08:05:04 EEST | Tiedote

Kiertotalous-Suomi (KiSu) on kiertotalouden osaamisverkosto, jonka tavoitteena on tukea kuntien, yritysten, elinkeinoelämän ja kiertotalouden ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa. Kiertotalous-Suomea on kehitetty yhdessä sidosryhmien kanssa keväästä 2022 asti. Lanseeraustilaisuudessa 27.9. esiteltiin kiertotalouden tilannekatsaus, verkkopalvelu ja osaamisverkoston tarjoamat palveluaihiot.

MEDIAKUTSU: Eväät reiluun ruokamurrokseen -tapahtuma 11.10. klo 9–10.30. Ilmoittaudu mukaan!26.9.2022 15:51:19 EEST | Kutsu

Reilu ruokamurros, eli siirtymä ilmastoviisaaseen ja kaikille reiluun ruokajärjestelmään, onnistuu kaikkien ruokajärjestelmän toimijoiden yhteistyöllä ja jämäkällä julkisella ohjauksella. Tervetuloa joko paikan päälle Helsinkiin tai virtuaalisesti mukaan tapahtumaan, jossa julkaistaan Just food -tutkimuksen uusin raportti ja politiikkasuositukset, joissa tutkijat antavat eväitä siihen, miten reilu ruokamurros voidaan Suomessa toteuttaa. Pääset myös kuulemaan ruokajärjestelmän toimijoita, jotka keskustelevat paneelissa siitä, miten murros voidaan käytännössä toteuttaa. Aika: Tiistaina 11.10.2022 klo 9.00–10.30 Paikka: Tilaisuus järjestetään livenä Lyhtysalissa, Sofia Helsingissä (Sofiankatu 4 C, Helsinki) tai voit osallistua myös verkossa. Livestriimin linkki ilmoitetaan osoitteessa https://www.justfood.fi/fi-FI/Tapahtumat. Ilmoittautuminen: Ilmoittautumiset 5.10.2022 mennessä tämän Webropol-linkin kautta. Ohjelmassa Reilun ruokamurroksen periaatteet ja kriteerit auttavat arvioimaan ilm

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme