Helsingin yliopisto

Ehdokas raskaudenaikaisen alkoholialtistuksen vaurioihin vaikuttavaksi perintötekijäksi löytyi

Jaa

Suomalaistutkijat tunnistivat perinnöllisen variaation, joka näyttää vaikuttavan äidin alkoholinkäytöstä aiheutuviin sikiövaurioihin. Löydetty variaatio selventää perimän osuutta alkoholivaurioiden synnyssä ja voi olla hyödyksi vaurioiden diagnostiikassa.

Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa sairaalassa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten raskaudenaikainen alkoholialtistus vaikuttaa kasvua sääteleviin geeneihin istukassa ja vastasyntyneiden lasten kokoon. Tutkijat havaitsivat alkoholin vaikuttavan geenien toimintaa säätelevien epigeneettisten merkkien määrään sekä lapsen pään kokoon sen mukaan, minkä perinnöllisen variaation lapsi on vanhemmiltaan perinyt.


Epigeneettisiksi merkeiksi kutsutaan DNA-ketjuun sitoutuvia molekyylejä, jotka vaikuttavat geenien toimintaan ja siten myös proteiinien syntyyn.

Tutkimusmateriaalina oli 39 alkoholille altistunutta ja sata verrokki-istukkaa; istukat saatiin Helsingin yliopistollisen sairaalaan synnyttämään tulleilta äideiltä, jotka olivat antaneet suostumuksensa tutkimukseen.

Uutta tietoa perimän ja ympäristön vuoropuhelusta

Alkoholialtistuksen tiedetään aiheuttavan hermostollisten vaurioiden ja elimellisten epämuodostumien lisäksi pienikasvuisuutta, joten tarkastelun kohteeksi valittiin vierekkäiset geenit, jotka yhdessä vaikuttavat istukan ja sikiön kasvuun: insuliinin kaltainen kasvutekijä 2 (IGF2) ja H19.

Näiden geenien toimintaa säätelevässä alueessa esiintyy suomalaisessa väestössä yleinen variaatio, jonka on huomattu liittyvän DNA -ketjulla ”istuvien” epigeneettisten säätelymerkkien määriin.

Tutkijat tarkastelivat tätä sikiön kehityksen kannalta tärkeää genomin aluetta uudella tavalla:

Tarkastelimme alkoholin aiheuttamia muutoksia jakamalla istukat ryhmiin sen mukaan, mitkä variaatiot lapset olivat vanhemmiltaan perineet ja havaitsimme, että alkoholi vaikutti eri tavoin eri ryhmien epigeneettisiin merkkeihin, kertoo tutkimusta johtanut dosentti Nina Kaminen-Ahola Helsingin yliopistosta.

Löytö johdatti meidät tutkimaan mahdollisia variaatioon liittyviä eroja myös geenien toiminnassa sekä lasten syntymämitoissa. Huomasimme, että kasvua rajoittavan H19-geenin toiminta oli osassa alkoholille altistuneista ryhmistä merkittävästi lisääntynyt verrattuna kasvua lisäävän IGF2-geenin toimintaan.

Vastasyntyneiden lasten syntymämittojen vertailussa käytettiin apuna uusia suomalaisia kasvukäyriä. Alkoholialtistuksen tiedetään vaikuttavan erityisesti pään kasvuun, joten normaalia pienempää päänympärystä pidetään merkkinä alkoholivaurioista. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että alkoholille altistuneiden vastasyntyneiden päänympärykset poikkesivat merkittävästi toisistaan riippuen vanhemmilta perityistä variaatioista.

Varhainen vaurioiden tunnistaminen on lapsen etu

Emme tiedä vielä onko löytämällämme variaatiolla yhteyttä alkoholialtistuksen aiheuttamiin hermoston kehityksen häiriöihin. Löytömme voi kuitenkin selittää aiemmat tutkimustulokset, joissa alkoholille altistuneiden lasten pään koko poikkeaa aivojen koosta sekä kognitiivisista kyvyistä verrokkeja enemmän. Tämä viittaisi siihen, että alkoholi vaurioittaisi aivoja kaikissa genotyypeissä, mutta tämä ei näy aina lapsen päänympäryksessä, Kaminen-Ahola sanoo.

Tulos osoittaa, miten hankalaa alkoholivaurioiden diagnosointi on ja kuinka tärkeää on kehittää luotettavia diagnosointimenetelmiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa vauriot pystytään diagnosoimaan, sitä paremmin lapsen kehitystä voidaan tukea.

Tämä työ on ensimmäinen askel kohti tavoitettamme löytää biologiset merkit alkoholivaurioiden diagnosointiin. Näytemäärämme on vielä pieni, joten lisää näytteitä sekä jatkotutkimuksia tarvitaan ymmärtääksemme mekanismit, joilla alkoholi vaikuttaa sikiönkehitykseen. Tämä tutkimus auttaa myös laajemmin ymmärtämään, miten ympäristötekijät vaikuttavat sikiönkehitykseen ja loppuelämän hyvinvointiin, Kaminen-Ahola toteaa ja lisää:

Olemme kiitollisia kaikille niille, jotka ovat tähän mennessä osallistuneet epiFASD-tutkimukseemme.

Tutkimus on julkaistu avoimesti luettavassa Human Reproduction Open -tiedejulkaisussa.

Lisätietoja:
Dosentti Nina Kaminen-Ahola, Helsingin yliopisto
Puh. 044 9469689

Sähköposti: nina.kaminen@helsinki.fi

Tutkimusryhmän kotisivut: http://environmental-epigenetics.helsinki.fi

 

****************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, tiedeviestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi   050 4062043

Kuvat

Heidi Marjonen ja Nina Kaminen-Ahola tarkastelevat maljoja, joilla kloonataan bakteereita  epigeneettisten merkkien eli DNA-juosteeseen sitoutuvien metyyliryhmien tarkasteluun.
Heidi Marjonen ja Nina Kaminen-Ahola tarkastelevat maljoja, joilla kloonataan bakteereita epigeneettisten merkkien eli DNA-juosteeseen sitoutuvien metyyliryhmien tarkasteluun.
Lataa
Synnytyksen jälkeen kerättyjä istukkapaloja säilytetään -80 asteen pakkasessa.
Synnytyksen jälkeen kerättyjä istukkapaloja säilytetään -80 asteen pakkasessa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme